VÄHEMMÄN KEMIKAALEJA LAPSILLE

17/04/2019

Esikoiseni oli ehkä noin vuoden ikäinen, kun muovien sisältämistä ftalaateista sekä Bisfenoli A:sta, eli BPA:sta alettiin puhumaan laajemmin. Siihen asti olin elänyt sinisilmäisesti siinä uskossa, että tottakai kaikki kaikille lapsille myytävä, kuten tuttipullot, lelut ja astiat ovat turvallisia. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole – ei vieläkään.

Oli tuolloin järkyttävää tajuta, minkälaisen kemikaalikuorman sitä oli mahdollisesti saanut jo niin pienelle ihmiselle tuotettua vain ruokaluvälineiden ja lelujen kautta.

Ftalaatit toimivat muoveissa pehmentäjäjänä ja niiden tehtävä on lisätä muuten hauraiden muovien taipuisuutta, läpinäkyvyyttä ja kestävyyttä. BPA sen sijaan toimii muovituotteissa rakennusaineena.

Miksi näitä tulisi sitten välttää?

Suuret BPA-annokset ovat eläinkokeissa todettu haitallisiksi munuaisille ja maksalle sekä mahdollisesti maitorauhaselle. Arvioiden mukaan on hyvin mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja syövän muodostumiseen.

Nykyään BPA:n käyttö on kielletty koko EU:ssa polykarbonaatista valmistetuissa tuttipulloissa sekä niiden tuttiosassa. Tammikuusta 2018 lähtien BPA:n käyttö on kielletty myös muovipulloissa ja pakkauksissa, jotka sisältävät vauvoille ja alle kolmivuotiaille tarkoitettuja elintarvikkeita. Muissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa BPA:n käyttö on sallittu, mutta BPA:ta saa vapautua vain tietty määrä. Silti joka vuosi Eviran ja Tullin haaviin jää pistotarkastuksista esimerkiksi leluja, joissa nämä pitoisuudet ovat aivan liian korkeita.

Myöskään tuote jonka on BPA-vapaa, ei ole välttämättä turvallinen, sillä jotkut valmistajat korvaavat tämän yhdisteen toisella samanlaisella, BPS:llä, joka näyttää uusimmissa tutkimuksissa toimivan samanlaisena estrogeenin kaltaisena hormonihäirikkönä kuin BPA:kin.

Lapset saavat BPA:ta pääosin suoraan suun kautta, mutta sen vapautumista kiihdyttää esimerkiksi mikrokuumennus, muovituotteen säilyttäminen suorassa auringonvalossa tai jos niissä säilytetään happamia juomia, kuten limua.

Muovin laadusta ja kunnosta riippuen ftalaatteja voi vapautua helposti ympäristöön. Myös useiden ftalaattien epäillään häiritsevän hormonitoimintaa. Tutkimuksissa on havaittu, että ftalaateille altistuminen saattaa olla yhteydessä lisääntymisjärjestelmän häiriöihin, kohonneeseen keskivartalolihavuuteen ja rintasyöpäriskiin, insuliiniresistenssiin, astmaan, autismiin, joihinkin allergioihin sekä käyttäytymishäiriöihin.

Näistä aineista, tutkimuksista ja muista löydöksistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka ja googlaamalla löytyykin paljon asiallisia kirjoituksia. Ehdottomasti kannattaa perehtyä aiheeseen paremmin jos sitä ei vielä ole tehnyt!

Kokonaan näiltä kemikaalteilta emme kuitenkaan voi välttyä. Me nimittäin altistumme näille päivittäin muunmuassa hengitysilman, elintarvikkeiden sekä pölyn kautta. Oman ja lasten kemikaalikuormaa voi kuitenkin vähentää helposti – eli karsimalla turhan muovin pois.

Me vaihdoimme jo tuolloin esikoisen aikaan juoma -ja tuttipullot lasisiin, lasten astiat keraamisiin, emme laittaneet mitään muovista mikroon, säilytimme ruoantähteet pääosin lasisissa purkeissa, vältimme muovisten limupullojen uudelleenkäyttöä, suosimme luonnonmateriaaleista valmistettuja leluja ja muita kodin esineitä. Helppoa!

Tuolloin, lähes kymmenen vuotta sitten, lasten lasisia pulloja löytyi onneksi helpoksi, ja monelle tuttu Lifefacory nousi ainakin omassa äiti-porukassani ihan trendituotteeksi. Mutta muuten lasten muovisille astioille ei löynyt korvaajia. (Yllättävän hyvin keramiset Arabiat ja Ikeat kuitenkin pystyivät ehjänä kahden pienen lapsen perheessä)

Nykyään tilanne on onneksi jo ihan toinen. Markkinoilla on toinen toistaan ihanempia, luonnonmateriaaleista valmistettuja ja jopa biohajovia astioita perheen pienimmille. Kuten nämä kuvissa näkyvät (Mini Aisling kaupasta saadut) Cinkin astiat jotka on valmistettu syömäpuikkotuotannosta ylijääneestä ekologisesta luomubambusta.

Tosin ensi-innostukseni jälkeen huomasin, ettei nämä olekaan biohajoavia (yhden rikkoutuneen mukin ehdin jo bioriskiin laittaa ja mikrossa käyttää), vaan näissä on mukana pieni määrä maissitärkkelyksen kanssa sekoitettua (100%:n elintarviketurvallista) melamiinisidosainetta.

Cinkin astiat ovat kuitenkin väriaineita myöten turvallisia ja itse olen juurikin ihastunut niiden murrettuihin sävyihin sekä lähes keraamiselta näyttävään muotoiluun sekä pintaan.

Kokonaan bioahoaja astiasarja taas löytyy ainkin eKoalalta. Heidän tuotteittensa materiaalina on BIOmuovi, joka on valmistettu käyttäen luonnonmukaisia raaka-aineita kuten maissia, punajuurta ja hirssiä ja tuotteet ovat siis 100% biohajoavaa. eKoalan jälleenmyyjät löytyvät täältä.

Lasiset tuttipullot meillä on ollut käytössä nyt koko ajan ja niiden kemikaalittomuuden lisäksi tykkään siitä, miten lasinen pullo tuntuu olevan myös muovista hygienisempi. Lasi materiaania ei ime itseensä mitään ja se puhdistuu tehokkaammin. Meillä tuttipulloina on toiminut Lifefactoryn sekä Hevean lasipullot.

Kun näitä muovi ja kemiaaliasioista miettii, voi helposti tulla vähintäänkin pienimutoinen ahdistus, sillä kemikaaleja on k a i k k i a l l a ja esimerkiksi syöpien määrä vain kasvaa ja kasvaa. En itse kiihota tässä muovi-asiassa(kaan) mihinkään äärimmäisyyksiin, mutta riskit on hyvä tiedostaa ja pienillä teoilla tehdä oma ja lasten elinympäistö edes hitusen puhtaammaksi ja turvallisemmaksi.

Jos tiedätte lisää jotain hyviä ja myrkyttömiä, pääosin ainakin luonnonmateriaaleista valmistettuja lasten ruokailuvälineitä – ja miksei vaikka lelujakin, niin laittakaa ihmeessä kommentteihin suosituksia!


BUGABOO DONKEY – VUODEN KÄYTTÖKOKEMUS

16/10/2012

Tosi moni on kysellyt kokemuksiamme Bugaboo Donkey tuplarattaista. Kaikille olenkin niitä suositellut, niin täällä blogin kautta kuin livenäkin.
Moni ne on myös lopulta hankkinut, saanut joko kokemuksestani ajatuksen – tai viimeisen vahvistuken niiden ostamiseen.

Meillä on siis ollut Donkeyt käytössä jo yli vuoden. Tilasimme ne viime vuoden syyskuussa Hollannista, sillä Suomeen ne tulivat vasta myöhemmin marraskuussa myyntiin. Kaikissa euromaissa rattaiden hinta oli silloin sama, ykyisin taitaa olla muutaman kympin heittoja. Englannista löysimme silloin vuosi sitten yhden kaupan, josta olisi saanut eri kurrssin, alvin ja edullisen postimaksun takia ne muutaman satasen halvemmalla. Varastossa ei vain ollut haluamaamme väriä silloin. Suosittelenkin näiden ostamista ihan koto-Suomesta, ellei jotain ihan huippu diiliä osu kohdalle jostain muualta. Huolto ja takuu-asiat on silloin helpompi hoitaa.

Reilun vuoden aikana rattaat ovat siis joutunut koetukselle ja erilaisten sääolojen armoille. Edelleenkin olen kuitenkin hurjan tyytyväinen valintaamme. Isojen etupyörien ansioista rattaat kulkevat hyvin lumessa ja sorateillä. Kääntyvyyden ansiosta ne ovat kuitenkin myös näppärät ja helposti ohjattavissa kaupunkioloissakin. Etupyörät saa myös helposti lukittua, jos niin tahtoo. Huolenaiheeni, istuinten kaupeus on myös käytössä paljastunut aiheettomaksi. Lapset mahtuvat istumaan hyvin, myös talvivaatteissa ja pussukoissaan. Kaapo on tällä hetkellä noin 100 senttiä pitkä, enemmän pitkäselkäinen kuin jalkainen, ja mahtuu edelleen istumaan hyvin myös kuomu alhaalla.

Se, miksi alunperin päädyin Donkeyhin oli monen syyn summa. Halusin vaunut joihin saan molemmat lapset kyytiin. Meillä ei ole autoa, kuljemme paljon julkisilla ja molemmat lapset nukkuvat päiväunet. Päällekkäin olevia en tahtonut, en ensinnäkään pitänyt niiden ohjattavuudesta ja pienestä tavaratilasta. Halusin myös, että voin nähdä molemmat lapset ja he toisensa. Bugaboo Cameleoineissa olin tykästynyt istuimen toimintaan, että sen saa irroitettuna lapsi kyydissä, vaihtaa menosuuntaa ja tarvittaessa käyttää sitterinä tai taksissa (hätä)turvaistuimena. Muutenkin olin niin myyty bugaboihin jo ennestään, että olin myös aika merkkiuskollisena liikkeentessä rattaita valitessa.

Tuplarattaat ovat toki normaalimpia leveämät, mutta suurempia hankaluuksia ei ole tullut vastaan. Tiesin jo etukäteen että vanhan malliseen, korkeaan ratikkaan näillä ei mahdu. Tosin ei mahdu kaikilla tavallisillakaan. Ja yhdestä ovesta emme näillä kerran mahtuneet. Jopa minipienessä lähikaupassamme näiden kanssa pääsee kulkemaan. Tämä paikkoihin pääseminen (ja niistä ulos) on tietenkin melko tärkeä asia, varsinkin kun liikkuu paljon rattaiden kanssa, kuten me. Useasti, etenkin auksi, oli tilanteita joissa olin ihan varma ettemme mahdu mutta arvioinkin väärin. Voisi sanoa että rattaat vaikuttavat ehkä leveimmiltä mitä oikeasti ovat.

Huonoja puolia rattaissa saa kyllä hakemalla hakea. Meidän rattaista halkesi tuosta työntöaisasta pehmuste sivusta. Mutta se kolhiutuu lähes joka kerta ulko-ovemme karmiin, joten ei mikään ihme. Oma vika. Siitä olisi varmasti voinut reklamoida, mutta en saanut ikinä aikaiseksi, nyt se on itse ”korjattu” nippusiteellä. Ilmakumipyörät ovat minulle myös uusi juttu, unohdan aina että niitä pitää välillä täyttää ja kesällä toinen rengas puhkesi. Muutamalla eurolla löytyi onneksi Stockmannilta uusi sisäkumi. Myös nuo kuomun kiinnikkeet ovat vähän hassut, alta näkyy tuota muoviosaa. Mutta se ei ole kuin tällaistä pikkutarkkaa tyyppiä ärsyttävä seikka, eikä vaikuta käyttöön mitenkään. Kuomut ovat myös ottaneet vähän osumaa eteisemme valkoiseksi maalatusta lipastosta. Mustassa kankaassa näkyy muutamia, pieniä valkoisia viiruja maalista. Tällä herkellä eniten vaunuissä ärsyttää niiden likaisuus. Onneksi kaikki osat voi pestä koneessa, kun vain ehtisi. Viispiste valjaissa on myös jokin turvatoiminto, en ole edelleenkän tutustunut siihen tarkemmin. Sen verran toimiva se kuitenkin on, etten viime talvena osannut avata valjaita kokonaan. Enkä siis saanut pujotettua niitä lämpöpussin läpi.

Koska meiltä löytyy edelleen myös Cameleonit, käytämme Donkeyja eniten Duona. Eli kahdella istuimella. On kätevää, kun molmempia istuimia voi säätää haluttuun asentoon ja suuntaan. Elviksen ollessa pienempi toisen istuimen tilalla oli tietenkin vaunukoppa, myös siinä on samat säädöt kuin istuimessakkin. Bugaboo-tunnisteen alta löytyy paljon kuvia myös kopasta (selaa vanhempiin postauksiin). Vauvakoppa oli yllättävän tilava ja Elvis viihtyi siinä muistaakseni jopa lähes kahdeksan kuiseksi saakka. Duo setti maksaa noin 1450 eur ja siihen kuuluu siis runko ja pyörät, alakori, sivukori, kaksi istuinkehikkoa, kahdet istuinkankaat sekä sadesuojat, yhdet koppakankaat sekä kuomut. Duot ovat siis tarkoitettu kahdelle eri ikäiselle lapselle, kun taas Dokey Twin setti on kaksosille ja siihen tulee lisäksi vielä toiset koppakankaat.

Duo moodista rattaat on todella helppoa muuttaa Monoiksi, eli yhdelle lapselle sopiviksi. Toinen istuin nostetaan pois ja runko puristetaan leveyssuunnassa kasaan. Toisen istuimen kohdalle jää pieni väli, johon saa kätevän sivukorin. Tykkään käyttää donkeyjä monoina silloin kun liikumme kotimme lähistöllä, vain yhden lapsen kanssa tai kaupassa ostamassa vähän enemmän ruokaa. Sivukori toimii mahtavasti kaupassa korina tai tietenkin minkä tahansa tavaran kuljettamisessa. Korissa on hihnat ja niistä koria voi kantaa kuten mitä tahansa kassia. Doneky Mono maksaa noin 1200 eur ja siihen kuuluu myös runko ja pyörät, alakori, sivukori mutta siis vain yksi istuinkehikko, yhdet istuin-ja koppakankaat sekä kuomu ja sadesuoja. Monot mahtuvat muuten myös vanhanmalliseen ratikkaan ja korkeaan lähijunaan. Itselläni kesti hetki tottua monon ulkonäköön, nykyään kyllä tykään siitä. Paljon katseita ja ihmettelyä ne edelleenkin keräävät kaupungilla ja julkisissa kulkuneuvoissa. Aika monta kertaa olen kuullut myös vitsin(?) että laitetaanko se vauva sitten tuonne koriin.

Muutamat lukijat ovat kyselleet minulta, että kanttaako yhdelle/ensimmäiselle lapselle ostaa Cameleonit vai Donkeyt. Vaikka molemmat ovat saman valmistajan, ovat rattaat kuitenkin hyvin erilaiset. Suurin ero on tuntuma. Työntöaisa on rattaissa eri kulmassa, niitä on ihan erilaista työntää. Cameleonit ovat niin kevyet, että Donkeyjen jälkeen ne tuntuvat nukenrattailta. Ja vaikka Donkeyt ovatkin kokonaisuudessaan yhtä leveät kuin Cameleoneidin levein kohta (renkaiden väli), tuntuvat ne silti paljon massiivisemmilta. Myös pituudeltaan Donkeyt taivat olla pidemmät, sillä työntöaisa on matalammalla ja se pitää vetää pidemmälle ulos rattaita työnnettäessä.

Molemmat rattaat ovat kuitenkin hyvät etenkin kaupunkioloihin. Cameleoineihin saa vaihdettua etupyörien tialle suuremat talvipyörät. Donekyt suuremmat pyörät itsessään jo soveltuvat hyvin myös lumeen. Molemmissa rattaissa on toimivat ja huippuunsa suunnitellut istuinosat, Donkeyssä hitusen vielä kätevämmät. Molemmat rattaat sopivat niin lyhyille kuin pitkille käyttäjille. Cameleoneissa on heittoaisa, Donkeyssä ei. Molempiin on saatavilla lisäosia kuten mukiteline, seisomalauta, adapterit turvaistuimille, organizer laukku, vaihdettavia erivärisiä kankaita, kuomuja, istuinsuojia, uv-suoja, aurinkovarjo…

Tosi vaikea sanoa että kummat olisivat paremmat. Jos kuitenkin haaveissa on saada lisää lapsia pienellä ikäerolla, suosittelen Donkeyjä. Toisaalta meillä on ollut kovasti käyttöä kaksille rattaille kahden pienen kanssa… Joten ehkä molemmat, heh.

Siltä vielä on kysytty paljon, että sopiiko bugaboon kankaat keskenään eri vaunumallien kanssa. Valitettavasti ei. Ainoastaan seatlinereitä ja lämpöpusseja voi käyttää kaikissa malleissa. Mutta juomateline, snäkitarjotin ja aurinkovarjo käyvät niin Donkeyhin, Cameleoineihin kuin Bee-matkarattaisiinkin. Lisäksi bugaboon seisomalautaan on saatavilla adapteri, joilloin se käy myös Donkeyjen hieman erimalliseen runkoon.

Olen tosi onnekas ja iloinen että me saimme reilu vuosi sitten nämä haluamani rattaat. Menevänä kotiäitinä nämä kun ovat tavallaan työkaluni. Tuskin kukaan ammattiautolijakan haluaisi ajaa huonolla ja tarkoitukseen sopimattomalla autolla päivästä toiseen. Hinta näissä on aika suolainen, mutta kokemukseni mukaan vastinetta rahoille todellakin saa. Uskoisin myös jälleenmyyntiarvon olevan näissä aika hyvä.

Kysykää ihmeessä jos tulee jotain näistä mieleen, vastaan ja autan mielelläni. Ja tämä ei ole millään tavalla maksettu mainos, olispakin.


Seisomalauta

12/03/2012

Ostin viime talvena huutonetistä Bugaboo seisomalaudan. Se oli halpa, 11 euroa joten pakkohan se oli saada.
Tänään testasimme lautaa ensi kerran käytössä.

Kaapo ei olisi halunnut aluksi millään mennä laudan kyytiin. Se pelkäsi sitä ja sai hirveät paniikkiraivarit. Lopulta saatiin suostuteltua se kyytiin, sanottiin että se on skettilauta. Matka kauppaan ja takaisin meni yllättävän hyvin. Olin ihan varma että se karkaa, hyppii pois, kaatuu ja tippuu laudalta ainakin sata kertaa, mutta ei. Ainostaan vähän alkoi temppuilemaan, hyppimään, potkimaan vauhtia ja seisoi yhdellä jalalla. Ihan kuin skeitillä.

Rattaita jouduin työntämään niin että kävelin toisella sivulla, etten potkisi lautaan. Ihan hyvä niitä oli niinkin työnnellä, en sitten tiedä viettävätkö ne toiselle puolelle kun talvipyörät vaihtaa pois. 

Vaunukoppaa en jaksanut vaihtaa, Elvis viihtyi hyvin makuuasennossa istuinosassa. Tuskin jaksan enään vaihtaakkaan, kohta se jo mielummin istuu tuossa ja muutenkin käytetään edelleen suurimmaksi osaksi donkeyja.

Hyvä keksintö kyllä tuo seisomalauta. En tiedä muista malleista, mutta tämän bugaboon laudan saa leposti kuminauaa kiristämällä ylös, pois tieltä lisäksi siihen on erikseen myytävänä lautaan kiinnitettävä istuin. Kun työntöaisan vetää kokonaan ylös on lapsella hyvin tilaa seistä laudalla suorassa.

Tätä tulee varmasti käytettyä jatkossa enemmänkin!

Minttu