LASTEN ENSIAPU – OSA 2

19/11/2019

Aloitin kuukausi takaperin pienimuotoisen postaussarjan, jossa käydään läpi lapsille yleisiä tapaturmia sekä niiden ensiapua. Ei missään nimessä siksi, että tahtoisin lietsoa paniikkia, vaan jotta joskus mahdollisessa tapaturmatilanteessa osaisimme toimia mahdollisimman rauhallisesti – kun tiedämme mitä pitää tehdä.

Ensimmäisessä ensiapu-oppaassa käytiin läpi ensiapu palovamma, nenäverenvuoto -sekä myrkytystilanteissa. Kuten edelliseenkin, laittakaa ihmeessä kommenttia jos teille joku asia on opetettu eri tavalla tai muutenkin jos on jotain hyväksi havaittuja tapoja tai omakohtaisia kokemuksia.

Vierasesine nenässä – Klassikko! Vierasesine nenästä pitäisi saada ulos, muuten se voi aiheuttaa tulehtumis -tai jopa tukehtumisvaaran. Nenään menneen esineen, kuten vaikkapa lego-ukon pään voi yrittää saada pois itsekin. Vierasesine olisi hyvä saada pois mahdollisimman nopeasti – syytä paniikkiin ei kuitenkaan ole, mutta jos kyseessä on magneetti tai paristo on syytä huomioida niiden olevan oikeasti vaarallisia ja että patteri voi syövyttää nenän rakennetta nopeastikin.

Etenkin kovat ja pyöreät esineet, kuten helmet, saa usein pois kuitenkin kotikonstein. Lapsen avoinna oleva sierain tukitaan ja aikuinen laittaa suunsa tiivisti lapsen suulle ja puhaltaa suuhun hyvin nopeasti ja voimakkaasti. Jos esine ei tule tällä tavalla ulos, on lähdettävä lääkäriin. Nenään ei saa itse yrittää tunkea mitään, kuten pinsettejä, sillä limakavot voivat turvota tai esine liikkua hegitysteihin.

Kuten kaikissa tilanteissa näissä, tässäkin on tärkeä pysyä rauhallisena – ja yrittää tottakai pitää myös lapsi tyynenä.

Vierasesine kovassa – Jos korvaan joutuu esine, on syytä lähteä muutaman tunnin sisällä lääkäriin. Korvaan ei missään nimessä saa yrittää työntää mitään tai onkia esinettä itse ulos, ellei se ole osittain ulkona ja voidaan olla varmoja, ettei esine ulosvedettäessä aiheuta vahinkoa, kuten haavaa.

Vierasesine kurkussa – Tämä on jo sitten vakavampi ja kiireellisempi juttu, sillä esine voi liikkua ja tukkia kokonaan hengitystien. Jos esine on juuttunut kurkkuun, mutta lapsi pystyy kuitenkin hengittämään ja yskimään, voi esineen saada pois jatkamalla yskimistä. Jos hengitys on kuitenkin vaikeutunut, pitää esine yrittää saada mahdollisimman nopeasti ulos (katso kohta tukehtuminen).

Jos lapsi nielaisee vierasesineen, riippuu paljon sen koosta, muodosta ja materiaalista pitääkö sen vuoksi hakeutua lääkäriin. Jos on yhään epäily siitä voiko esine tulla turvallisesti luonnollista tietä ulos, ole yhteydessä lääkäriin. Samoin jos kurkussa tuntuu edelleen kipua, nielimisvaikeuksia tai äänen käheyttä pitää mennä lääkäriin.

Tukehtuminen – Jos lapsi ei hengitä, pysty puhumaan, itkemään tai yskimään vaaditaan erittäin ripeää toimintaa. Jos paikalla on useampi henkilö, toinen soittaa heti hätänumeroon ja toinen aloittaa ensiavun.

Tukehtumisen ensiapu yli 1- vuotiaalle lapselle:

Ota lapsi syliisi poikittain vatsalleen niin, että hänen päänsä on alempana kuin vartalo.
Lyö 5 napakkaa lyöntiä lapaluiden väliin.
Mikäli lyönnit eivät saa vierasesinettä pois nielusta, soita 112 (ellei ole jo soitettu). Aseta puhelin kaiutintoiminnolle ja jatka auttamista.
Laita lapsi seisomaan ja asetu hänen taakseen.
Aseta toinen nyrkkisi hänen palleansa alle, ja tartu siihen toisella kädelläsi.
Nykäise napakasti taakse- ja ylöspäin.
Toista tarvittaessa 5 nykäisyä.
Mikäli vierasesine ei irtoa, vuorottele 5 lyöntiä- 5 nykäisyä.
Jos lapsi menee tajuttomaksi, aloita elvytys ja ilmoita tilanteen muutoksesta hätäkeskukseen.

Tukehtumisen ensiapu alle 1- vuotiaalle lapselle:

Ota vauva syliisi vatsalleen käsivarttasi vasten niin, että hänen päänsä on alempana kuin vartalo.
Lyö 5 napakkaa lyöntiä lapaluiden väliin niskaa tukien.
Mikäli lyönnit eivät saa vierasesinettä pois nielusta, soita 112 (ellei ole jo soitettu). Aseta puhelin kaiutintoiminnolle ja jatka auttamista.
Aseta vauva selälleen syliisi jalat rintaasi vasten.
Paina kahdella sormella rintalastan päältä niin, että se joustaa.
Toista tarvittaessa 5 painallusta.
Mikäli vierasesine ei irtoa, vuorottele 5 lyöntiä- 5 painallusta.
Jos vauva menee tajuttomaksi, aloita elvytys ja ilmoita tilanteen muutoksesta hätäkeskukseen.

Elvytys – Nopeasti aloitettu elvytys kaksin- tai jopa kolminkertaistaa autettavan selviytymisen mahdollisuuksia, sillä se pitää aivojen verenkiertoa yllä. Elvytys pitää yleensä aloittaa silloin, kun lapsi on eloton tai ei ole tajuissaan eikä hengitä tai hengitys on heikkoa.

Lapsen elvytys:
1. Jos lapsi menettää tajuntansa selvitä saatko hänet hereille puhuttelemalla ja ravistelemalla olkapäistä
2. Jos lapsi ei herää, soita hätänumeroon 112 ja aseta puhelin kaiutintoiminnolle.
3. Aseta lapsi selälleen ja selvitä hengittääkö hän normaalisti. Avaa lapsen hengitystie päätä ojentamalla, leuankärjestä ylös kohottamalla. Tunnustele poskellasi ilmavirtaa ja katso rintakehän liikettä.
4. Jos hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu, aloita puhalluselvytys: Puhalla 5 kertaa. Avaa hengitystie. Aseta suusi tiukasti lapsen suun päälle. Sulje lapsen sieraimet sormillasi. Puhalla sen verran, että lapsen rintakehä nousee (liikkuu)
5. Paina 30 kertaa.
Aseta kämmentyvi rintalastan alaosalle
Paina käsivarsi suorana 30 kertaa
6. Puhalla 2 kertaa.
7. Jatka lapsen elvytystä tauotta rytmillä 30:2.

Vauvan elvytys:
1. Jos vauvaa menettää tajuntansa selvitä saatko hänet hereille puhuttelemalla ja ravistelemalla olkapäistä
2. Jos vauva ei herää, soita hätänumeroon 112 ja aseta puhelin kaiutintoiminnolle.
3. Aseta vauva selälleen ja selvitä hengittääkö hän normaalisti. Avaa vauvan hengitystie päätä ojentamalla, leuankärjestä ylös kohottamalla varovasti. Tunnustele poskellasi ilmavirtaa ja katso rintakehän liikettä.
4. Jos hengitys ei ole normaalia tai se puuttuu, aloita puhalluselvytys: Puhalla 5 kertaa. Avaa hengitystie
Aseta suusi tiukasti vauvan suun ja sieramien päälle. Puhalla sen verran, että vauva rintakehä nousee (liikkuu)
5. Paina 30 kertaa. Aseta kaksi sormea rintalastan alaosalle. Paina 30 kertaa alaspäin
6. Puhalla 2 kertaa.
7. Jatka elvytystä tauotta rytmillä 30:2.

Muita tavallisesti lapsille sattuvia tapaturmia ovat erilaiset raajojen nyrjähdykset sekä murtumat, putoamiset, aivotärähdys, sähköisku sekä haavat, asvaltti-ihottuma ja auringonpistos.

Elyvytysohjeet Punaisen Ristin sivuilta, josta löytyy myös havainnoillistavat videot. Kuvat ei (onneksi) liity, mutta olivat ihanan värikkäitä tähän marraskuiseen iltaan.


TAAPERON PÄIVÄRYTMI

7/09/2019

Toivepostaus:

6:00-7:00 HERÄTYYYYYS

Aamu alkaa meidän perheessä aikaisin ja taapero toimii herätyskellona. Aloitimme reilu viikko sitten unikoulun, jättämällä yösyötöt pois, mutta ainakin vielä Myy heräilee öisin. Aamulla meitä vanhempia siis väsyttää ja yleensä jompi kumpi jääkin vielä nukkumaan, kun toinen nousee aamupuuhiin.

Taaperon touhutasosta riippuen, hän saattaa tulla herättyään vielä hetkeksi viereemme köllöttelemään tai sitten suuntaa suoraan lelujensa pariin. Vähän vaihdellen ollaan nyt viime päivinä annettu hänelle ensin maitopullo tai puuro.

Aamupuuro on yleensä pikakarahiutaleista tehtyä ja joukossa muussattua banaania, hedelmä -tai marjasosetta, tuoreita marjoja. tai maapähkinävoita. Yöpuku vaihdetaan päivävaatteisiin yleensä vasta aamupalan jälkeen (koska sotku).

9:00 ULOS TAI LEIKKIÄ KOTONA

Jos ulkona on hyvä sää, mennään aamulla jo ainakin käväisemään lähipuistossa tai joskus kaupassa. Aamuisin ulos lähteminen tuntuu usein itsestä vähän tahmealta, mutta palkitsee joka kerta. Myy tykkää ulkoilusta paljon ja viihtyy niin hiekkalaatikolla kun keinumassakin.

10:00 EKAT PÄIKKÄRIT

Jos aamu on alkanut kovin aikaisin, syö Myy jo lounaan tai jotain pientä välipalaa ennen aamupäikkäreitään. Usein hän juo myös maitoa juuri ennen nukahtamistaan, joskin nykyään aina vain vähemmän.

Myy nukkuu lähes poikkeuksetta aina päiväunet rattaissa parvekeella. Meillä ei ole talossamme hissiä, joten yritämme aina pitää Myyn hereillä kunnes ollaan päästy kotiin, jos ollaan oltu ulkona. Meillä on ylhäällä kotona matkarattaat, joihin hänet nukutetaan. Viime aikoina unet ovat olleet hyvin katkonaisia ja rattaita täytyy käydä heijailemassa vähän väliä.

Usein meistä se, kumpi on noussut aamulla Myyn kanssa, nukkuu myös tässä vaiheessa itse pienet päikkärit jos mahdollista. Paitsi nykyään itse pyrin aloittamaan työpäväni viimeistään tässä vaiheessa.

12:00 LOUNAS

Aamupäikkärit kestävät yleensä muutaman tunnin, mutta annamme hänen nukkua pidempäänkin jos niin sattuu käymään. Myy ilmoittaa aina herättyään itsestään pienellä ”äänimerkillä”, eli huhuilee rattaista kunnes joku kuulee hänet ja tulee hakemaan sisälle.

Unien jälkeen hän painelee usein heti lelujensa luo. Ja sitten taas syödään! Myös tässä välissä mennään yleensä lounaan jälkeen taas ulos. Useinmiten lähipuistoon, kävelylle tai usein näiden yhdistelmälle. Jos päivälle sattuu jotain hoidettavia asioita, niin ne hoidetaan aika usein tässä välissä. Eli käydään kaupassa, kaupungilla, nähdään kavereita tai vastaavaa.

15:00 VÄLIPALA

Säännöllinen ateriarytmi on tärkeää ja verensokeri on syytä pitää tasaisena pahimpia kiukkuja estämään – joten syödään taas. Yleensä jotain hedelmää tai marjoja ja smoothieta tai lounaan jämiä.

16:00 PÄIKKÄRIT NRO 2

Iltapäikkärit menevät samaa kaavaa aiempien kanssa, tarjotaan maitoa ja nukutetaan rattaisiin – riippuen auringosta, parvekkeelle (meillä paistaa siihen juuri silloin) tai sitten varjoon parvekkeen oven suuhun. Näillä myöhemmillä päikkäreillä Myy ei nuku kovin pitkään ja nyt ollaan muutenkin alettu herättämään hänet viimeistään tunnin torkkujen jälkeen.

17:00 PÄIVÄLLINEN

Itseasiassa päivällisenkin kanssa toimitaan vähän samoin kun lounaankin, eli annetaan se (tai osa siitä) joskus jo ennen päikkäreitä. Etenkin nyt unikoulun alettua, yritetään tankata hänelle mahdollisimman paljon ruokaa päivällä, jotta yöllä hän ei tahtoisi enää maitoa.

Illalliseksi pyritään aina tekemään koko perheelle samaa ruokaa, eli sellaista mitä Myykin voi syödä. Uunissa paistettu kala ja keitetyt perunat ovat hänen herkkuaan. Päivällisellä syödään muutenkin yleensä aika kaikki samaan aikaan, toisin kun muuten päivällä.

Vielä iltaruoankin jälkeen saatetaan lähteä käymään pihalla tai lähipuistossa jollain kokoonpanolla – etenkin jos ei päivällä jompi kumpi vanhemmista käynyt. Muuten ilta menee kotona leikkien ja touhuten.

19:30 ILTAPALA

Iltapalalla on yleensä sama setti kun aamuisin, eli kaurapuuroa jollain lisukkeella.

20:00 ILTATOIMET

Iltapalan jälkeen suunnataan kylpyyn. Se on yksi Myyn lempijutuista. Ja puuroiltapalan jälkeen aika välttämätön homma muutenkin (ruokalappu kun on nykyään ihan tyhmä juttu). Kylvyssä menee yleensä viidestätoista minuutista puoleen tuntiin. Samalla tai kylvyyn jälkeen kuivatellessa pestään myös hampaat – sekin on Myyn mielestä tosi kivaa.

Yöpuku puetaan yleensä hämärässä makkarissa meidän sängyllä ja samassa yritettään ladata vielä päivän vikat läheisyydet. Ehkä laulellaan tai sylitellään, riippuen miten taapero jaksaa olla aloillaan. Lopuksi Myy juo vielä pullosta maitoa, kunnes nostamme hänet omaan sänkyyn.

21:00 NATI NATI

Myy nukahtaa itsekseen vähän vaihdellen. Välillä vaatii useamman kerran pyytää häntä laittamaan pää takaisin tyynyyn, joskus menee itkutksi saakka, jolloin aina lohdutamme häntä esimerkiksi silitellen. Se auttaa heti. Joskus vaatii, että ainakin aluksi hänen kanssaan ollaan samassa huoneessa, joskus hän taas nukahtaa hetkessä itsekseen tai muuten vaan ei kaipaa sen enempää nukutusta. Pyritään kuitenkin aina, että hän nukahtaisi itsekseen, ilman ”nukuttamista”.

Ja sitten 3-10 yöherätyksen jälkeen sama seuraavana päivänä alusta.

Minkäslaisia päivärytmejä teidän pienillä on?


ELOKUUSSA

31/08/2019

– Koulut alkoi
– Vauva täytti vuoden
– Päästiin miehen kanssa ekaa kertaa yhdessä ulos sitten vauvan saannin (väsähdettiin kylläkin jo puolelta öin)
– Päästiin miehen kanssa tokan kerran yhdessä ulos (ja sitten jaksettiinkin jo vähän pidempään)
– Olin kolme kertaa krapulassa
– Nukuttiin huonosti
– Aloitettiin vihdoin unikoulu
– Olin kerran yötä äidilläni
– Vauva oli ekaa kertaa yötä äidilläni
– Osku jäi hoitovapaalle
– Oma paluuni työelämään ei tapahtunut yhtä tehokkaasti mitä olin toivonut
– Olin pitkästä aikaa kipeänä
– Myy sai allergisen reaktion kosketuksesta voihin
– Meidän hääbileistä tuli kaksi vuotta
– Oltiin meidän hääavoauton kyydissä keskellä yötä
– Katsoin yhden itkettävämmistä ja ihanemmista leffoista aikoihin
– Kävin vieraissa kampaajalla ja se oli fiasko
– Värjäsin vahingossa hiukset punaisiksi
– Saatiin vihdoin vähän kaappeja seinille
– Aiheutin perheriidan omatoimisuudellani
– Yksi kaappi putosi seinältä
– Meillä meni ainakin kolme juomlasia ja yksi maljakko rikki
– Varasin kaikille lapsille hammaslääkärit
– Myy oli lastenvaatemerkille mallina
– Imuri meni rikki
– Oltiin paljon leikkipuistossa
– Käytiin Arboriumissa ja eräs meistä sai huomautuksen liian nopeasti kävelemisestä
– Sanoin ystävällisesti suorat sanat huonosti ravintolassa (minua kohtaan) käyttäytyneelle naiselle
– Pidin on-off uutta sormustani, enkä edelleenkään ole varma osaanko käyttää sitä
– Puhuttiin, että mitä tehdään Jouluna
– Tein kaksi kakkua sekä leivän (ennenkuulumatonta!)
– Löysin linssisipist ja surukseni huomasin etteivät ne sovi vatsalleni (mikä menetys!)
– Ostin uudet kauan kaipaamani kengät, mutta jalat tulivat niistä pitkäksi aikaa tosi kipeiksi
– Luulin että reuma alkoi
– Juoksin niin kovaa junaan, että henki pihisi vielä pitkään suorituksen jälkeen
– Ihastuin kirpeisiin, vesimelonin maksuisiin viinirypäleisiin
– Tein pojille täitarkistukset melkein joka ilta – yksi punkki löytyi!
– Tullut fiilisteltyä aika paljon kesää, perhettä ja ystäviä <3