Postaus sisältää saatuja tai alennuksella ostettuja tuotteita*

Kun meidän ruokapöytämme meni vihdoin viikonloppuna vaihtoon, huomasin etteivät vanhat (matalat, lasten mallliset) tuolit enää käyneet uuden korkeamman pöydän kanssa. Tuttuun tapaani suuntasinkin niitä ensitöikseni etsimään nettikirppikseltä. Siinä pöydän äärellä istuessani, ympärilleni katsellessa, sainkin ajatuksen tähän postaukseen. Nimittäin uutta pöytää (jota muuten etsittiin pitkään myös ensin kirppiksiltä) ja sohvaa lukuunottamatta, oikeastaan suurin osa huonekaluistamme ovat todella vanhoja tai käytettynä ostettuja.

Jotkut teistä ehkä muistavat entisen kotimme keittiössä astiakaappina olleen, itse valkoiseksi maalatun Lundia-hyllyn? Nykyään se toimii järjestyksensäilyttäjänä kellarissamme, mutta olkkarissa meillä on melkein samalainen, Oskun vanha hylly. Se oli myös alunperin puunvärinen ja ollut itseasiassa Oskulla vuosikausia, lapsesta saakka hänen huoneessaan.

Hylly on mitoiltaan ihan loistava säilytysratkaisu levyille ja muunneltavuutensa ansiostan saatiin se myös mahdutettua uuden kotimme olohuoneeseen. Alunperin se oli siis leveämpi. Lundian hyllyt ovatkin ihan loistavia juuri siksi, kun niitä voi tilanteen ja tarpeiden mukaan muunnella helposti. Eri kokoisia tikaksia ja hyllyjä löytyy yleensä tosi hyvin myös käytettyinä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Vuosien saatossa hieman kellastunut mänty riiteli lattiamme sävyn kanssa, joten ihana anoppini maalasi tämänkin hyllyn valkoiseksi. Levyt itsessään tuovat hyllyyn väriä ja eloa. Pienet levyt ovat noissa harmaissa Lundian System-vanerilaatikoissa, joihin saa kannen päälle – mikä on kätevää pölyn kannalta.

Olen nähnyt viime aikoina myös paljon kokonaisuuksia, joissa osa hyllystä on vanhaa ja osa, kuten vaikka ovet, sitten uudistuotantoa. Vaikka omaan kotiimme vanhat puunväriset hyllyt eivät oikein sovi, näyttävät ne mielestäni tosi ihanilta vaikkapa sitten taas valkoisen lattian kanssa.

Uuden elämän uudessa kodissa sai myös vanha työpisteeni. Koska tarvitsimme kipeästi säilytystilaa etenkin kaikelle pienelle sälälle, päädyimme laittamaan avohyllyjen sijaan toiseen hyllykköön seitsemän laatikkoa. Lipasto sulkee sisäänsä vaikka mitä, kuten kaikkien aurinkolasit, avaimet, heijastimet, patterit, kuulokkeet, verensokerimittarin, voodoo-nuken(?), avaamattomat kirjeet ja kuitit – kaiken sellaisen jonka haluaa pois silmistä, mutta mitä kuitenkin tarvitsee lähes päivittäin. Lipasto oli meillä aiemmin eteisessä, mutta siirtyi sieltä ihan hiljattain tuonne olohuoneen nurkkaan, mihin se sopii mielestäni tosi kivasti olemalla samalla jotenkin tarpeeksi huomaamaton.

Myös tosiaan nuo pöydän äärellä olevat Artekin 65 tuolit ovat vanhoja ja kirppiksisltä ostettu. Kaksi tuolesta oli valmiiksi itse valkoiseksi maalattuja. Kolmannessa puun värisessä tuolissa näkyy jo vuodet, mutta itseasiassa tykkään aika paljon siitä juuri siksi. Myös Myyn Stokken TripTrap syöttötuoli on vanha. Hiotutimme sen hiljattain ja se olisi tarkoitus käsitellä vielä kuultomaalilla. Nurkassa viimeistä silausta odottaa myös Domus-tuoli, joka on kokenut aikamoisen muutoksen alkuperäisestä kunnostaan, mutta jossain vaiheessa minulla vain loppui puhti sen homman loppuun saattamisessa.

Paljon kyselytä vuosien mittaan olen saanut myös tuosta valkoisesta liukuovellisesta senkistä. Se on täyttä puuta ja merkiltään Laatu-Kaluste, jostain 40-50 luvulta. Alunperinhän sekin oli koivuinen mustilla metallijaloilla, mutta muutama vuosi sitten maalasin myös sen (myönnän, minulla on ollut kova valkoisen buumi, joka kylläkin on viimeaikoina ihan pikkuisen rauhoittunut). Muuttojen yhteydessä liukuovista on murtunut muutamia palasia, mutta se ei ole itseäni paljoakaan haitannut. Senkki siirrettiin tuohon paikalle väliaikaisesti ja saa nähdä kuinka moneksi vuodeksi tuo väliaikaisuus sitten jää. Senkissä säilytän työhöni liittyviä juttuja, kuten kameratarvikkeita ja tärkeitä papereita. Se on toiminut aiemmin myös lasten lelukaappina.

Myös sohvan vierellä oleva pöytä on facebook-kirppislöytö muutamien vuosien takaa. Ostin sen alunperin sohvapöydäksi vanhaan kotiini, mutta se ei ikinä oikein sopinut sinne. En kuitenkaan raaskinut myöskään luopua pöydästä, joten se on kulkenut mukana myöskin väliaikaisratkaisuna, odotellessaan että mitähän sille keksisin. Pitkään mietin, että sahaisin jalkoja vähän lyhyemmäksi, jolloin se sopisi paremmin sohvan eteen pöydäksi, mutta… en tiedä. Myös tuo jalkojen vihreä väri vihastuttaa, mutta samalla jollain tapaa myös ihastuttaa.

Sisustuksessa tykkään selkeistä ja vaaleista linjoista sekä modernista muotoilusta. Mieltäni rauhoittaa kun ympärillä ei ole liikaa sälää ja ärsykkeitä. Se ei silti poissulje sitä, etteikö sisustusta voisi hankkia käytettynä. Usein kirppissiustus kun saatetaan mieltää sellaiseksi mummolamaiseksi. Itse ajattelen, että jos joku huonekalu tai vaikka matto voi saada uuden elämän kierrätyksen kautta, kertoo se tuotteen olevan laadukas ja myös sen vuoksi hyvä hankinta.

Huonekalujen lisäksi meiltäkin löytyy kierrätettynä ostettuja mattoja kun sisustustyynyjäkin, ne ovat myös siitä ihania, ettei ihan kaikilla tule heti samoja vastaan.

Myös muuten nuo takan päällä olevat viherkasvit ovat vanhoja – en muista ihan tarkkaan, koska ne ovat mieheni, mutta jos muistan edes vähän oikein, niin yhden niistä hänen teini-ikäinen lapsensa on saanut 1-vuotislahaksi ja siitä kasvista on sitten juurruttettu aina uusia pistokkaita. Aika ihana juttu! Myös minä olen saanut kaksi niistä kasveista sitten lajaksi – kirppikseltä ostetuissa Arabian ruukuissa.

Löytyykö teiltä kotoa paljon kierrätettyjä huonekaluja, etsittekö jotain juttua yleensä ensin käytettynä ennen kun suuntaatte kaupoille?

*Postauksessa näkyvät Lundian laatikot sekä Philips Hue valaisimet saatu, ruokapöytä ja sohva ostettu alennuksella.

Me ollaan asuttu täällä kohta kaksi vuotta ja joka huoneen sisustus on edelleen ihan kesken. Tai niin luulin. Kunnes tajusin, että ehkä tämä on vain sisustustyylini. Eli vähän keskeneräinen.

Rakastan ihastella erilaisia koteja, tyylejä ja sisustuksia. Mutta omassa kodissa vähemmän on enemmän. Mitä enemmän kotonani on tavaraa tai värejä tuntuu kaikki sekavalta. Oloni on paljon seesteisempi esimerkiksi ilman turhia huonekaluja tai vain näön vuoksi hankittuja esineitä. Silloin on myös paljon helpompi siivota.

Poikien huoneeseen tuntuu silti tulevan kokoajan lisää tavaraa. Edelleen kuitenkin lukuvalot odottavat seinälle pääsyä ja kai tuon lastenpöydän tilallekin pitäisi pian hommata joku koululaisten pöytä. Aina löytyy jotain uudistettavaa. Uusien, ruudullisten pussilakanoidenkin, ompeluprojekti on parhaillaan kesken.

Tavarapaljoudesta huolimatta tykkään, että poikien huone on silti edelleen mukavan simppeli. Se on sopivan leikkisä, vähän outo ja hassu. Eli juuri meidän tyylinen.

Kivat käyttöesineet, kuten lelut, saavat olla esillä. Lastenhuoneessa on myös paljon muistoja omasta lapsuudestani. Seinällä oleva keraaminen susitaulu ja sammakkonaamari, hyllyllä olevat puulelut sekä My first Sony sekä osa kirjoista olivat meidän huoneessa silloin kun itse olin lapsi.

Yksi suosikkini on tuo kirpparilta lelukaapiksi ostettu 50-lukulainen liinavaatekaappi. Sisällä olevat laatikot sekä erikorkuiset hyllyt sopivat täydellisesti lelujen säilömiseen. Pitäisi muuten pitkästä aikaa järjestää ne… Hauska ja erikoinen yksityiskohta on myös tuo kaapin vieressä oleva nurkka. Senässä kulkevat ilmeisesti talon tukirakenteet tai hormit, ja olemmekin naamioineet sen lukunurkkaukseksi.

Yhdestä pitkäaikaisesta haaveesta, eli voimistelurenkaista, saimme luopua, kun saimme kuulla ettei kattoomme voi sellaisia asentaa. Vähän harmi, mutta mielummin ilman kun puolet välikatosta niskassa.

Jossain vaiheessa pitäisi alkaa suunnittelemaan myös uusia sänkyjä. Aikoinaan hankittu pieni kerrossänky toimii hyvin myös yksittäisinä sänkyinä, mutta 150 sentin pituus tulee vastaan varmaan nopeammin kun osaan edes arvata.

Uusista jutuista ilmapallojuliste, pääkallo, norsulamppu, pahvilinna, säästölipas-robotti sekä vihreä tyyny saatu Babyshopista. 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Pikainen kurkistus makkariin, jossa toivottavasti pikkuhiljaa alkaisi suunniteltuja muutoksia tapahtumaan. Sänky-asia on onneksi edennyt. Uusi sänky on nimittäin saapunut ja kasattu! Kerroinkin aiemmin, että edellinen Ikean muutaman kympin maksanut runko oli aivan susi. Voisi kuvitella että 100% massiivimännystä koostuva sänky ei levähtäisi alle kylkeä käännettäessä, mutta niin sen kanssa vaan tapahtui. Samaa kuulin muilta sängyn omistajilta. Noh, tulipahan testattua.

Luovuin siis hiljattain vanhasta söpöstä vanerisesta laatikkosängystäni. Kaipasin jotain vielä yksinkertaisempaa muotoilua sekä muutaman kymmenen senttiä lisää leveyttä. Ostinkin sitten kerralla uudet patjat, peiton, tyynyt ja petivaatteita. Voi mitä luksusta. Jos siis tuota huteraa sänkyä ei lasketa mukaan…

Lähdin siitä, että uuden sänkyni tulee ehdottomasti olla laadukas ja tukeva. Useimpina öinä jompikumpi tai molemmat pojat kömpivät viereeni, ja jos se ei vielä häiritse unta niin nitisevä, natiseva ja heiluva sänky kyllä häiritsee. Kotimaisuus on tärkeä asia ja itseasiassa mielessäni olikin pitkään ollut monelle mökiltä tuttu laverisänky. En kuitenkaan monen illan googlettamisen tuloksena löytänyt sopivaa vanhaa laverisänkyä. Monessa tuli joko koko tai sitten ikä vastaan. Kun olin juuri päättänyt luopua yhdestä huonosta sängystä en halunnut ottaa riskiä, että uusi sänkykin lahoaisi alle. Kunnes tärmäsin sellaiseen kun Laatu-Laveriin.

Pienen selvittelyn jälkeen sain tietää että sänkyä valmistaa Huonekalutehdas Pentti Talvitie Oy Ilmajoen tehtaallaan. Vuodesta 1957 saakka perheyrityksenä toiminut huonekalutehdas pyörii edelleen suvun voimin, nyt toisessa sukupolvessa. Vuosikymmenten kuluessa he ovat erikoistuneet koivusta valmistettujen huonekalujen valmistamiseen omalla mallistolla. Kaikilla tuotteilla on avainlippu osoituksena suomalaisesta työstä ja laadusta. Erilaisten projekti – ja mittatilauskalusteiden valmistus asiakaan toiveiden mukaan, on myös Hkt Pentti Talvitien osaamista. Yrityksen toimintaperiaatteita ovat, korkea laatu, toimitusvarmuus, kotimaisuus sekä asiakkaan tarpeiden- ja pohjalaisen puuseppäperinteen kunnioittaminen.

Tuo Laatu-Laveri on siis vain yksi malliston tuotteista. Itse tykästyin heti tuohon hyvin hyvin yksinkertaiseen muotoiluun. Standardimittojen lisäksi huonekaluja saa erikoisleveinä, pitkinä, matalina tai korkeina. Myös kaikkia värejä on mahdollista saada tilauksesta. Kuten vaikka oman sänkyni kohdalla. En nimittäin osannut päättää ottaisinko valkoisen vai koivun värisen rungon, joten kysyin olisiko mahdollista saada se valkealla kuultolakkauksella. Se ei kuulemma ollut ongelma eikä mikään ja itseasiassa koko sängyn rakentamiseen meni alle viikko ja se toimitettiin minulle suoraan kotiin.

Tykästyin itse hirveästi Hkt Pentti Talvitien tuotefilosofiaan, maanläheiseen fiilikseen sekä tietysti pariskuntaan tämän takana. Käsityönä mallistosta ja tilauksesta valmisettavat huonekalut menevät tiukemmastakin laadunvalvonnasta heittämällä läpi. Siitä sainkin sitten ajatuksen, että näitä tuotteita pitäisi saada hieman laajemminkin erilaiseten kuluttajien ja jälleenmyyjien tietoisuuteen. Osa malliston tuotteista on omaan makuuni liian maalaisromattisia ja koristeellisia, mutta sitten siellä on myös useamapi sellainen huonekalu jonka voisin hyvin kuvitella näkeväni jossain pohjoismaisessa huippusuosittussa sisustusblogissakin.

Koska some, blogit tai etenkään markkinointi näitä kanavia pitkin ei ollut Talviteille yhtään tuttua, päätimme ryhtyä yhteistyöhön. Mitään imagon muutosta ei nyt ainakaan alkuun ole tarkoitus tehdä, vaan aloittaa ihan pienistä jutuista. Kuten Facebooksivujen tekemisestä. Uusia sivuja päivitellään nyt viikottain ja sitä kautta pääsee kurkistamaan myös kulissien taakse ja näkemään mitä kaikkia muita tilausjuttuja tehtaalla voidaankaan tehdä. Ensimmäinen arvonta on myös laitettu käyntiin, joten käykäähän kurkkaamassa Huonekalutehdas Pentti Talvitie. Arvottavana on nimittäin myös varmasti monen teidän sisustustyyliin hienosti sopiva kukkataso / penkki.

Mitäs tykkäätte uudesta sängystä? En malta odottaa että saan pian maalauspuuhat ja väliovihommat käyntiin. Seinälle pääsyä odottaa myös ihana Lempi-hylly, kaunis 50-60 luvun yövalo on vielä hakusessa. Saa vinkata sopivasta!

_{Sänky saatu korvauksena yhteistyöstä}

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.