MEISTÄKÖ LASTENSUOJELUN KRIISIPERHE?

19/12/2019

Joulukuussa julkaisen blogissa lukijoiden vieraskynäpostauksia, eli teidän tarinoitanne.
Teksti ja kuvat Annika / @annikankarkkipurkki

Olisikohan sellaiselle lyhytaikaiselle sijaisperheelle tarvetta? Sellaiselle kriisiperheelle, joka voisi ottaa kiireellisesti sijoitetun lapsen lyhyellä varoitusajalla kotiinsa asumaan? Mitähän sellaiseen sitten vaaditaan? Kelpaisiko meidän perhe? Entä meidän koti? Tarvittaisiinko siihen jotain erityisosaamista tai koulutusta?

Näitä kaikkia kysymyksiä me pohdittiin, kun ajeltiin kolmisen vuotta sitten kesälomareissulta kotiin. Ulkona paistoi aurinko ja auton ikkunoista vilisti ohi keltaisena hohtavat rypsipellot. Toinen lapsista oli nukahtanut takapenkille, toinen selaili lomamatkalta ostettua sarjakuvalehteä. Meillä oli jo kaksi omaa lasta, mutta tilaa ja syliä riittäisi varmasti myös muillekin lapsille, sellaisille, jotka tarvitsisivat tilapäisesti kotia ja turvallista aikuista.

Kun sitten päästiin kotiin ja alettiin selvitellä vastauksia kaikkiin niihin kysymyksiin, joita oltiin matkan varrella pohdittu, saatiin kuulla, että kyllä sellaisille lyhytaikaisille sijaisperheille on tarvetta. Suorastaan huutava pula!

Sovittiin lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa tapaaminen meidän kotiin, ja kahvipöydän ääressä vahvistui ajatus siitä, että tämä olisi meidän perheen juttu. Päätettiin osallistua PRIDE-valmennukseen (P=parents’, R=Resources for, I=Information, D=Development, E=Education), jonka käyminen on edellytyksenä kaikille sijais- tai adoptiovanhemmiksi haluaville.

Nyt kolme vuotta myöhemmin meidän kodissa on asunut meidän omien lasten lisäksi kuusi muutakin lasta. Me toimitaan Luotsin (Tampereen ja ympäristökuntien) päivystävänä sijaisperheenä, mikä tarkoittaa sitä, että ollaan yksi Luotsin noin 50 perheestä, joka on valmis ottamaan lyhyellä varoitusajalla kiireellisesti sijoitetun lapsen kotiinsa.

Käytännössä päivystysperheenä toimiminen tarkoittaa sitä, että lapsi on haettava tunnin sisällä siitä, kun päivystyspuhelin pirahtaa. Tässä vaiheessa aina ole tiedossa lapsesta mitään muuta, kuin lapsen ikä, joka on siinä ikähaarukassa, minkä ikäisiä lapsia meidän perhe on valmis ottamaan (me toimitaan perheenä pienille, alle kouluikäisille lapsille). Usein kukaan ei siis tiedä tässä vaiheessa sitäkään, kuinka kauan lapsi tulee meillä asumaan. Lapsi voi asua meillä esimerkiksi viikon, kuukausia, tai yli vuoden.

Ei ole myöskään mitään yhtä tiettyä syytä, minkä takia lapsi tarvitsee lyhytaikaista sijaisperhettä. Syynä voi olla esimerkiksi vanhempien uupumus, päihteiden käyttö tai vaikka mielenterveysongelmat.

Kun lapsi sitten on meillä, voidaan me elää aivan tavallista perhe-elämää, toki kaikki sijoitetun lapsen tarpeet huomioiden. Mitään sirkushuveja ei ole tarkoitus järjestää, vaan aivan tavallista turvallista arkea. Tätä työtä tehdään kotona, mutta toisaalta sellaista oman perheen kesken vietettyä vapaa-aikaa ei välttämättä ole kuin vasta silloin, kun sijoitus päättyy. Sitten voikin jäädä hetkeksi lomailemaan, kunnes palataan takaisin päivystykseen odottelemaan, milloin puhelin pirahtaa seuraavan kerran.

Vuonna 2018 oli kodin ulkopuolella sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta. Huostaan otettuja heistä oli 10 861 ja kiireellisesti sijoitettuja 4 390 lasta (sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin). Kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista oli 7721 saanut sijaisperheen.* (*Lähde: Perhehoitoliitto)

Kiitos tärkeästä työstä ja kirjoituksesta!
Lisää päivystysperhetyöstä kertovia postauksia löytyy Annikan Karkkipurkki-blogista.


6 Responses to “MEISTÄKÖ LASTENSUOJELUN KRIISIPERHE?”

  1. Natalie sanoo:

    Olemme miettineet myös sijaisperheeksi ryhtymistä, tämä postaus antoi taas lisää varmuutta lähteä viemään asiaa eteenpäin. Kiitos!

  2. oona sanoo:

    Tärkeä aihe!
    Tosi kiva idea tämä vieraskirjoittaja-sarja!

  3. Kirsi Hollo sanoo:

    On kyllä hieno, että joku haluaa auttaa muita perheitä tällä tavalla. Tiedän hyvin, että sijaisperheistä ja sijaishuoltopalveluista on kova pula, ja kuinka tärkeää on, että lapsi pääsee vaikeassa tilanteessa hyvään, turvalliseen ja tukevaan ympäristöön.

  4. Kiinnostunut sanoo:

    Hei. Minua kiinnostaisi kuulla, voiko sitä rajata montako lasta on valmis vastaanottamaan? Entä sitten kun lapsi tulee, kun ei ole tiedossa kauan on. Pitääkö sitten olla vain kotona vai saako käydä esim mökillä ja ottaa lapsen mukaan?

    • Minttu Storgårds sanoo:

      Hei! Kannattaa kysyä vaikka suoraan Annikalta, joka on vuonna 2019 tämän jutun vieraskynäpostauksena kirjoittanut ja sitten täällä blogissani julkaissut.

Kommentoi