LUKEMISEN HYÖDYISTÄ

7/12/2016
Kommentit pois päältä artikkelissa LUKEMISEN HYÖDYISTÄ

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Kerroinkin tuossa noin kuukausi sitten tekeväni blogiyhteistyötä Sandviksin kanssa. Olen ilahtunut siitä, että myös omat lapset tykkäävät lukemisesta ja lukunurkkauksen kirjapinot vain kasvavat. Sandviks on kirjakerho joka haluaa rohkaista perheitä säännöllisiin yhteisiin lukutuokioihin ja aloittamaan lukemisen varhain. Heiltä löytyy kolme erilaista kirjakerhoa, eri ikävuosille. VaukirjaTwinsy sekä Disney. Lisäksi Sandviks tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa. 

Kirjakerho ja sieltä saapuva kuukausittainen paketti voikin olla monelle arkea helpottava ja ilahduttava asia. Lapset ovat innoissaan kun  saavat postia ja aikuisetkin saavat vaihtelua iltasadun lukuun. Ja toisin kun vaikka leluja, mielestäni kirjoja voi harvoin olla liikaa. 

Lukemisen hyötyjä on tutkittu paljon. Lukeminen aktivoi ja ylläpitää muistijärjestelmiä ja vaikuttaa siihen positiivisesti vielä vanhanakin. Lukeminen aktivoi aivojen alueita, joissa kielelliset järjestelmät sijaitsevat, ja se kehittää ajattelua, kielellisiä kykyjä, sanavarastoa ja itseilmaisua. Lukeminen ja oppiminen kulkevat käsi kädessä, eli lukemisen taidot kehittävät oppimisen taitoja. Lukeminen myös ruokkii mielikuvistusta, koska se jättää paljon tilaa omalle luovuudelle. Lukijan luo tekstin ympärille aina omaa maailmansa.

Vauvalle lukeminen on yksi parhaista keinoista luoda ja lisätä perheen läheisyyttä, lukeminen luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta lapsen ja vanhemman välille. Satuhetket antavat vanhemmalle ja lapselle tilaisuuden olla kaikessa rauhassa lähekkäin, lukea, tutkia kuvia ja keskustella tarinoiden sisällöstä.  Lapselle lukeminen on hyvin merkityksellistä lapsen aivojen kehityksen kannalta. Lukuharrastus vaikuttaa siihen, miten lapsen aivot työstävät tarinoita ja valmistautuvat kielen ymmärtämiseen. 

Satujen avulla lapsi voi oppia kohtaamaan ja käsittelemään myös pelottaviakin asioita. Omat kateelliset, vihamieliset tai muuten pahat tunteet on helpompi käsitellä tarinoiden kautta. Kirjojen avulla voidaan lapselle osoittaa, että kaikenlaiset tunteet ovat luonnollisia ja sallittuja. Satuun perinteisesti kuuluva onnellinen loppu antaa lapselle uskoa tulevaisuuteen ja omaan kykyynsä selviytyä elämässä. On myös rohkaisevaa lukea kirjasta ajatuksia, joita on itse pohtinut, mutta ei ole osannut pukea sanoiksi – ihan minkä ikäisenä tahansa. 

Lapsiperheessä lukuhetket ovat yleensä myös rauhallinen hetki. Etenkin iltaisin on kiva käpertyä lukemaan yhdessä ja siirtyä siitä sitten valmiiksi rauhoittuneena sänkyyn. Meillä se on tärkeä osa iltarutiineja, mutta etenkin viikonloppuisin tykätään lukea yhdessä myös heti aamusta samalla pikkuhiljaa uuteen päivään heräillen.

Jokainen lapsi kuitenkin oppii lukemaan sitten kun on sen aika. Vaikka lukeminen olisi aloitettu ihan vauvana se ei automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi oppisi nopeasti lukemaan. Sanavarastoon sillä on kuitenkin huima vaikutus. Myös konfliktit ovat harvempia, kun lapsi osaa jo nuorena ilmaista itseään ja tunteitaan paremmin, ja aikuiset ymmärtävät mistä on kyse.

Sanavaraston lisäksi omilla lapsillani on mielestäni myös aivan loistava huumorintaju. Äitinä on ihanaa kun lasten kanssa voi keskustella, pohtia asioita ja vaihtaa mielipiteitä. Myös saduista ja niiden kautta saa aikaan erilaisia puheenaiheita. Kirjojen avulla ollaan lasten kanssa pystytty käsittelemään myös esimerkiksi kuolemaan ja mielenterveyteen liittyviä asioita. En tiedä miten ilman satuja olisin voinut järkevästi näistä asioista puhua tai ottaa puheeksi.

Kaiken kaikkiaan lukeminen siis kannattaa, kuten aina sanotaan. Jo syntymättömälle vauvalle kannattaa lukea tai puhua, sillä vanhemman tuttu ääni auttaa rauhoittumaan ja luomaan suhdetta vanhempiin. Isommille lapsille kannattaa lukea ahkerasti sekä tietysti kannustaa heitä lukemaan itse – aluksi selailemaan kuvakirjoja. On tutkittu, että teinillä joka lukee, on yli kolme kertaa laajempi sanavarasto kun niillä jotka eivät lue.

Blogin lukijoille on edelleen tarjolla täysin ilmainen tutustumispaketti kirjakerhoon. TÄÄLTÄ voit valita yhden neljästä postikuluttomasta tutustumispaketista. Paketista saa sitten esimakua kerhosta, joten jos se on mieluinen, kannattaa jäsenyyttä toki jatkaa. Jäsenyys on erittäin helppohoitoinen, eikä se velvoita mihinkään.

LIFIE yhteistyö Sandviks

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

POIKIEN HUONEESTA

18/08/2016

Processed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 preset

Kun viime viikolla esittelin hieman omaa huonettani, jonka laittamista olen saanut vihdoin vähän eteenpäin, tajusin, ettei poikien huonekkaan ole kuvissa kauheasti vilkkunut. Sen sijaan, että minun huoneeni jäi kesken vain aikataulullisista syistä, poikien huone on jo pidempään ollut hyvin hyvin askeettinen ihan tarkoituksella. Taulut eivät odota seinälle pääsyä sen takia, etten olisi ehtinyt. Vaan siksi, että valkeat puhtaat seinät ovat jotenkin kauniita.

Huoneeseen paistaa alku-illasta aurinko, joka tekee kauniita kuvioita seinille. Mitä pidemmälle syksyyn mennään, sitä näyttävämpiä ne tuntuvat olevan. Olen myös aiemmin sanonut, kuinka en pidä liian värikkäästä tai räikeästä sisustuksesta. En edes lasten huoneessa. Voin keroa, että kun tuo täyteen ahdattu lelukaappi ja kaikki laatikot on revitty auki ja levälleen, ei huoneesta väriä puutu.

Uskon silti, että joku päivä vielä rohkaistun ja repäisen. Eli ripustan muutaman jo pitkään odottaneen jutun seiniä koristamaan. Mutta sitä ennen ihailen vielä tätä rakastamaani raikasta valkoista. Joku ehkä muistaakin, että yksi seinä piti keväällä maalata siniseksi. Se homma odottaa vieläkin. Ja saa todennäköisesti odottaa vielä kauan. Ei vaan pysty liikaa värejä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

AINA ON IKÄVÄ

15/06/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Olen tässä viimeisen parin päivän aikana puhunut kahden alle vuoden ikäisen lapsen vanhemman kanssa siitä, miten sitä omaa lastaan ikävöi. Vaikka olisi ollut kuinka rankka päivä tahansa, sitä alkaa selailemaan lapsen kuvia puhelimesta tämän nukkuessa. Vaikka lapsi viihtyisi isovanhemmilla hoidossa vaikka kuinka pitkään, itse ei pysty olla useampaa päivää erossa. Nämä tuoreet vanhemmat yllättyivät myös siitä, kun kerroin ettei tunne muutu mihinkään vaikka lapset ovatkin jo aika isoja.

Olemme asuneet lasten isän kanssa erossa jo yli kolme vuotta. Alusta saakka oli selvää, että jatkamme molemmat yhdenvertaisina vanhempina. Kuitenkin huomasin pian ”omivani” lapsia. He olivat luonani aina vähän enemmän ja isällään vain yhden-kahden yön pätkiä kerrallaan. Kun poikien isä vuosi eron jälkeen ehdotti tosissaan viikko-viikko systeemiä olin suoraan sanottuna aika pöyristynyt. Miten kukaan voisi olla erossa lapsistaan viikkoa putkeen?

Tulin lopulta kuitenkin vähän vastaan, aloitimme viisi päivää – viisi päivää systeemillä. Se oli itseasiassa järjestelynä paljon toimivampi, kun sekalaiset päivät siellä täällä ja niistä ainainen sopiminen. Vuodet vierivät, lapset kasvoivat, aloittivat päiväkodissa ja päätimme siirtyä kokonaan viikko-viikko systeemiin.

Järjestely toimii loistavasti ja se on ehdottomasti paras meidän perheelle. Viikko yksin kotona on luksista, samoin kun viikko yhdessä lasten kanssa. Mutta voi, kyllä sen ”vapaaviikon” aikana tulee niin monesti ikävöityä lapsia. Katseltua kuvia ja videoita puhelimesta, kurkittua keittiön ikkunasta, joskos päiväkodin pihalta näkyisi vilahdus lasta. Soiteltua kuulumisia ja sitten välillä, puolin ja toisin, pyydettyä joskos lapset voisivat tulla vähän aiemmin kotiin tai ainakin välissä edes yhdeksi yöksi. Koska on vaan niin kauhea ikävä.

Ja ei kai se siitä mihinkään muutu. Edelleen saan äidiltäni viestejä ”ei olla nähty viikkoon, kauhee ikävä!”

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.