Aamujeni piristys on tottakai tuo lähes aina hyväntuulisena herävää mini, mutta näin kaamosaikaan alkoi tuntumaan, että tarvitsen vielä vähän lisäjeesiä saadaakseni silmät auki. Aamut ovat olleet minulle aina vaikeita ja pimeään aikaan minun on ihan eritysen vaikea päästä sängystä ylös.

Herätys / sarastusvalojen kerrotaan tekevän heräämisestä lempeämpää, kun keho herää valon avulla itsekseen ja luonnollisemmin kun yhtäkkiseen odottamattomaan piippaukseen pimeässä. Muutama ystäväni on myös suositellut herätysvaloa, eli gerätyskelloa valolla, kertoen kylläkin, ettei se sentään ihmeitä tee, mutta auttaa ehkä hitusen. Ja pienikin hitunen tulee ainakin minulla tarpeeseen.

Meillä kotona on älyvalaistus ja yhtenä sen ominaisuuteena on valojen ajastaminen. Nyt talvi-aikaan meillä onkin olohuoneessa aamuisin pikkuhiljaa syttyvät valot, mutta makkarissa tämä ei toimi parhaalla tavalla. Kaikkina aamuina kun herätystä ei tarvitse, eikä herätysaika ei ole aina sama. Lisäksi itse herätys pitää kuitenkin erikseen aina asettaa kännykästä.

Toinen syy herätysvalon hankintaan olikin se, ettei puhelimesta olisi jatkuvasti niin riippuvainen, vaan sen voisi jättää vaikkapa kokonaan makkarin ulkopuolelle. Samaa halusin lapsille, joten ostin myös heille samanlaisen herätysvalon.

Löysin molemmat valot käytettynä nettikirppikseltä. Olin onnessani kun ei tarvinnut ostaa uusia ja sain kaksi valoa reippaasti alle yhden uuden hinnalla. Tosin vähän petyin, kun herätyskellojen saapuessa tajusin molempien olevan vanhempaa mallia, eli herätysääneksi ei saanut valittua linnunlaulua, vain sen perus titititiii-tititiii -äänen. Mutta onneksi pääsin nopeasti yli tästä pettymyksestä.

Herätysvalot ovat olleet käytössä meillä nyt ehkä kuukauden ja kyllä se minusta tosiaan vähän auttaa heräämisessä. Tai miten sen nyt sanoisi, herääminen on edelleen tuskaa ja silmät tahmeat, mutta on huomattavasti mukavampi herätä kun huoneessa kajastaa valo. Muutamina aamuina olen herännyt itsekseni jo pelkkään valoon, ennen varsinaista herätystä. Valo kun alkaa hiljalleen lisääntyä valitsemalleen kirkkaudelle puoli tuntia ennen herätysääntä.

Yöpöydällä oleva kello on vähentänyt myös kännykän kurkkimista yöllä, usein herätessäni kun katson kelloa ja sitten sitä helposti piristyy näytön valosta tai pahimmassa tapauksessa alkaa selata somea. Kaikki tämä on taakse jäänyttä aikaa, ah!

Pöllö-yöpuku saatu Aarteelta. 

En edes tiedä mistä aloittaisin kertoessani meidän uni- ja nukkumishommista, sen sortin kaaosta se on ollut viimeiset kuukaudet. Onneksi viime viikot ovat olleet jo vähän helpompia, mutta edelleen vauva syö sellaiset 3-4 kertaa yössä, jonka lisäksi hän heräilee vielä muutaman kerran tuttia haeskelemaan.

Olemme kokeilleet vuoroissa heräämistä ja eri huoneissa nukkumista. Ja toki vaikka jo yhden yön ilman heräilyjä nukutun yön jälkeen sitä on kuin uusi ihminen, nukun silti mieluummin mieheni ja vauvan vieressä ja heräilen. Ainakin jotain kertoja viikossa.

Parempaan suuntaan onneksi tosiaan mennään, ainakin jos vertaa muutaman viikon takaisiin hulinoihin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vauvalla on jo aika selkeä rytmi ja öisin hän herää vain syömään, jonka jälkeen hän yleensä jatkaa uniaan. Myös minä olen saanut lääkäristä apua nukahtamisongelmiini ja muutamaa unilääkettä testaillessani sopivin löytyikin luonnollisesta melatoniinista. Tosin erittäin vahvasta sellaisesta. Hienoa että sopivan valmisteen myötä taas yksi stressitekijä on edes vähemmän.

Apua on ollut myös uudesta sängystä, joka löytyi muutama viikko sitten kirpputoriryhmästä. Minulla oli itse pienenä juuri tuollainen sänky ja jostain syystä tahdoin nyt Myyllekin myös sellaisen. Myöskään mitkään modernimmat sänkymallit eivät oikein sytyttäneet, tai ne jotka olisivat olleet kivoja, niistä ei saanut pohjan korkeutta säädettyä tai toista laitaa irti. Tämä retrosänky on siitä kiva, että se jatkaa samaa simppeliä tyyliä meidän oma sänkymme kanssa.

Myy siis nukkuu selvästi parhaiten jonkun vieressä, joten siksi haussa oli pinnasänkymalli, jonka saisi ns sivuvaunuksi, eli aivan sänkyymme kiinni. Näin ollen mahtuisimme kaikki nukkumaan yhdessä ja kenties vähän paremmin. Ja mielestäni se on tominut. Myy nukkuu omassa sängyssään, mutta tarvittaessa pääsemme ihan hänen vierelleen ilman pelkoa että kukaan kierähtää hänen päälleen. Oma sänkymme on muuenkin niin kapea, ettemme kaikki kolme mahdu siihen mukavasti.

Itseasiassa tässä sängyssä laitaa ei kuulu ottaa kokonaan irti, joten näin se ei ole ihan tukevin mahdollinen. Täytyy sitten miettiä jotain vahvistustoimenpiteitä kun Myy alkaa nousemaan laitoja vasten. Tai ehkä sitten on jopa aika laittaa toinenkin laita paikoilleen.

Tyynyn käyttö täytyy pian myös miettiä uusiksi ennen kun vauva alkaa kääntyilemään unissaan. Vanhassa sängyssä meillä oli muutama kirja patjan alla korottamassa päätyä, jotain vastaavaa pitäisi nyt kehitellä tähänkin. Pyykkitilanteesta riippuen peittona toimii milloin mikäkin, mutta yleensä Joutsenen untuvapussi – vaikka tosin hän onnistuu nykyään senkin potkimaan päältään pois.

Myy nukahtaa yleensä hyvin sänkyynsä, välillä hän jää sinne ihan itsekseen, mutta usein jompikumpi meistä vanhemmista odottelee siinä vierellä että hän nukahtaa. Jos Myy on kovin väsynyt, hän ”vaatii” päästä sänkyynsä ja rauhoittuu yleensä sinne päästessään. Ainoastaan öisin hän nukahtaa syödessään, muuten olen tarkoitetuksella yrittänyt aina nukuttaa hänet itsekseen, jotta jatkossakin sitten nukkumaan käyminen sujuisi helpommin ja ilman maitopulloa.

Olen muuten viimeaikoina löytänyt oikeastaan kaiken tahtomani laittamalla facebook-kirpputoreille tai instagramiini osto-ilmoitukset, kuinka kätevää! Ja tämäkin sänky kannettiin meille kotiin saakka.

Kaupallisessa yhteistyössä JYMYn kanssa.

Turha sitä on kieltää tai yrittää salailla. Moni sen teistäkin jo tietää. Rakastan syödä jäätelöä sängyssä. Välillä suoraan purkista, välillä taas makuja sekoitellen koristeiden kansssa. Lähikaupasta lähtee mukaan yleensä musta JYMY-purkki.

JYMY-luomujäätelöt valmistaan pienessä jäätelötehtaassa Aurassa, vain muutaman kilometrin päässä luomutilalta josta jäätelöihin käytetty maito aamuisin, tuoreena ja vastalypsettynä sinne toimitetaan. Käsityön määrä jäätelön valmistuksessa on huomattava, jopa vaniljan siemenetkin irroitetaan käsin, laatuvaatimukset täyttävävästä madagaskarilaisesta luomu-vaniljatangosta raaputtaen.

Jäätelöiden perustana onkin siis aidot puhdaat maut ja lähitehtaalta tuleva luomumaito. Itse arvostan jäätelöissä sitä, ettei niissä ole mitään ylimääräistä ja jäätelö maistuu juuri niiltä mauilta miltä pitkääkin. JYMYn tapa valmistaa jäätelö ei ole todellakaan se helpoin, mutta takaa luonnollisen puhtaan ja poikkeuksellisen herkulliset jäätelöt.

Jäätelöillä herkuttelulle ei tarvitse keksiä sen kummempia syitä, yleensä se itselläni voi olla vain pieni pystähtymis -tai hemmotteluhetki keskellä päivää. Välillä on taas ihana loihtia näyttävät annos joko ihan vain itselle tai pikaystävälle ja hautautua jäätelökulhon kanssa peiton alle katsomaan leffaa.

JYMY-jäätelöitä löytyy monia ja ne ovat puhtaita single-makuja, joten niitä voi yhdistellä vapaasti keskenään. Lisäksi valikoimista löytyy täysin vegaaniset uutuudet. Oma suosikkini on ehdottomasti laku, joka maistuu ihan sellaisenaan mutta sopii ihanasti myös esimerkiksi sitruunajäätelön kanssa. Ihanan raikas yhdistelmä on myös puolukka-mustikka. Suomi100 juhlavuoden hengessä kehitetty Mänty-jäätelö on myös melkoisen kiinnostava uutuus.

Tänään vietetään sateista kotipäivää ja kun eiliset herkuttelut kiireessä jäivät, voi taas hyvällä omalla tunnolla hautautua sänkyyn ja ottaa yöpyödälle kulhollinen mansikoita ja raparperijäätelöä ja päästä kesätunnelmaan makujen kautta.

Minkälaisia jäätelöannoksia te tekisitte JYMY-jäätelöistä? Vastanneiden kesken arvon kolme 30 €:n arvoista lahjakorttia, joilla voi ostaa JYMY-jäätelöä! Arvonta päättyy 22.6.

Pikainen kurkistus makkariin, jossa toivottavasti pikkuhiljaa alkaisi suunniteltuja muutoksia tapahtumaan. Sänky-asia on onneksi edennyt. Uusi sänky on nimittäin saapunut ja kasattu! Kerroinkin aiemmin, että edellinen Ikean muutaman kympin maksanut runko oli aivan susi. Voisi kuvitella että 100% massiivimännystä koostuva sänky ei levähtäisi alle kylkeä käännettäessä, mutta niin sen kanssa vaan tapahtui. Samaa kuulin muilta sängyn omistajilta. Noh, tulipahan testattua.

Luovuin siis hiljattain vanhasta söpöstä vanerisesta laatikkosängystäni. Kaipasin jotain vielä yksinkertaisempaa muotoilua sekä muutaman kymmenen senttiä lisää leveyttä. Ostinkin sitten kerralla uudet patjat, peiton, tyynyt ja petivaatteita. Voi mitä luksusta. Jos siis tuota huteraa sänkyä ei lasketa mukaan…

Lähdin siitä, että uuden sänkyni tulee ehdottomasti olla laadukas ja tukeva. Useimpina öinä jompikumpi tai molemmat pojat kömpivät viereeni, ja jos se ei vielä häiritse unta niin nitisevä, natiseva ja heiluva sänky kyllä häiritsee. Kotimaisuus on tärkeä asia ja itseasiassa mielessäni olikin pitkään ollut monelle mökiltä tuttu laverisänky. En kuitenkaan monen illan googlettamisen tuloksena löytänyt sopivaa vanhaa laverisänkyä. Monessa tuli joko koko tai sitten ikä vastaan. Kun olin juuri päättänyt luopua yhdestä huonosta sängystä en halunnut ottaa riskiä, että uusi sänkykin lahoaisi alle. Kunnes tärmäsin sellaiseen kun Laatu-Laveriin.

Pienen selvittelyn jälkeen sain tietää että sänkyä valmistaa Huonekalutehdas Pentti Talvitie Oy Ilmajoen tehtaallaan. Vuodesta 1957 saakka perheyrityksenä toiminut huonekalutehdas pyörii edelleen suvun voimin, nyt toisessa sukupolvessa. Vuosikymmenten kuluessa he ovat erikoistuneet koivusta valmistettujen huonekalujen valmistamiseen omalla mallistolla. Kaikilla tuotteilla on avainlippu osoituksena suomalaisesta työstä ja laadusta. Erilaisten projekti – ja mittatilauskalusteiden valmistus asiakaan toiveiden mukaan, on myös Hkt Pentti Talvitien osaamista. Yrityksen toimintaperiaatteita ovat, korkea laatu, toimitusvarmuus, kotimaisuus sekä asiakkaan tarpeiden- ja pohjalaisen puuseppäperinteen kunnioittaminen.

Tuo Laatu-Laveri on siis vain yksi malliston tuotteista. Itse tykästyin heti tuohon hyvin hyvin yksinkertaiseen muotoiluun. Standardimittojen lisäksi huonekaluja saa erikoisleveinä, pitkinä, matalina tai korkeina. Myös kaikkia värejä on mahdollista saada tilauksesta. Kuten vaikka oman sänkyni kohdalla. En nimittäin osannut päättää ottaisinko valkoisen vai koivun värisen rungon, joten kysyin olisiko mahdollista saada se valkealla kuultolakkauksella. Se ei kuulemma ollut ongelma eikä mikään ja itseasiassa koko sängyn rakentamiseen meni alle viikko ja se toimitettiin minulle suoraan kotiin.

Tykästyin itse hirveästi Hkt Pentti Talvitien tuotefilosofiaan, maanläheiseen fiilikseen sekä tietysti pariskuntaan tämän takana. Käsityönä mallistosta ja tilauksesta valmisettavat huonekalut menevät tiukemmastakin laadunvalvonnasta heittämällä läpi. Siitä sainkin sitten ajatuksen, että näitä tuotteita pitäisi saada hieman laajemminkin erilaiseten kuluttajien ja jälleenmyyjien tietoisuuteen. Osa malliston tuotteista on omaan makuuni liian maalaisromattisia ja koristeellisia, mutta sitten siellä on myös useamapi sellainen huonekalu jonka voisin hyvin kuvitella näkeväni jossain pohjoismaisessa huippusuosittussa sisustusblogissakin.

Koska some, blogit tai etenkään markkinointi näitä kanavia pitkin ei ollut Talviteille yhtään tuttua, päätimme ryhtyä yhteistyöhön. Mitään imagon muutosta ei nyt ainakaan alkuun ole tarkoitus tehdä, vaan aloittaa ihan pienistä jutuista. Kuten Facebooksivujen tekemisestä. Uusia sivuja päivitellään nyt viikottain ja sitä kautta pääsee kurkistamaan myös kulissien taakse ja näkemään mitä kaikkia muita tilausjuttuja tehtaalla voidaankaan tehdä. Ensimmäinen arvonta on myös laitettu käyntiin, joten käykäähän kurkkaamassa Huonekalutehdas Pentti Talvitie. Arvottavana on nimittäin myös varmasti monen teidän sisustustyyliin hienosti sopiva kukkataso / penkki.

Mitäs tykkäätte uudesta sängystä? En malta odottaa että saan pian maalauspuuhat ja väliovihommat käyntiin. Seinälle pääsyä odottaa myös ihana Lempi-hylly, kaunis 50-60 luvun yövalo on vielä hakusessa. Saa vinkata sopivasta!

_{Sänky saatu korvauksena yhteistyöstä}

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vuoden asumisen jälkeen makkari on edelleen se paikka, missä ei ole juurikaan sisusteltu mitenkään. Alusta saakka olen miettinyt, että miten vuokrakaksion saisi järkevästi jaettua kahdelle lapselle ja yhdelle aikuiselle. Mielessä on ollut niin parvea kun makuusopen virittelyä olkkariin, tai jopa tilavaan keittiöön. Edellisessä kodissamme, joka oli myös kaksio, nukuin olkkarissa eikä se ollut minusta loppupeleissä kauhean kiva ratkaisu. On toimivampaa että huoneissa joihin ne on tarkoitettu, tehdään myös niihin kuuluvia toimintoja. Eli olkkarissa oleskellaan ja makkarissa nukutaan jne.

Onkin ollut paljon kivempi täällä uudessa kodissa nukkua kaikki makkarissa, vaikka se onkin kaikille yhteinen. En sinänsä kaipaa omaa tilaa tai yksityisyyttä, muutenkin melkein joka yö jompikumpi (tai molemmat) kömpii viereeni nukkumaan. Mutta tiedän, että se yksityisyyden tarvitseminenkin tulee pian. Kaapo menee syksyllä kouluun ja itsellänikin alkaisi pikkuhiljaa olla aika löytää joku vähän isompi uniseuralainen. Suurin tarve on kuitenkin tilojen ja toimintojen rajaaminen. Olisi kiva saada itselleni harmooninen makkari ja rajata se lelu -ja lasteenmaailma sen ulkopuolelle.

Olen huomannut, että välillä ajatukset kannattaa vain jättää muhimaan ja mielummin sitten asua vaikka vähän keskeneräisessä asunnossa, kun tehdä hätäisesti päätöksiä ja korjailla niitä sitten myöhemmin. Jokin aika sitten vaihdoin omani ja poikien kerrossängyn päittäin ja idea iski kun salama kirkkaalta taivaalta. Väliseinä! Makkari kun on melko tilava ja huoneeseen pääsee kulkemaan kahdesta eri ovesta – joten sen voisi hyvin jakaa kahtia. Miten en ollutkaan tajunnut tätä aiemmin? Kaikkea muuta kun olin itsekseni ja kavereiden kanssa miettinyt.

En suinkaan rynnännyt heti rautakauppaan seinätarvikkeita ostamaan, vaan parasta mahdollista vaihtoehtoa pyörittelin pitkään mielessäni. Oman haasteensa projektiin nimittäin tuo reilu kolmen metrin huonekorkeus, joten ihan kaikki vaihtoehdot eivät ole mahdollisia. Lopulta päädyin sitten mittatilaustyönä tehtäviin liukuoviin. Kolme 120cm levyistä ovea saa työnnettyä sivuun, mutta niillä saa halutessaan myös koko huoneen jaettua kahtia. Liukuovi-asia etenee nyt pikkuhiljaa, mutta tapahtuu joskus lähitulevaisuudessa. Joten siitä myöhemmin tarkemmin lisää!

Tämän tulevan huoneenjakamisen myötä myös muu inspiraatio makkarin laittoa kohtaan heräsi. Omaan makkariini on jo matkalla uusi sängynrunko. Ihan vain siksi että tuo Ikean 59 euroa maksanut sänky on rehellisesti sanottuna aivan paska. Seinään tulee myös hieno betonityylinen harmaa-vaalenpunainen pinta ja jotain pientä kivaa, hyllyä, taulua, lamppua ja sensemmoista.

Poikien puolelle on hankintalistalla isompi kerrossänky ja tuohon seinälle, jossa on nyt pieni lipasto, on tulossa poikien oma työpiste hyllykköineen. Takaseinään tulee todennäköisesti myös sinisävyinen maali. Tarvitaan myös uusia lamppuja, uusi matto ja jotain kivaa seinille. Että sellainen pikkuprojekti!

Olisi kiva kuulla jos jollain on ollut samantapaisia tilojen jakamisprojekteja. Ja koska tirkistely kiinnostaa myös aina, olisi mielenkiintoista kuulla miten muilla nukkumisjärjestelyt on hoidettu pienissä asunnoissa?

_{Kuvissa näkyvät Bobblesit, Duux-yövalo ja Iittalan laatikko ja jakkara saatu.}

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.