SKIDIEN OMALLA RISTEILYLLÄ

7/05/2022

Kaupallinen yhteistyö Skidit & Tallink Silja / Skidit Risteily saatu

Tämä menovinkki tulee todella viime tingassa, mutta koska alkuviikko kouluissa ja päiväkodiessakin vielä lakkoillaan (eli extempore-reissu ei olisi ihan mahdoton), niin tässä tulee! Nimittäin huomenna iltapäivästä laiva (Silja Serenade) on jälleen lastattu laadukkaalla lastenohjelmalla, ikimuistoisilla laivaseikkailuilla, diskoilulla, lomailulla ja kivalla koko perheen yhteisellä tekemisellä. On jälleen aika Skidien oman risteilyn!

Äitienpäivän Skidit Risteily seilaa keväiseen Tukholmaan ja koko meno -että paluumatka on omistettu lapsille ja lapsenmielisille. Luvassa on ainakin juhlava äitienpäiväbingo, keppihevosrata, hulahulavanteiden pyörittelyä, söpöilyä, mandalan suunnittelua, improvisaatioteatteria, pepun sheikkaamissa huippusuositussa Skidit disko (meidän lemppari!), perhe -ja äitien omaa joogaa sekä tottakai ihania hetkiä yhdessä.

Me olimme itse Skidit risteilyllä viimeksi Joulun välipäivinä kaveriperheen kanssa. Se oli meidän toka Skidit risteily ja varmasti mennään jatkossakin! Jos olette koskaan käyneet Skidit Festareilla tai Skidit Diskossa tiedätte sen hauskan tunnelman ja tekemisen, josta nauttii lasten lisäksi myös aikuiset. Se sama tunnelma on saatu hienosti vangittua myös Skidit Risteilyille.

Jokaisella risteilyllä on oma teemansa ja sen ympärille rakennettu monipuolinen ohjelma. On esityksiä, työpajoja, liikunnallista tekemistä ja tottakai yhteinen iltasatu. Tosi ihanasti mietittyjen ja toteutetun ohjelman lisäksi laivalla pyörii samalla myös normaali risteilyohjelma, joten tekeminen ei todellakaan lopu kesken!

Ylläolevissa kuvissa suunnitellaan ja valmistetaan omia karkkeja karkkityöpajassa, lumoudutaan musiikkisirkuksesta, palloillaan lasten omassa yökerhossa ja ihastuneina huokaillaan kun kirjailija-kuvittaja Sanna Mander lukee iltasatua.

Me nautittiin valtavasti viime risteilyllä, kun 3, 4 ja 5 vuotiaille riitti niin paljon sopivaa tekemistä, vaikka toki laivan leikkipaikkallakin viihdyttiin. Käytiin erikoisohjelman lisäksi katsomassa laivan taikuria, fiilisteltiin hohtavia drinkkejä yökerhossa ja pulikoitiin paluumatkalla laivan omassa kylpylässä.

Lasten kanssa risteily on yllättävän hauskaa ja näillä Skidit Risteilyillä voi luottaa siihen, että iso osa kanssamatkustajista on nimenomaan perheellisiä ja tullut sinne viettämään kivaa ja leppoisaa aikaa yhdessä. Meno on ollut aijoittain villiä, mutta hyvällä tavalla. Hyttikäytävillä hiljenee jo hyvissä ajoin.

Viimeksi lasten kanssa risteilyllä ollessani testasimme Delux-hyttiä ja sellaisen halusin ehdottomasti tälläkin kertaa. Tykkään, kun siirtämällä sängyn seinää vasten, hyttiin mahtuu hyvin rattaat ja jää vielä tilaa oleiluunkin. Parivuoteella on ihana källötellä ja ihailla saaristomaisemaa. Hytissä on myös jääkaappi, joka oli aivan ehdoton kuopuksen ollessa vauva, sillä sinne sai pulloruokinnassa olevan babyn pumpatut maidot ja avatut kovikkeet. Deluxe-hyttiin kuuluu myös esikoisaamiainen, joka on ihan luxus pöytiin tarjoiluineen.

Lapset muuten huomiodaan henkilökunnan toimesta aivan superihanasti, etenkin tuolta viimeisimmältä Skidit Risteilyltä jäi tosi positiiviset muistot. Heitä kohdeltiin kaikissa ravintoloissa ihan yhtälailla tärkeinä (ja tärkeämpinä) asiakkaina, juteltiin kiireettömästi ja tuotiin omat Muumi-skumpat, kaakaot, piirustusvälineet ja toiveiden mukaan keitetyt kananmunat.

Yksi risteilyn kohokohdista on tietysti päivä Tukholmassa. Sielläkin on lasten kanssa tullut käytyä monen moiset kerrat – pitäisikin pian tehdä joku kiva vinkkilista sinne! Lasten kanssa shoppailu on ainakin itselleni jäänyt vähemmälle ja sen sijaan ollaan yleensä kierretty museoita, leikkipuistoja, kahviloita ja muita lasten mieleen olevia paikkoja. Junibacken on klassikko, samoin Södermalmin ihanat kahvilat, skeittiparkin leikkipuisto sekä kaupunginmuseon leikkipaikka. Keskustassa Kulturhusetin lastenkerros on myös tosi tilava, rauhallinen ja viihtyisä.

Me emme omien työkiireideni vuoksi pääse tällä kertaa mukaan Äitienpäiväristeilyille, mutta onneksi Skidit Risteilyjä tulee varmasti taas lähitulevaisuudessa uusia. Olisi ihana päästä käymään Tukholmassa vaikka vielä ennen kesälomaa!


SYNTTÄRIMATKA PARIISIIN

31/10/2021

Neljässä päivässä alkusyksyisessä Pariisissa ehtii kiertää Louvren ja nähdä maailman kuuluisimpia taideteoksia ja aarteita, kivuta hissillä Eiffel-torin huipulle, ihmetellä katutaidetta ja kaupustelijoita Seinen varrella, suhata metrolla ees ja taas, kävellä jalat muussiksi, kieppua koko päivä Disneylandin hienoissa laitteissa, syödä karkkia iltapalaksi, seilata pitkin Seineä, kävellä Champs-Élyséetä pitkin Riemukaarelle, vaikuttua kaiken suuruudesta ja krumeluurista, kierrellä hienoissa puistoissa churroja syöden, hypätä extempore riksan kyytiin ja kiitää huimapäisesti villin liikenteen seassa, katsoa hotellin peiton alla kolme leffaa (ja nukahtaa jokaisen aikana), nähdä Notre Dam (ja sen kunnostustyöt), kuunnella katusoittajia, vierailla Pompidun huikeissa nykytaiteen näyttelyissä, syödä hyvin ja ei niin hyvin, kiertää vintage-kauppoja, katsella auringonlasku macaronseja syöden Sacré-Cœurin portailla ja kirjoittaa postikortti mummille.

Päästin kuin päästiinkin keskimmäisen lapsen kanssa muutaman vuosi sitten lupaamalleni 10v synttärimatkalle. Aloitettiin 10v synttärimatkaperinne esikoisen kanssa matkaamalla pari vuotta sitten Lontooseen, enkä raaskinut viedä sitä kokemusta pois toiseltakaan pojalta, vaikka matkustaminen huviksi nykypäivänä kyseenalaista onkin.

Yhteinen, kaksinkeskeinen matka ja täyden kympin juhlistaminen näin spesiaalisti, oli selvästi iso ja tärkeä juttu hänelle. Ja niin toki minullekin. Matkakohteen tämä pieni taiteilijanalku valitsi jo silloin aiemmin itse. Oli ihana hypätä arjen tiimellyksestä ihan toiseen maailmaan, ihan kaksin. Saatiin rauhassa olla, jutella, nauraa, ihmetellä ja kävellä käsi kädessä. Muutenkin tuli elettyä jotenkin tosi vahvasti hetkessä.

Aurinko paistoi joka päivä ja ihmiset olivat ihanan ystävällisiä ja huomaavaisia. Ja lapsi taas tuntui kasvaneen tuon yhden syntymäpäivänsä aikana useamman vuoden. Ja muuttuneen taas entistä rakkamaaksi ja läheisemmäksi, vaikken tiennyt sen olevan edes mahdollista.

Pieni video meidän reissusta löytyy täältä.


KAKSI YÖTÄ AHVENANMAALLA

10/08/2021

Ooooh, miten tästä reissustakin voi yhtäkkiä olla jo kaksi kuukautta. Muistan edelleen niin selvästi miltä tuntui pulahtaa saunan jälkeen tuonne jääkylmään ja kirkkaaseen meriveteen. Vaikka vietimme Ahvenanmaalla vain kaksi yötä, lukeutuu tämä reissu ehdottomasti yhdeksi kesän parhaimmiksi asioiksi.

Otimme osaa Silja Linen, Visit Ålandin ja Maarienhamn stadin järjestämälle pressimatkalle (matka saatu), jonka tarkoituksena oli näyttää median edustajille mitä kaikkea kivaa Ahvenanmaalla on tarjota lapsiperheille. Kahteen päivään mahtui siis monen moista ohjelmaa, koska no, sitä tekemistä on siellä paljon tarjolla.

Vaikka Ahvenanmaa on melko pieni, noin 50 kilometriä suuntaansa, jäi meille vielä ihan hurjasti nähtävää seuraavallekin kerralle. Ehdottomasti mennään siis ajan kanssa takaisin. Nimittäin jo meidän ensimmäisen yön majapaikkaan, Ecerössä sijaitsevaan Käringsundiin oltaisiin haluttu jäädä ainakin viikoksi.

Meidän perheen kesäloman viettoon riittää yleensä kiva ranta – ei siis kaivata yleensä juuri enempää sen kummempia aktiviteettejä. Siksi olikin hauska mennä toisten laatiman ohjelman mukaan ja käydä sellaisissa paikoissa, joihin ei normaalisti ehkä tulisi mieleen mennä. Ja päästiin me onneksi loikoloilemaan sinne rannallekin – ja niitähän merellisellä Ahvenanmaalla riittää. Kuten vaikka tuo kuvien upea Degersand.

Upeiden maisemien lisäksi yksi reissun mieleenpainuvin kokemus oli riistasafari, jossa kuljimme safarijunalla (eli traktorin perään kiinnitetyssä vaunussa) hyvin suurella aidatulla metsäalueella, jossa eläimet, eli saksanhirvet, kuusipeurat, strutsit, villisiat ja laamat elelivät ”vapaina”. Itse suhtaudun eläintarhoihin hyvin ristiriitaisesti. Rakastan nähdä eläimiä, mutta samaan aikaan en halua tukea niiden häkkiin sulkemista vain huvin vuoksi. Täällä asuvat eläimet saavat elää isolla luonnollisella alueella laumoissaan, normaalioloja mukaillen. Eläinten hoitaja oli myös aivan ihana ja lupasi ottaa Myyn sinne kesätöihin myöhemmin, sen verran reippaasti sujui häneltä laamojen ruokinta.

Lisäksi kävimme myös Puuhamaa-tyylisessä Smart park -perhepuistossa, Metsästys -ja kalastusmuseossa, käppäilemässä Saariston Lapset -kuvausmaisemissa, Palokuntamuseossa sekä seikkailugolfaamassa.

Toisen yön vietimme ihan Maarianhaminan keskustassa – ja vitsit kun sielläkin olisi riittänyt kirppiksiä ja vintageliikkeitä koluttavaksi. Ehdittiin sentään maistamaan Ahvenenmaan kuuluisuutta, nimittäin pannukakkua, joka siellä perinteisesti tehdään riisi ja mannapuuroon. Se oli t a i  v a a l l i s t a. Vielä ennen lähtöä kipaistiin sataman vieressä olevaan museoalus Pommerniin (josta minulla on niin paljon kuvia, että taidan tehdä siitä visiitistä ihan oman postauksensa).

Me itse matkustimme Ahvenanmaalle Turun kautta, josta laivamatka Maarianhaminaan kesti muistaakseni noin 4-5 tuntia. Meillä oli laivassa oma hytti, jota suosittelen lämpimästi. Oli kiva käydä ostamassa laivan kahvilasta syötävää hyttiin ja katsella samalla ikkunasta kauniita saaristomaisemia. Ja ottaa tietysti päiväunet.

Luulen, että ensi Ahvenanmaan reissulle varataan siis useamman yön lisäksi perinteisesti pyörät mukaan, koko perheelle sopivia pyöräteitä näytti nimittäin olevan paljon ja uutta tehtiin kokoajan. Ja paikallista omppumehua pakkaan myös tuliaskassit sitten täyteen.


KALAJOEN HIEKAT

7/07/2021

Tästähän on jo melkein kuukausi, kun startattiin meidän kesän eka reissu. Otettiin aluksi juna Kokkolaan, jossa oltiin aluksi yksi yö ja jatkettiin siitä seuraavana aamuna vuokra-autolla matkaa Kalajoelle. Itseasiassa siinä kävi niin, että Kokkola vei enempi sydämen ja sinne olisi kyllä kiva päästä ajan kanssa uudestaan. Etenkin moni kirppis jäi houkuttamaan.

Toki Kalajoen kuuluisat hiekkasärkät olivat myös upeat. Etenkin etelästä päin lasten kanssa tullessa tuo välipysähdys Kokkolassa oli tosi hyvä.

Junamatka Helsingistä Kokkolaan oli nelisen tuntia ja autolla siitä Kalajoelle hurautti alle tunnissa. Autolla matka Helsingistä Kalajoelle olisi ollut ilman pysähdyksiä lähes kuusi tuntia.

Reissu ei itseasiassa ollut pelkkää hupia, vaan työmatka, sillä tein samalla jutun Kalajoen aktiviteeteista. Päästiin siis kokeilemaan rantahiekalla makoilun lisäksi suppailua, siekkailugolfia sekä paikallinen kylpylä.

Parasta Kalajoella oli mielestäni kuitenkin se kuuluisa ranta. Hiekka oli ihanan pehmeää, vesi matalaa ja tosi lämmintä. Päästiin testaamaan ranta niin hellepäivänä, tuulisemmalla säällä sekä kesämyrskyn aikaan – ja se toimi omalla tavallaan hyvin niinä kaikkina hyvin erilaisena päivänä.

Oli hurjan jännä ja siisti kokemus kävellä pitkälle keskelle merta hiekkasärkkää pitkin, juurikin myrskyn yltyessä ja aaltojen lyövän päälle molemmin puolin.

Siinä missä Kokkolassa saatiin ihailla paikallista elämää ja hyvin säilynyttä vanhaa kaupunkia, Neristania, Kalajoki tuntui taas enemmän tekemällä turisteille tehdyksi. Kaikkialla leijui mennyt seiskytluvun keihäsmatkojen tunnelma lomakylineen ja pomppulinnoineen/seikkailuratoineen/vesiliukumäkineen, jonka lisäksi joka nurkalta löytyi varta vasten rakennettuna fast food ravintoloita. Saimme siis nopeasti yliannostuksen ranskalaisista.

Mutta se ranta oli itsessään onneksi niin upea. Siellä pääsi pakoon jopa turistifiilistä, sillä tilaa ja jopa ihan omia särkkiä riitti kaikille. Oikein hyvä kesän aloitus, koska rakastamme ranta-elämää!

Oletteko te käyneet Kalajoen hiekkasärkillä?


MINILOMALLA

12/11/2020

Ai vitsit olen kaivannut paljon kaksinkeskistä aikuisten aikaa. Tuntuu, että arkena sitä on tosi vaikea ottaa, kun myös se ihan oma aika on niin kortilla. Iltaisin, lasten mentyä nukkumaan sitä jaksaa juuri ja juuri ripustaa pyykit kuivumaan ja sitten on valmis itsekin nukkumaan. Olen jo pitkään haaveillut kerran viikossa tapahtuvasta, edes parin tunnin treffi-illasta, mutta kenellä sellainen muka oikeasti onnistuu? Meillä ei ainakaan.

Siksi tämä pikkuinen pyrähdys kaksistaan, kokonaan pois kotiympyröistä teki tosi hyvää. Välillä olisi ihanaa viettää aikaa kaksin (ja yksin) myös kotona, mutta nyt tämä miniloma oli ehdottomasti paras päätös tähän väliin, onhan täällä himassa ehditty luuhata. Marraskuun aurinko helli kun me vaelsimme hiljaisilla Hangon rannoilla ja metsiköissä. Ah, oli niin ihanaa ja rentouttavaa.

Pieni keski-ikävaroitus kieltämättä leijui usein ilmassa, esimerkiksi silloin kun ajoimme varta vasten katsomaan erästä vanhaa tammea ja googlailimme sen historiaa, tai kun kiipesimme kalliolle laskemaan joutsenia ja juomaan termarista teetä. Ihanaa se oli silti. Kuten myös takkatuli ja iltapäiväpunaviini ulkoilun päätteeksi.