Toteutettu kaupallisessa yhteistyössä HETKI kanssa

Varmaankin monelle teistä, kuten itsellenikin, ovat tuttuja kaupan hyllyiltä löytyvät kotimaisen Hetki-tuoteperheen erilaiset salaatit. Tiesitkö, että sarjaan kuuluu myös laaja valikoima tuoreita wokmixejä, eli erilaisia wokkivihannes-sekoituksia pusseissa. Niistä saa hetkessä loihdittua hyvää tekeviä ja helppoja ruokia.

Siis ihan oikeasti niin helppoja, että meidän kolmevuotias teki lähes kokonaan itse meille lounaaksi tämän rapean tofu-nuudeliwokin. Kaikki työvaiheet pääset katsomaan videon muodossa Instagram storystäni. Ruoasta tuli niin hyvää, että laitan sen ohjeen myös tämän postauksen loppuun!

Me olemme maistaneet Hetki wokmixeistä kolme eri tuotetta, kaikissa niissä yhdistyy tuoreus ja laadukkaat, maistuvat & kotimaiset raaka-aineet. Wokmixit sisältävät valmiiksi pestyjä ja pilkottuja kasviksia, kuten lehtikaalia, punakaalia, porkkanaa, purjoa, tatsoita, paprikaa – eri pusseissa on eri mixit. Pusseja on myös muutamaa eri kokoa, mikä on minusta kiva ja fiksu ajatus ruokahävikin kannalta. Ja jos ei millään keksi, mitä tänään syötäisiin, pussin takaa löytyy myös resepti!

Helppoa ja nopeaa ruoanlaitosta tekee tosiaan se, ettei mitään tarvitse pestä, kuoria tai pilkkoa. Pussi vain pannulle tai vaikka sellaisenaan salaatin joukkoon, niin ruoka on jo melkein valmis. Tuoreet vihannekset pysyvät pannullakin paistamisen jälkeen ihanan rapsakoina, toisin kun vaikka pakasteet. Näiden pussien avulla on helppo lisätä kasvisten syömistä ja sen myötä parantaa omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan.

Nopea tofu-nuudeliwok (4 isoa annosta)

1 pussi Hetki Värikäs wokmix (sis porkkana, punakaali, purjosipuli, lehtikaali, tatsoi)
1 paketti marinoitua tofua
200 g lasi/riisinuudelia
Korianteria

Paras wokkikastike

3 rkl seesaminsiemeniä
3 rkl limen mehua
4 rkl soijakastiketta
3 rkl riisiviinietikkaa
1 tl siirappia

1. Halkaise tofu ja kuivaa se hyvin painelemalla talouspaperilla 2. Pilko tofu kuutioiksi ja paista öljyssä kuumalla pannulla rapeaksi 3. Tee wokkikastike sekoittamalla kaikki ainekset yhteen pieneen kulhoon 4. Keitä nuudeli ohjeen mukaan 5. Heitä wokvihannespussin sisältö pannulle tofujen kanssa ja paista hetki 6. Halutessasi pyöräytä nuudelit pannulla mukana tai kasaa erikseen lautaselle annokseksi 7. Lisää päälle kastiketta ja korianteria.

Vinkki! Sama ruoka toimii tosi hyvin myös salaattina, tällöin anna nuudeleiden jäähtyä hetki kylmän veden alla ja lisää joukkoon haluamaasi salattia, pinaattia ja kurkkua! Loistava ateria-idea nyt joulun kiireiden keskelle. Tästä pääset vielä tutustumaan kaikkiin Hetki -tuotesarjan tuoreisiin tuotteisiin.

Kun jokin aika sitten runsas kesäkurpitsasato yllätti ja kaikki suomalaiset kutsuttiin kesäkurpitsatalkoisiin niitä syömään, sain minkäkin vihdoin aikaiseksi hankkia jotain jota olen miettinyt jo varmaan vuosia – nimittäin raastimen jolla saa tehtyä kesäkurpitsasta ”spaghettia”. Virallisesti tämän nimi taitaa olla spiraalikeikkuri ja toimii se toki myös muihin kasviksiin!

Kesäkurpitsaspaghetin helppous, hyvä maku sekä täydellinen koostumus yllätti jopa itseni. ”Spaghetti” toimii ihan sellaisenaan kylmänä pastakastikkeen kanssa (ja lämpiää kastikkeeseen sekoitettuna), mutta olen myös testannut oliviiöljyllä, pippurilla ja nopealla mikrossa lämppäämisellä – toimii sekin! Pastan sijasta spiraaleita voi toki käyttää vaikka myös yhdessä pastan kanssa tai ”nuudelina” salaatissa. Joku vähän tulinen ja pähkinäinen salaatti ,jossa olisi spiraaliksi leikattua kurkkua, porkkanaa yms voisi olla ihana, slurps pelkästä ajatuksesta!

Mutta takaisin tähän helppoon pastaan! Olen nyt aika monta kertaa jo tehnyt tätä ja vähän jo etukäteen pelkään sitä päivää kun kyllästyn. Sillä tämä on niiin hyvä ja helppoa. Löysin jokin aika sitten kaupasta Pirkan valmiit pastakastikkeet ja sen olivii-tomaattikastike on i h a n a. Tosi suolainen, mutta ihana. Se  kattilaan lämpiämään (tai miksi ei vaikka mikrokin kävisi) ja sitten vaan kastike kaadetaan kesäkurpistapastojen päälle. Joskus pilkon kastikkeen joukkoon myös puoli pakettia tofua proteiiniksi. H Y – V Ä Ä.

Ja mikä parasta, tuo pian kolmevuotias, joka haluaa kokoajan ihan kauheasti auttaa ruoanlaitossa, pystyy avustettuna tekemään koko aterian alusta loppuun. Tämä on niin helppo, muutaman vaiheen juttu, josta ei edes synny juurikaan tiskiä tai sotkua, joten molemmilla on mukavaa yhdessä tätä tehdessä. Voisikin sanoa, että tässä on lapseni ensimmäinen bravuuriannos, toki hän haluaa vielä keitellä itselleen ihan oikeat pastat kesäkurpitsan sijasta.

Ja siis tottakai itse tehty kastike on parempaa ja terveellisempääkin, mutta joskus sitä vaan pitää kehitellä tällainen viidessä minuutissa syntyvä lounas ja sellaisiin tilanteisiin tämä on kyllä tosi hyvä.

Otatteko te paljon pieniä lapsia mukaan ruoanlaittoon? Mitä te tykkäätte yhdessä kokkailla tai leipoa?

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Meille tuli vuoden alussa Philips Hue – älyvalaistusjärjestelmä. Aloitimme silloin muutamalla polttimolla ja pikkuhiljaa olemme saaneet älyjärjestelmän lähes kaikkiin kotimme valaisimiin, ulkotiloja myöten.

Philips Hue- järjestelmään kuuluu niin värillisiä sekä valkoisia polttimoita että kiinteitä valaisimiakin, joita voidaan hallita esimerkiksi puhelimeen ladattavalla sovelluksella ja jopa pelkällä äänikomennolla. Järjestelmässä on loputtomat mahdollisuudet erilaisten tunnelmien luomiseen, valot voidaan säätää herättämään aamuisin, himmenemään iltaisin, vaihtumaan musiikin, leffan tai pelin tahdissa, syttymään juuri ennen kun astut kotiin ja jopa varoittamaan mahdollisista tunkeilijoista liiketunnistimen avulla.

Nyt Philips Hue -tuoteperhe on kasvanut kahdella erittäin toivotulla tuotteella. Ensimmäinen syksyn uutuus on kauan odotettu vanhaa hehkulamppua muistuttava polttimo. Uusi polttimo on myöskin energiatehokas LED, kuten muutkin Huet, mutta sen ulkonäkö poikkeaa positiivisessa mielessä tavallisista Hue-lampuista. Tämä uusi hehkulamppu on suunniteltu olemaan esillä ja osana sisustusta.

Olen aina tykännyt simppelistä tyylistä sisustuksessa ja minulta onkin aina löytynyt kotoa vähintään jostain huoneesta yksinkertainen valaisin, jossa hehkulamppu on näkyvissä. Tällä hetkellä meiltä löytyy tällaiset valaisimet niin makuuhuoneestamme, poikien huoneesta, teinin huoneesta että keittiöstäkin. Oli siis aikakin saada myös näihin valaisimiin päivitettyä älypolttimot.

Uusissa polttimoissa on vanhan ajan henkeä sekä kivasti pimeneviin iltoihin sopiva tunnelmallisen lämmin sävy. Valon tehoa voi tuttuun tapaan säätää, sekä asettaa valaisimiin toki myös kaikki Huen muut tarjoamat mahdollisuudet. Näistä eri säädöistä meillä on yleisimmin käytössä juurikin himmentimen lisäksi etukäteen asetettavat rutiinit, eli aamulla valo menee pikkuhiljaa päälle sarastusvalon tapaan ja illalla valo puolestaan hieman himmenee, kun on aika aloittaa iltatoimet.

Olemme myös asentaaneet melkein joka huoneeseen omat äänikomennot. Eli sanomalla puhelimelle esim ”Siri, systytä olohuoneen valot” ne syttyvät. Tämä äänikomento on meillä enemmän sellainen hassuttelujuttu, mutta ehkä senkin käyttäminen alkaa ajan kanssa tuntumaan luonnolliselta.

Tekniikkaa sisältävän tuotteen ei siis todellakaan tarvitse näyttää tekniseltä tai tylsältä, vaan kuten vaikka nuo meillä tällä hetkellä yövaloina olevat Huen omat pallovalaisimet, myös älykkäät tuotteet voivat sopia sulavasti sisustukseen.

Näitä uusia vintage-henkisiä ja sisustukseen sopivia polttimoita on tullut nyt kolmessa eri koossa ja niitä voi käyttää kaikenlaisissa valaisimissa, katossa, seinässä kun jalallisissakin lampuissa – piilossa tai esillä. Tunnelmallinen sävy sopii mielestäni erityisen hyvin makuuhuoneeseen, sohvalle tai ruokapöydän ääreen. Ja näitä voi laittaa roikkumaan vaikkapa juuri pöydän päälle myös monen lampun rykelmissä.

Juuri tuollainen, meilläkin monessa huoneessa oleva, yksinkertainen ”pelkkä johto”- valaisin voi parhaimmillaan, oikeanlaisen polttimon kanssa olla oikeinkin tyylikäs, kun sitten taas vääränlaisen, kuten ihan tavallisen polttimon kanssa, näyttää hyvinkin keskeneräiseltä ja väliaikaiselta ratkaisulta. Tosi kiva ja esteettinen uutuus siis!

Toinen mahtava Hue-uutuus on Smart Plug, eli älypistoke, jolla voi muuttaa minkä vain jo kotona valmiina olevan valaisimen älyvalaisimeksi. Lisäpala laitetaan pistokkeeseen johdon jatkeeksi, jonka jälkeen valaisinta on mahdollista ohjata Philips Hue -sovelluksesta.

Smart Plugin avulla voi siis hallita tavallista valaisinta älypuhelimen avulla niin kotona kun vaikkapa matkan aikana. Valaisimeen voi asettaa myös erilaisia rutiineja, kuten mitkä vain muutkin Hue-ominaisuudet ovat älypistokkeen ansiosta käytettävissä.

Älypistoketta voi hyödyntää valaisimeen, jossa on erikoiskokoinen polttimo tai vaikkapa jos valaisin sijaitsee vaikeassa paikassa, kuten korkealla kaapin päällä – jolloin sen päälle ja pois laittaminen olisi sen omasta katkaisijasta muuten hankalaa.

Kenestä muusta tuntuu, että aamut ja illat pimenivät yhtäkkiä ihan rytinällä? Meillä tuli Huen myötä kotiin paljon lisää valaisimia, enkä muistanutkaan miten kivan tunnelman kotiin saa, kun huoneeseen tulee valoa monesta eri lähteestä, eikä vaikkapa vain katosta. Valaistus on ehdottomasti iso ja tärkeä osa sisustusta ja toki sen merkitys kasvaa näin pimeänä kautena.

Valaistus tuo kotiin tunnelmaa sekä kotoisuutta ja älyvalaistuksen saa kivasti osaksi juuri oman näköistä sisustusta.

Tajusin vasta hetki sitten, että tänään strattasi jo lokakuu! Jo muutaman vuoden ajan lokakuu ollaan tunnettu myös lihattomana kuuna. Myös minä olen pidemmän aikaa tahtonut omalta osaltani kannustaa kasvisruokavalioon ja nyt lihattoman lokakuun kunniaksi jaan muutaman kasvisreseptin blogini arkistoista, vaikkapa niille päville kun ei meinaa keksiä mitään syötävää. Osa resepteistä on myös kokonaan vegaanisia tai helposti sellaiseksi muokattavissa olevia.

PUNAJUURI/JUURESRISOTTO

Risotto on oma lempiruokani ja tästä respetistä olen erityisen ylpeä. Luulin että olen jo aiemmin jakanut ohjeen blogiin, mutta yllätyksekseni sitä ei löytynytkään vanhoista postauksista. Ohje on muutaman vuoden takaa ja se on myös päässyt mukaan Sannan Ruokakassin resepteihin muutama vuosi sitten (lisää kuvia täällä). Tämä on niiiiin hyvää.

Tarvitset:
6 punajuurta
3 porkkanaa
1/2 palsternakka
2 kevätsipulia
3 valkosipulin kynttä
50 g voita
3 dl risottoriisiä
8-9 dl vettä johon puristettu 1 sitruunan mehu
3 rkl kasvisfondia
150g parmesaania
Mustapippuria
Sormisuolaa
Oliiviöljyä
Timjamia

Raasta kaksi punajuurta kippoon. Laita uuni 200 asteeseen, kuori ja lohko loput juureekset uunipellille, lorauta päälle oliviiöljy ja suola, voit käyttää myös punajuurien lehdet. Paahda juurekset uunissa kypsiksi ja rapeiksei, noin 15-20 min
Aloita sillävälin risoton valmistaminen.

Pilko sipuli varsineen sekä valkosipuli, kuulota öljyssä pannulla. Lisää voi sekä riisit, kuulota riisit. Sekoita vesi-sitruunamehu-kasvisfondi ja kaada loraus kerrallaan riston joukkoon. Lisää joukkoon myös raastettu punajuuri. Anna kiehahtaa, lisää nestettä pikkuhiljaa ja soit lisätä joukkoon tarvittessa vielä hieman voita sekä raastettua parmesaani. Risoton kuuluu jäädä vähän löysäksi.
Tarkista maku ja mausta lopuksi hyppysellillisellä mustapippuria ja lisää tarvittessa suolaa.

Koristele risotto paahdetuilla kasviksilla, parmesaanilla sekä timjamilla.

KIKHERNESALAATTI

Tämä salaatti on oma suosikkini ja itselläni on siihen monta eri variaatiota. Nykyisin yleensä vaihdan avocadon tomaattiin ja idut jätän kokonaan pois. Terveellistä ja täyttävää pikaruokaa parhaimmillaan. Resepti löytyy täältä. Ja vähän kevyempi versio täältä.

LINSSIKEITTO / PASTAKASTIKE

Tämä syksyyn sopiva täyteläinen linssikeitto on hyvää sellaisenaan jonka lisäksi se toimii pastan kanssa kastikkeena. Resepti löytyy täältä.

PINAATTI-FETA PANNUKAKKU

Yksi blogini kaikkien aikojen luetuimpia postauksia on tämä helppo ja moneen tilanteeseen sopivan suolaisen pannukakun resepti. Alkuperäisen ohjeen löydät täältä.

TOFU-PANANGCURRY

Mausteiset curry-ruoat ovat myös ihania kylmien iltojen lämmittäjiä. Onnekseni nykyään myös lapset ovat tykästyneitä vähän tulisempiin makuihin. Tämän curryn kanssa sopii niin nuudelit kun riisikin. Resepti löytyy täältä*.

MINITORTILLAT

Tortillat ovat myös sellainen ruoka jota voi varoida loputtomiin. Tortillat ovat myös hyvä tapa käyttää ruoantähteitä ja muita jämiä pois jääkaapista. Inspiraatiota suojarouhetäytteisisin tortilloihin täältä*.

HERNEKEITTO

Vanha kunnon klassikko ei sen enempää esittelyjä kaipaa, resepti täältä.

KASVIS-COUSCOUS

Kasvisouscous on myös mitä mainioin, maistuva arkiruoka johon voi laittaa joukkoon melkeimpä mitä vaan kaapista löytyy tai mieli tekee. Toimii niin lämpimänä että kylmänäkin. Inspistä tekoon tältä.

FLUNSSANKARKOITUSKEITTO

Vielä toinen linssikeitto, mutta sitäkin ajakohtaisempi. Resepti täällä.

Olisihan noita reseptejä ollut vielä lisääkin, mutta toivottavasti näistä saitte ehkä jotain uutta inspistä keittiöön. Itseni alkoi tekemään ihan hirveästi mieli nyt tuota risottoa.

Pakko vielä vinkata, että kauppojen pakastealtaista löytyy nykyisin tosi paljon hyviä kasvisjuttuja, kuten erilaisia pihvejä, paleroita ja lihankorvikkeita. Pakasteiden käyttö lasketaan kohtuullisesti käytettynä mielestäni vain ja ainoastaan arjen helpottajiin ja ne toimivat tosi hyvin silloin kun ei keksi mitään syötävää tai ei ole aikaa kokkailuille. Itse menen nyt laittamaan tuunatun pakastepizzan uuniin.

Lapsen kehityksen tukemiseen haluaa tottakai vanhempana panostaa ja suurimmaksi osaksi se käykin ihan huomaamatta normaalin vuorovaikutuksen kautta. Silloin kun lapsi innostuu jostain uudesta taidosta ja sen treenaamisesta, pitäisi uutta kehitysvaihetta olla tukemassa itse täysillä. Välillä se on kuitenkin helpommin sanottu kun tehty.

Etenkin jos lapsi innostuu treenaamaan portaissa kiipeämissä juuri lomareisulla, maailman vaarallisimmissa kolme kerrosta käsittävissä marmoriportaissa, joissa ei ole kunnon kaidetta. Siinä sitten mennään yhdessä ylös alas kontaten, kun muut makoilevat ulkona aurinkotuoleissaan kylmiä juomia siemaillen. Tai kun lapsi harjoittelee pinsettiotettaan pomimalla kaikki maailman roskat ja pikkukivet suuhunsa tai haluaa opetella syömään itse lusikalla mustikkapuuronsa juuri silloin kun päälle on juuri vaihdettu puhtaat vaatteet.

Itselleni kaikkien lasteni kohdalla vaikein juttu onkin ehkä ollut juuri itse syömisen harjoittelu – eli ruoalla sotkeminen. Vaikka kaikkien kanssa ollaan myös sormiruokailtu paljon, sotkevimmat ruoat kuten soseet ja puurot olen yrittänyt itse syöttää niin kauan kun mahdollista. Kuivuneet makaroninpalaset on helppo imuroida lattialta, mutta yritäppä pyyhkiä katosta bataattisosetta. Kovettuneesta kaurapuurosta nyt puhumattakaan!

En nyt varsinaisesti ole muutenkaan mikään pitkäpinnaisin, mutta näissä minä ite- ruokailutilanteissa joudun hengittelemään sisään ja ulos normaalia enemmän. Tunnen verenpaineeni nousevan ja korvissani alkaa kohisemaan, kun lapsi levittää ruoat ympäri pöytää, pyödän alustaa, omaa naamaansa, päätään ja korvantaustojaan myöten. Tai viimeistään silloin, kun pienet tahmakädet hierovat loput annoksesta vaatteisiini.

Ja sitten toisaalta, itse lusikkaan tarttuva pikkuinen on vaan niin hellyyttävä näky! Kun toinen ihan tosissaan haluaa syödä niinkuin isot, mutta lusikasta on vielä vähän hankala tarttua oikein päin, puhumattakaan siitä saako sen ohjattua suuhun saakka. On hienoa nähdä miten oma lapsi kasvaa, kehittyy ja opettelee uusia taitoja. Olisipa itselläkin samanlainen motivaatio asioiden treenaamiseen.

Virallinen ja ehkä se kaikista tunnetuin minä itse- vaihe tulee normaalisti siinä parin vuoden tienoilla, mutta ainakin tällä typillä omaa tahtoa löytyy jo nyt ja se näkyy tällä hetkellä selvästi ruokailutilanteissa. Lusikka on saatava käteen ja syötävä itse, eikä ruokalappua todellakaan saa enää laittaa,  muuten koko hommaan tulee stoppi. Myös itse pukeminen kiinnostaa, mutta siihen hommaan onneksi vielä kelpaa myös muiden apu. Oma tahto on lisääntynyt tässä viime viikkoina valtavasti ja osa siitä on varmasti myös vahvaa ja voimakastahtoista persoonallisuutta.

Vaikka välillä tuntuu rankalta, on jopa sillä koko loman rappussissa raamppaamisessa ollut hyötynsä. Asumme hissittömän talon ylimmässä kerroksessa ja tarvitaessa nyt vauvan voi antaa kontata raput ylös, samalla itse kauppakasseja kantaen. On ollut myöskin hermoja raastavaa antaa vauvan opetella kiipeämään sohvalle ja treenaamaan siellä oloa sekö turvallista alastuloa, mutta nykyään hänet voi jättää siihenkin ilman jatkuvaa valvontaa.

Muksahdukset, kolhut ja hirveä sotku taitavat nyt vain kuulua tähän ikävaiheeseen ja niistä ottaa opiksi sekä lapsi että vanhemmat. Vähän aikaa kun jaksaa kärsivällisesti harjoitella (ja siivota), niin kohta hän jo keittää omat puuronsa.