Viikonloppuna tuli oikein influenseroitu olo, kun ensin aamupalaksi tein itselleni Hanna G:n ohjeella uppomunan ja päivälliseksi Liemessä blogin uunifetaparsaa ja lisukkeena WTD-Natan instagamissa näkyneitä valkosipulissa paistettuja perunoita. Lisäksi piparjuurisen kermaviili-majoneesin kastike oli kopioitu/sovellettu anopilta, mutta ruoanlaitto gt:seen sain sentään inspiksen ihan vain itseltäni.

Koska oli kiire syömään, en malttanut näitä kännykkäkuvia kummoisempia napsimaan – ja kuten kuvista näkyy, ruoka oli hyvää. Tai siis enemmänkin, tuosta sitruunaisesta uunifetaparsasta tuli heti suosikkini ja meinaan kyllä tehdä sitä pian uudestaan. Viinillä ja neljä viikkoa kotikaranteenissa ololla saattoi ehkä tässä vaiheessa olla jo osuutta asiaan, sillä lopuksi vielä join uuivuoan pohjalla olleen liemen. Mutta kun se oli vaan NIIIN HYVÄÄ.

Tämä neljän seinällä sisällä porukalla vietty aika saa minusta uusia puolia esiin, en siis hirveästi viihdy normaalisti keittiössä (muuta kun syöden), mutta eilen innostuin vielä leipomaan rahkapiirakan! Valmistaikinapohjasta tosin, mutta silti. Mitäs te olette kokkaileet stay home clubeissanne nyt pääsiäisen alla?

Kirjoitin alkuvuodesta, että tavoitteeni olisi voida jatkossa entistä paremmin. Raskas vauvavuosi yhdistettynä yrittäjyyteen vei mehut ja väsymys heijastui omassa arjessa ihan kaikkeen. Vuodenvaihteessa päätin, että nyt saa riittä – aijon nostaa itseni sieltä väsymyksen ja stressin suosta ylös. Tällöin aloin lisäämään pientä kevyttä liikuntaa jokaiseen päivääni, myös silloin kun tuntui, että parempi olisi jäädä kotiin vaan lepäämään tai tekemään jotain ”järkevää” kuten kotitöitä.

Alku-innostuksisani olisin voinut käydä salilla ja siihen perään uimassa vaikka joka ikinen päivä, mutta tarkoituksella yritin aloittaa ihan rauhassa. Muutaman kerran viikossa vähän kovempaa liikuntaa, mutta sitäkin tärkeämpää on ollut käydä joka päivä kävelemässä vaikka ihan rauhallinenkin lenkki.

Olen itse oikeastaan aika ällistynyt miten jo muutaman viikon päivittäisellä kevyellä liikunalla on ollut niin mahtava vaikutus olooni. Lisäksi aloin kiinnittämään tarkoituksella huomiota säännölliseen ateriarytmiin ja moni muu postiviiven asia on seurannut kuin itsestään perästä.

Kyllähän minä tiesin, että pienilläkin asoilla voi olla suuri merkitys – mutta se on ollut ihana huomata itse ihan käytännössä – ja niin nopeasti. Toki omalta mukavuusalueeltakin on pitänyt välillä tulla pois, mutta sekin on jälkeenpäin palkinnut. Mistä se hyvä olo sitten itselleni tulee?

SÄÄNNÖLLINEN ATERIARYTMI

Liikunnan lisääminen omaan päivvärytmiin on ollut sen verran kevyttä, ettei minun ole tarvinnut pistää syömisiäni ihan uusiksi, mutta koen että nämä kaksi kulkevat silti käsi kädessä. Kun verensokeri pysyy tasaisena, on energiaakin paremmin hilautua sieltä sohvalta ylös ja ulos.

Erityisesti olen kiinnittänyt huomiota kunnollisen aamupalan syömiseen ja oikeastaan sen myötä koko muun päivän säännöllinen ateriarytmi on toteutunut kuin itsestään. Vatsa tottui säännöllisyyteen nopeasti alkoi kyllä ilmoittamaan taisin väliajoin, milloin on taas aika tankkauksen. Tämä on tosi hyvä juttu minulle, sillä olen välillä todella huono syömään ja kova nälkä iskee sitten vasta illalla. Eikä säännöllisesti syömällä edes juuri tee mieli mitään roskaruokaa, josta tulee sitten myöhemmin taas huono-olo – päinvastoin!

UNI

Hyvä uni, sen säännöllisyys, nukahtaminen, heräily – nämä kaikki ovat olleet itselleni ongelmana jo pitkään. Myös unen laatu on parantunut liikkumisen myötä. Olen nukkumaan mennessä yrittänyt tehdä erilaisia hengitys ja rentoutusharjoituksia, joista on selvästi ollut apua nukhtamisessa. Nukkumaan olen pyrkinyt menenmään myös aiemmin ja hakenut säännöllistä rytmiä myös siihen. Päiväunet ja unilääkkeet olen kutistanut minimiin, samoin kun kaikki muut unta häiritsevät asiat, kuten älylaitteen ruudun tuijottelun.

PUHELIN POIS

Turhaa somen selaamista olen vähentänut tarkoituksella ja iltaisin olen tarttunut luurin sijasta kirjaan. Tällä on varmasti ollut suotuisia vaikutuksia niin uneen, mutta ihan muutenkin. Some on minulle niin työ kun nimensä mukaisesti paikka olla sossiaalisti aktiivinen ja pitää yhteyttä muihin, mutta on ollut ihana huomata, ettei siellä silti tarvitse roikkua ihan koko aikaa. On ollut helpompi toteuttaa itseään omalla tavallaan, kun ei kokoajan seuraa että mitä muut tekevät. Saan somesta paljon hyvää ja pidän sitä pääosin positiivisena asiana elämässäni, mutta välillä etenkin siihen menevä aika ahdistaa.

TYLSÄT JUTUT POIS / TUUMASTA TOIMEEN

Aivan liian usein elämääni kuormittavat asiat, joille on ihan helposti itse tehtävissä jotain. Silti, liian usein annan näiden asioiden vaivata ja tuottaa negatiivisia tunteita. Oli kyse sitten vero-asiasta, joka pitäisi hoitaa tai sotkusiesta vaatekaapista. Hoitamaton veroasia tai vastaamatta jäänyt viesti saattaa jyskyttää päiväkausia takaraivossa, saattaa ahdistaa ilman syytä, kunnes tajuaa että se ahdistus kumpuaakin vain tästä lykätystä ikävästä hommasta. Saatan kikutella sotkuisen vaatekaappini ääressä monena aamuna, kun sieltä ei löydä mitään, kun sen negtaiivisen energian voisi kanavoida kaapin järjestelyyn. Kun oppii sanomaan ei asioille joista on mahdollista kieltäytyä ja hoitaa ikävät pakolliset asiat heti pois päiväjärjestyksestä, on mieli kevyempi ja olo parempi.

Itse koin tuon ei:n ikäville tai muuten epäkiinnostaville asioille sanomisen ahaa-elämyksen jo vuosia sitten ja se on ollut yksi paras minulle koskaan tapahtuneista asioista.

LIIKUNTA

Ainakin minulla liikunnan tulee olla sellaista josta itse pidän. Minulla ei ole liikunnan suhteen tällä hetkellä mitään muita tavoitteita, kun että siitä on tultava hyvä olo. Ei siis mitään painon pudotusta, ei mihinkään kisaan osallistumist tai edes itseni ylittämistä, ei muuta kun hyvää oloa. Siksi olenkin nyt aloittanut asioilla joista tykkään ja joihin minun on helppo ryhtyä. Kävelyä luonnossa, joko yksin tai lasten kanssa, lähikuntosalilla käyntiä, uintia ja vesijuoksua. Myös jooga sekä laitepilateksen kokeileminen kiinnostaa, mutta haluan edelleenkin ottaa aika rauhassa, niin että aikaa jää myös muulle elämälle.

ITSETUNTEMUS

Pienen kuuloinen juttu, mutta sillä on iso merkitys jos tunnistaa esimerkiksi päänsäryn johtuvan liian vähästä vedenjuonnista tai osaa olla pukematta kiristäviä farkkuja töihin ovulaation aikaan. Kun tunnistaa niin oman kehonsa kun mielesäkin tarpeet ja merkit, on helpompi voida hyvin. Kroppaa osaa viestittää tarpeensa niin liikuntaan kun lepoonkin ja jos mieli sanoo, ettei tänään jaksaisi niitä meluisia kekkereitä ja sosialisointia, vaan haluaa mieleummin metsään, kannattaa kuunella. Myös omasta kuukausikierrosta kannattaa olla perillä, niin itseään ja oikkujaan on paljon helpompi käsittää ja hyväksyä.

TASAPAINO

Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja vaikka joku asia tekisikin olosi hyväksi, ei se kanna loputtomiin jos muut jutut eivät ole kunnossa ja tasapainossa. Minulle tasapaino merkitsee sopivasti perheen kanssa vietettyä aikaa, parisuhdeaikaa, läheisyyttä, yksin oloa, omaa aikaa ja rauhaa, ystäviä, juhlia, töitä, vapaa-aikaa, kaupungin vilinää ja metsässä sen äänien kuuntelua. Joskus lasi viiniä ja pizzaa, toisinaan aamulenkki ja kaurapuuro.

Mistä te saatte hyvää oloa?

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarket & Indieplace kanssa

Minusta on ollut ihana huomata, miten kauppojen valikoimiin tulee jatkuvasti uusia kasvisvaihtoehtoja ja kasviperäisiä tuotteita. Proteiinihyllyn kasviperäisten tuotteiden kasvuun olen kiinnittänyt jo jonkin aikaa sitten huomiota ja ne tuntuvat vain valtaavaan kokoajan entistä enemmän tilaa.

Omalla kauppareissulla tulee harvemmin kuljettua eineshyllyn kautta, mutta joskus sieltäkin tulee napattua jotain nopeaa ja helpposti lämmitettävää välipalaa lasten harrastuspäiville. Nyt kuitenkin kävin lähi K-Supermarkettimme valmisruokahyllyn oikein ajatuksella läpi ja hymy nousi huulilleni. Valmiita kasvis -että täysin vegaanisia ateriakokonaisuuksia oli siellä ihan todella paljon. Niin tutuilta vanhoilta merkeiltä, että ihan pelkästään kasvipohjaiseen ruokaan panostavilta uutuuksilta.

Yksi näistä uusista tuttavuuksista on VegMe, joita saa vain K-ruokakaupoista. VegMe-sarjaan kuuluu erilaisia poikkeuksellisen maistuvia kasviproteiineja että valmisruokia ja -kastikkeita. VegMen tuotekehityksen taustalla onkin ajatus muuttaa ihmisten mielipiteitä kasvisruoasta ja tarjota herkullisia ja maukkaita vegaanisia proteiinivaihtoehtoja ruokapöytään – ihan kaikille.

Ei ole enää mitenkään erikoista, että myös sekasyöjät vaihtavat osan käyttämästään proteiinista kasviperäisiin tuotteisiin – ja sehän on aivan mahtavaa! Hienoa, että uusia, helppokäyttöisiä ja hyvän makuisia sekä koostumukseltaan erilaisia tuotteita löytyy pikkuhiljaa ihan pienimmistäkin lähikaupoista.

VegMe-kasviproteiineihin kuuluu rouhe, palat sekä pikkupullat, valmiista vegaanisista VegMe-aterioista löytyy pullat&muussi, tikka masala sekä thaipannu. Näiden lisäksi sarjaan kuuluu erilaisia kastikkeita. Tuotteet valmistetaan soijaproteiinista ihan erityisellä menetelmällä, jossa kasviproteiini maustetaan savustetun veden ja savustetun luomurypsiöljyn avulla. Prosessin ansiosta tuotteet saavat mehukkaan ja lihamaisen rakenteen. VegMen soija on vastuullisesti tuotettua ja peräisin valvotuilta tiloilta Euroopasta, joten tuotteiden koko toimitusketju tunnetaan viljelmille asti.

Me olemme maistaneet uutuuksista nyt sekä VegMe-pikkupullia että rustiikkisia paloja – jauhisrouhe myytiin kaupastamme heti loppuun. Nuo pikkupullat ovat ihan superhelppoja vaikkapa pastakastikkeeseen. Ne ovat maistuvia, pehmeitä ja todella mehukkaita. Meillä taapero syö niitä ihan sellaisenaan lämmitettynä.

Vegan bitesit eli rustiikkiset palat ovat myös todella ”lihaisia” ja maukkaita. Uskon että näistä tulee monen muunkin suosikki! Paloilla voi korvata lihaa ja broileria erilaisissa kastikkeissa ja padoissa, mutta maistuvat ne kylmänäkin vaikka salaatissa. Palat säilyvät sisältä ihanan mehukkaina vaikka niitä paistaisikin pannulla pitkään, koostumus muistuttaa mielestäni paljon kanaa.

Tällä kertaa me laitoimme rustiikkipaloja tacojen väliin. Meillä tulee syötyä tacoja aika usein. Ne ovat niin meidän aikuisten kun lastenkin mieleen, kun jokainen voi laittaa juuri niitä omia lempitäytteitään. Kuitenkin pitkään aina saman kaavan ja täytteiden mukaan mennessä alkoi tuntumaan, että kaipaamme jo vähän vaihtelua. K-Supermarketin sivuilta löytyikin aivan ihana, vähän erilainen resepti vegaanisiin tacoihin.

Tässä todella helpossa ja nopeassa ohjeessa VegMe-palat paistetaan pannulla chilin kanssa ja tehdään teryaki-kastikkeesta, limestä, soijasta ja seesaminsiemenistä sille ihana kastike. Reseptissä käytettävän punakaalin rapeus yhdistettynä pehmeään avocadoon teki tästä yhden tämän hetken lemppariruoistani. Ja lapsetkin tykkäsivät, etenkin juuri noista paloista, vaikkakin ohjeella aika tulisia olivatkin. Alkuperäinen resepti löytyy siis täältä. 

Lisää muita nopeita arkireseptejä löytyy K-Supermarketin sivuilta. Oletteko jo ehtineet tutustua uusiin VegMe-tuotteisiin? 

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Rosten Siemenrapeat & Indieplace kanssa
Sisältää tuotepaketin arvonnan!

Meillä koko perhe tykkää syödä simennäkkäreitä, mutta eritysesti sekä miestäni että vanhimpaa lastani voisi kutsua niiden suurkuluttajiksi. Näkkärit toimivat meillä niin aamu -ja iltapalapöydässä että ihan välipalanakin.

Hyvien ja terveellisten tuotteiden ei tarvitse maistua terveystuotteille ja siitä hyvänä esimekkinä ovat Turussa valmistetut, kotimaisen perheyrityksen Rostenin Simenrapeat-tuotteet. Tuoteperheeseen kuuluu monta eri makuista siemennäkkäriä (osa myös täysin gluutenittomana!) sekä siemenlastut (vähän kuin sipsejä).

Siemenrapeat ovat hyvin ravintorikkaita ja sisältävät paljon vatsalle hyvää tekevää kuitua, joten ne sopivat hyvin etenkin silloin, kun pitää saada pitkäkestoista energiaa – kuten juuri aamuisin tai koulupäivän jälkeen. Pellavan,- auringonkukan, -kurpitsan, seesamin -ja cihansiemeniä sisältäviä näkkäreitä voi helposti kutsua superfoodiksi.

Itse tykkään syödä simennäkkäreiden päällä herkullisia hummuksia ja avocadoa. Mieheni herkuttelee niillä taas useinmiten iltaisin, juustojen ja joskus viinilasillisen kanssa. Lapset taas tykkäävät rouskuttaa näkkäreitä joka välissä ihan sellaisenaan tai viikonloppubrunsseilla sitten vähän hienommin maapähkinävoin, banaanin ja mustikoiden kanssa. Siemennäkkileivät ovat tosi hyvä vaihtoehto myös gluutenitonta sekä FODMAP ruokavaliota noudattaville.

Maistoimme viime viikolla ensimmäistä kertaa noita Simenrapeat lastuja ja täytyy sanoa, että varmasti tullaan niitä ostamaan jatkossakin, kun kaivataan jotain pientä naposteltavaa esim leffaan tai vaikkapa reissun päälle. Minusta on ihana, että lapsille voi hyvillä mielin tarjota jotain terveellistä snäksiä, jota he itse pitävät suurena herkkuna (ja ahmivat lähestulkoon kaksin käsin). Poikien lempimauksi näistä lastuista valikoitui Paahdettu Sipuli & Seesami, oma suosikkimakuni on ehkä tuo Merisuola & Rosmariini.

Siemenrapeat-siemennäkkäreitä on jo niin monta eri makua, että niistä on tosi vaikea nostaa yhtä suosikkia yli muiden. Näitä hummus -ja avocadoleipiä söin aamupalan ja lounaan yhdistelmäksi viimeksi Kurpitsansiemen & Pellava näkkärin päällä ja se oli ainakin nappivalinta. Tässä näkkärissä on 72 % siemeniä, mikä sopii omaan ruokafilosofiani, enemmän on enemmän, kanssa hyvin yhteen. Ei todellakaan ala hetkeen nälkä vaivaamaan tälläisen setin jälkeen!

Yhdellä leivällä minulla oli puolikas avocado viipaloituna, sesaminsiemeniä sekä ripaus suolaa ja pippuria. Toisella leivällä punajuurihummusta jonka päällä Seame & Chia Lastumurusia sekä korianteria. Kolmannella leivällä muussattua avocadoa ja rapeita ituja. Neljännellä chilihummusta, kikherneitä sekä ripaus paprikajauhetta. Nam!

Kuten tästäkin näkee, ruoassa voi oikein hyvin mennä niin terveys että hyvä maku edellä – toinen ei rajaa toista pois. Siemennäkäreiden kanssa voi keksiä vaikka minkälaisia erikoisiakin makuyhdistelmiä – makeita ja suolaisia, ja ne toimivat hyvin koko perheelle, nopeiksi välipaloiksi tai täyttävämmäksi kokonaisuuksiksi.

Ja sitten siihen arvontaan! Millaiselle Siemenrapeat-tuotteelle olisi mielestäsi kysyntää? Tuleeko valmiiden näkkäreiden että lastujen lisäksi mieleen jotain, joka teidän perheessänne voisi toimia? Kerro ajatuksesi kommentti-osioon, niin olet mukana herkullisen Siemenrapeat-tuotepaketin arvonnassa! Arvonta päättyy 30.1.2020.

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldon ja Indieplace kanssa

Moni teistä varmasti muistaa vielä muutama vuosi sitten hitiksi nousseen porkkalan, eli porkkanasta valmistetun ”lohen”. Ehkä osan joulupöydästä löytyy sitä tänäkin vuonna? Porkkanasta saa kypsennettynä ja marinoimalla kylmäsavulohta hyvin paljon muistuttavaa porkkalaa, joka maistuu ainakin meidän joulupöydässä kaikille.

Alkuperäisen porkkalan resepti vaatii aika paljon enemmän työtä ja aikaa (ja suolaa), mutta tämä googlaamalla löytämäni höyrytystapa on ihan tosi helppo ja nopea. Porkkalaa voi syödä sellaisenaan vaikkapa perunoiden kanssa, mutta parhaimmillaan se on mielestäni yhdistettynä sipuliin ja creme fraicheen – niin vaikkapa saaristolaisleivällä kun blinejenkin päällä. Pokkalasta voi tehdä myös ihania jouluisia mössöjä ja levitteitä – silloin ei edes haittaa jos porkkana kypsennettynä hajoaa pieneksi.

Joulupöytään kuuluu perinteisten ruokien kanssa isona osana myös laadukas suola. Suolaa tulee ripoteltua niin kasvisten, kalojen kun leipienkin päälle ja tottakai sitä käytetään jo ihan ruoanvalmistuksessa. Meillä maustekaapin valikoimaan on kuulunut jo useamman vuoden Maldonin käsin valmistettu sormisuola. Sen ohuissa kiteissä on tosi hyvä maku, eikä suolaa tarvitse tällöin edes käyttää ihan niin paljoa.

Maldonilta löytyy perinteisen merisuolan lisäksi myös luonnollisesti savustettu suola, joka sopii myöskin porkkalan valmistukseen ihan mahtavasti. Savusuola yhdistettynä porkkalan etikikkaisuuteen ja blinien pehmeyteen on vaan jotain niin täydellistä, että suosittelen ehdottomasti testaamaan tämän!

TOSI HELPPO PORKKALA

Tarvitset:

4-5 isoa ja paksua porkkanaa
3 tl Maldon savusuolaa
3 tl viinietikkaa
1,5 rl rypsiöljyä
3 tl savuaromia

Kuori porkkanat ja viipaloi ne ohuiksi suikaleiksi esim juustohöylällä. Höyrytä höyrykattilassa noin 20-30 minuuttia kunnes ne ovat pehmeitä. Voit käännellä suikaleita varovaisesti kesken hörytyksen tai laittaa paksummat palat alle, jotta kaikki viipaleet höyrystyvät saman kypsyisiksi.

Tee marinaadi sekoittamalla kaikki loput ainekset yhteen. Laita höyrytetyt porkkanat tiiviin astian, kuten pakasterasian pohjalle ja kaada marinaadi päälle. Anna marinoitua jääkaapissa 1-2 vuorokautta – voit pyöritellä rasiaa välillä varovasti. Porkkala säilyy suljetussa astiassa kylmässä noin viikon ajan. Lisää vielä hyppysellinen savusuolaa sekä tilliä päälle ennen tarjoilua.

Myös blinien kanssa menin tällä kertaa helpoimman kautta, eli ostin ne valmiina kaupan ateriatiskiltä. Vahva suositus myös tälle tavalle! Joulun aikaan kun on usein muutenkin niin paljon tekemistä, ettei kaikkea tarvitse aina tehdä itse tai vaikeimman kautta. Blinien päälle suosittelen laittamaan porkkalan kanssa joko vegaanista tai tavallista creme fraichea, pilkottua punasipulia, muutaman tipan sitruunamehua, pippuria, tilliä sekä hyppysellisen savusuolaa. Niin ja suolakurkkuja hunajalla kylkeen!

Maldon-suolaa on valmistettu jo vuodesta 1882 ja se valmistetaan Englannin Maldonissa edelleen samoin perinteisin käsityömenetelmin, joita on vaalittu jo sukupolvien ajan. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Maldonin kaupungin läpi. Maldon suolaa löytyy nyt myös kätevässä myllyssä ja niiden rinnalle on tullut myös mustapippuri – joka sekin sopii hyvin joulupöytään.

Onko porkkala jo monelle tuttu, entä tämä höyrytys-valmistustapa? Mitä perinteisiä tai ei niin perinteisiä jouluherkkuja teiltä löytyy joulu -ja pikkujoulupöydästä?