UUSI SENKKI OLOHUONEESEEN

17/01/2021

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Muoto2 kanssa

Tästä on jo vuosi, kun aloin haaveilemaan pienestä muutoksesta olkkariimme. Halusin sinne television sekä lisää säilytys -ja laskutilaa. Mielessä minulla oli joko vaaleaa puuta oleva vanha, 40 -50 lukulainen senkki tai sitten joku todella ja yksinkertainen suuri kaappi.

Etsin senkkiä nettikirppiksiltä lähes vuoden. Juuri omaan visioon sopivaa oli yllättävän vaikea löytää, kauniita vanhoja senkkejä kyllä löytyi useampi, mutta joko ne olivat liian pieniä, liian huonokuntoisia, niissä oli liikaa yksityiskohtia tai ne sijaitsivat niin kaukana pohjoisessa, että kuljetuskustannukset olisivat nousseet liian korkeiksi.

Niinpä laajensin etsintää uusiin huonekaluihin. Uuden senkin vaatimuksena oli yksinkertaisuus, mutta halusin sen silti olevan persoonallinen. Senkin tuli ehdottomasti olla kokopuinen ja Suomessa valmistettu. Halusin myös että senkki olisi irti maasta ja jalkojen piti olla suorat ja simppelit.

Voisi ehkä kuvitella että näillä spekseillä senkin löytäminen olisi hankalaa, mutta itseasiassa hyvin lyhyen googlettelun jälkeen löysin heti muotokieleltään juuri sellaisen mitä olin etsinyt, jopa mitat osuivat täysin yksiin.

Kyseessä on Muoto2 ja heidän Laine -tuoteperheeseen kuuluva senkki, L koossa. Muoto2 on kahden muotoilijan, Kirsi Pasasen ja Mikko Kentan perustama muotoilutoimisto,  jolla oma tuotanto on ollut mukana alusta asti. Eli kaikki tuotteet niin suunnitellaan että myös toteutetaan tarkoin valituista ja kotimaisista raaka-aineista omassa tehtaassa Lahdessa. Kaikille tuotteille on myönnetty Suomalaisen työn liiton Avainlippumerkki sekä Design from Finland -merkki.

Kodin huonekalujen ja piensisustustuotteiden lisäksi Muoto2:sessa myös yksilöllisiä ja kokonaisvaltaisia projektikalustuksia yrityksille ja yksityishenkilöille. Myös huonekalut valmistetaan aina tilauksesta, joten niiden toteutukseen voi itse myös vaikuttaa. Tähän Laine-senkiin on mahdollista valita esimerkiksi käytettävän puun lisäksi sille erilaisia käsittelyjä, ovien määrä ja koko sekä mahdollinen väri kuten myös – tai vaihtoehtoisesti laatikot, tai sekoitus molempia. Laine-sarjan tuotteita on mahdollista tilata myös erikoismitoilla ja värityksillä.

Meidän senkki on saarnia, joka on käsitelty vaaleakuultavaksi ja siinä on myös käsittely, joka estää sormenjälkien näkymisen ja tekee senkin pinnan mattamaisen pehmeäksi. Vaikka saarnipuussa on mielestäni hurjan kaunis sävy etenkin hieman käsiteltynä, pelkäsin että liian isona pintana sävy riitelee liikaa lattiamme värityksen kanssa.

Päädyin valitsemaan maalauksen kaikille muille, paitsi kahdelle pienelle ovelle.  Tykästyin kovasti tuohon valmiissa värivalikomassa olevaan puuteriseen sävyyn, joka taittaa valosta riippuen vaalenpunertavaan ja persikkaiseen.  Samalla eriväriset ovet tuovat kokonaisuuteen sitä persoonallisuutta ja leikkisyyttä, mitä kalusteelta halusinkin.

Senkin metallinen jalka on valmistettu paikallisella alihankkijalla ja siitä innostuin kovasti, se on nimittäin ihan samanlainen mikä meillä jo entuudestaan olevasta pienestä, 50-luvulla myöskin Lahdessa valmistetusta, senkistä löytyy. Samaa tyyliä löytyy myös meidän ruokapöydän jaloista, joten on kiva että samassa huoneessa olevilla huonekaluilla on kiva pieni yhdistävä tekijä, vaikka muuten erilaisia ovatkin.

Yksinkertaista linjakkuutta senkkiin tuo se, ettei ovissa ole vetimiä. Ovien sisäpuolella on pomppumekanismi että magneetti, joiden avulla ovet on kätevä avata ja sulkea. Senkkiin kuuluu myös useampi hylly, joiden paikan voi päättää ja vaihdella.

Erilaisten huonekalujen lisäksi Muoto2 toteuttaa isommatkin kodin muutokset ja mittatilauskalusteet. Inspiroivia kuvia toteutetuista isommista projekteista löytyy täältä. Yksinkertainen ja laadukas kokopuinen kaluste on loppuelämän huonekalu, joka kestää seuraavillekin sukupolville. Senkki sopii eri huoneisiin ja tarkoituksiin. Tykkään!


HUONEKALUJEN UUSI ELÄMÄ

4/03/2019

Postaus sisältää saatuja tai alennuksella ostettuja tuotteita*

Kun meidän ruokapöytämme meni vihdoin viikonloppuna vaihtoon, huomasin etteivät vanhat (matalat, lasten mallliset) tuolit enää käyneet uuden korkeamman pöydän kanssa. Tuttuun tapaani suuntasinkin niitä ensitöikseni etsimään nettikirppikseltä. Siinä pöydän äärellä istuessani, ympärilleni katsellessa, sainkin ajatuksen tähän postaukseen. Nimittäin uutta pöytää (jota muuten etsittiin pitkään myös ensin kirppiksiltä) ja sohvaa lukuunottamatta, oikeastaan suurin osa huonekaluistamme ovat todella vanhoja tai käytettynä ostettuja.

Jotkut teistä ehkä muistavat entisen kotimme keittiössä astiakaappina olleen, itse valkoiseksi maalatun Lundia-hyllyn? Nykyään se toimii järjestyksensäilyttäjänä kellarissamme, mutta olkkarissa meillä on melkein samalainen, Oskun vanha hylly. Se oli myös alunperin puunvärinen ja ollut itseasiassa Oskulla vuosikausia, lapsesta saakka hänen huoneessaan.

Hylly on mitoiltaan ihan loistava säilytysratkaisu levyille ja muunneltavuutensa ansiostan saatiin se myös mahdutettua uuden kotimme olohuoneeseen. Alunperin se oli siis leveämpi. Lundian hyllyt ovatkin ihan loistavia juuri siksi, kun niitä voi tilanteen ja tarpeiden mukaan muunnella helposti. Eri kokoisia tikaksia ja hyllyjä löytyy yleensä tosi hyvin myös käytettyinä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Vuosien saatossa hieman kellastunut mänty riiteli lattiamme sävyn kanssa, joten ihana anoppini maalasi tämänkin hyllyn valkoiseksi. Levyt itsessään tuovat hyllyyn väriä ja eloa. Pienet levyt ovat noissa harmaissa Lundian System-vanerilaatikoissa, joihin saa kannen päälle – mikä on kätevää pölyn kannalta.

Olen nähnyt viime aikoina myös paljon kokonaisuuksia, joissa osa hyllystä on vanhaa ja osa, kuten vaikka ovet, sitten uudistuotantoa. Vaikka omaan kotiimme vanhat puunväriset hyllyt eivät oikein sovi, näyttävät ne mielestäni tosi ihanilta vaikkapa sitten taas valkoisen lattian kanssa.

Uuden elämän uudessa kodissa sai myös vanha työpisteeni. Koska tarvitsimme kipeästi säilytystilaa etenkin kaikelle pienelle sälälle, päädyimme laittamaan avohyllyjen sijaan toiseen hyllykköön seitsemän laatikkoa. Lipasto sulkee sisäänsä vaikka mitä, kuten kaikkien aurinkolasit, avaimet, heijastimet, patterit, kuulokkeet, verensokerimittarin, voodoo-nuken(?), avaamattomat kirjeet ja kuitit – kaiken sellaisen jonka haluaa pois silmistä, mutta mitä kuitenkin tarvitsee lähes päivittäin. Lipasto oli meillä aiemmin eteisessä, mutta siirtyi sieltä ihan hiljattain tuonne olohuoneen nurkkaan, mihin se sopii mielestäni tosi kivasti olemalla samalla jotenkin tarpeeksi huomaamaton.

Myös tosiaan nuo pöydän äärellä olevat Artekin 65 tuolit ovat vanhoja ja kirppiksisltä ostettu. Kaksi tuolesta oli valmiiksi itse valkoiseksi maalattuja. Kolmannessa puun värisessä tuolissa näkyy jo vuodet, mutta itseasiassa tykkään aika paljon siitä juuri siksi. Myös Myyn Stokken TripTrap syöttötuoli on vanha. Hiotutimme sen hiljattain ja se olisi tarkoitus käsitellä vielä kuultomaalilla. Nurkassa viimeistä silausta odottaa myös Domus-tuoli, joka on kokenut aikamoisen muutoksen alkuperäisestä kunnostaan, mutta jossain vaiheessa minulla vain loppui puhti sen homman loppuun saattamisessa.

Paljon kyselytä vuosien mittaan olen saanut myös tuosta valkoisesta liukuovellisesta senkistä. Se on täyttä puuta ja merkiltään Laatu-Kaluste, jostain 40-50 luvulta. Alunperinhän sekin oli koivuinen mustilla metallijaloilla, mutta muutama vuosi sitten maalasin myös sen (myönnän, minulla on ollut kova valkoisen buumi, joka kylläkin on viimeaikoina ihan pikkuisen rauhoittunut). Muuttojen yhteydessä liukuovista on murtunut muutamia palasia, mutta se ei ole itseäni paljoakaan haitannut. Senkki siirrettiin tuohon paikalle väliaikaisesti ja saa nähdä kuinka moneksi vuodeksi tuo väliaikaisuus sitten jää. Senkissä säilytän työhöni liittyviä juttuja, kuten kameratarvikkeita ja tärkeitä papereita. Se on toiminut aiemmin myös lasten lelukaappina.

Myös sohvan vierellä oleva pöytä on facebook-kirppislöytö muutamien vuosien takaa. Ostin sen alunperin sohvapöydäksi vanhaan kotiini, mutta se ei ikinä oikein sopinut sinne. En kuitenkaan raaskinut myöskään luopua pöydästä, joten se on kulkenut mukana myöskin väliaikaisratkaisuna, odotellessaan että mitähän sille keksisin. Pitkään mietin, että sahaisin jalkoja vähän lyhyemmäksi, jolloin se sopisi paremmin sohvan eteen pöydäksi, mutta… en tiedä. Myös tuo jalkojen vihreä väri vihastuttaa, mutta samalla jollain tapaa myös ihastuttaa.

Sisustuksessa tykkään selkeistä ja vaaleista linjoista sekä modernista muotoilusta. Mieltäni rauhoittaa kun ympärillä ei ole liikaa sälää ja ärsykkeitä. Se ei silti poissulje sitä, etteikö sisustusta voisi hankkia käytettynä. Usein kirppissiustus kun saatetaan mieltää sellaiseksi mummolamaiseksi. Itse ajattelen, että jos joku huonekalu tai vaikka matto voi saada uuden elämän kierrätyksen kautta, kertoo se tuotteen olevan laadukas ja myös sen vuoksi hyvä hankinta.

Huonekalujen lisäksi meiltäkin löytyy kierrätettynä ostettuja mattoja kun sisustustyynyjäkin, ne ovat myös siitä ihania, ettei ihan kaikilla tule heti samoja vastaan.

Myös muuten nuo takan päällä olevat viherkasvit ovat vanhoja – en muista ihan tarkkaan, koska ne ovat mieheni, mutta jos muistan edes vähän oikein, niin yhden niistä hänen teini-ikäinen lapsensa on saanut 1-vuotislahaksi ja siitä kasvista on sitten juurruttettu aina uusia pistokkaita. Aika ihana juttu! Myös minä olen saanut kaksi niistä kasveista sitten lajaksi – kirppikseltä ostetuissa Arabian ruukuissa.

Löytyykö teiltä kotoa paljon kierrätettyjä huonekaluja, etsittekö jotain juttua yleensä ensin käytettynä ennen kun suuntaatte kaupoille?

*Postauksessa näkyvät Lundian laatikot sekä Philips Hue valaisimet saatu, ruokapöytä ja sohva ostettu alennuksella.


KEVÄTMANIA

5/02/2017

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

”Olenkohan mä maaninen?” kyselin kavereiltani sen jälkeen, kun olin käynyt läpi kaikki lastenhuoneen lipastot, järjestellyt kaikki kosmetiikkani, tyhjentänyt toisen vaatehuoneen, heittänyt kassikaupalla tavaraa roskikseen, kierrätykseen ja lahjoitukseen sekä pessyt verhot ja kahdeksan koneellista pyykkiä. Olisinpa aina yhtä energinen!

Kai se on vain tuo lisääntynyt valo ja uuden kauden alkaminen, joka saa aikaa sen, että niin elämän ja kodin haluaa laittaa järjestykseen. Inhoan kaikkea ylimääräistä tavaraa, ja sitä kertyy nurkkiin kyllä aivan liian nopeasti.

Nyt kotimme ei kylläkään näytä siltä, että täällä olisi jotain jäjestelty. Päinvastoin. Päätin nimitäin lisäksi vaihdella järjestystä, siivota myös lasten lelukaapin, järjestellä kirppiskamat ja maalata kylppärin tason. Joka huoneessa on jonnkinlainen kaaos vähintään jossain nurkassa menossa. Olen nimittäin sellainen, että keksin kokajan uutta tekemistä ja silloin edellinen jää kesken. Unohdan myös jatkuvasti, että mitä olinkaan tekemässä.

Koen myös pientä kriisiä huoneeni kanssa. En tykkää noista verhoista, ilman niitä näyttää kuitenkin vielä hölmömmältä. Sohvapöytä ja nojatuoli puuttuu edelleen, haluan isomman senkin ja toi tauluseinäkin on ihan hassu. Niin ja haluan isomman senkin tuon vnahan tilalle.

Ihan seuraavaksi voisin kuitenkin käydä täyttämässä tiskikoneen. Ikkunanpienetkin pitäisi maalata.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

SISUSTUSINSPIRAATIOTA NETISTÄ

18/01/2015

Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.03.23Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.03.06Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.06.23Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.06.02Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.06.42Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.07.04Kuvankaappaus 2015-1-18 kello 14.08.21

Minulla oli vapaa viikonloppu. Arvatkaa miten käytin eilisen lauantai-illan? No tietysti kavereita näkemällä, istumalla viinilasin äärellä ja bailaamalla pilkkuun saakka? No ehei, vaan nenä kiinni tietokoneessa. Villahousut jalassa pullaa syöden pääsin taas pitkästä aikaa Pinterestin makuun.

Vaikka asunnon etsiminen, muuttaminen ja remppa on steressaavaa, niin silti on ihana päästä suunnittelemaan uutta (ja haaveilemaan lottovoitosta). Pinterest on tähän hommaan aivan loistava. Sen lisäksi että sieltä saa hurjasti inspiraatiota, samalla selkiää että minkälainen se oma sisustusmaku nyt olikaan. Sitä kun parin tunnin pinnailun jälkeen katsoo sitä omaa seinäänsä ja huomaa että kappas, taidan tykätä aika paljon vaalenpunaisesta.

En ole vielä 100% päättänyt asuntoasiaa, mutta olen aika varma että repäisen ja muutetaan sinne aiemmin puhumaani asuntoon. Niin vahvasti se vain tuntui oikelta paikalta, vaikka sijainti vähän väärässä paikassa onkin. Ikinä ei tiedä mitä elämässä sattuu, mutta tulevasta asunnosta olisi ainakin tarkoitus tulla koti vielä moneksi vuodeksi eteenpäin. Siksi sen laittamiseen ja sisustamiseen haluaa panostaa vähän enemmän kun vaikka tähän nykyiseen. Samalla kuitenkin yritän toppuutella itseäni. Juurikin että kaikki tavarat saisivat rauhassa etsiä paikkansa ja uusia sitten hankkisin maltilla, pikkuhiljaa ja harkiten. Omalle luonteelle se on hankalaa, mutta kun muutenkin olen välillä aikamoinen tuuliviiri niin harmoonisen tunnelman takia luulen sen olevan kuitenkin parasta.

Tuota Pinterestiä selatessani huomasin myös että tosiaan se oma maku on mennyt vielä vähän rauhallisempaan suuntaan. Rakastan kaikkia 50 -ja 60 luvun retrojuttuja, mutta myös skandinaavista minimalismia. Uuden kodin sisustuksessa aion myös jättää pois kaikki nykyiset graafiset, etenkin mustavalkoiset, kuviot. Pastellia ja vanhoja huonekaluja. Se on se mun juttu.

Ja nähtäväksi jää, onhan nämä sistushommelit niin suureksi osaksi myös pelkkää haavelua. Vaikka sitä tietäisikin millaisen kodin haluaisi, on todellisuus yleensä silotelluista sistuskuvista aika kaukana… Mutta haaveilla saa aina, se tekee hyvää ja kyllä ainakin jotain niistä haaveistä välillä toteutuu. Itsehän ostelin myös yön pimeinä tunteina myös jo huutiksen tyhjäksi muunmuassa kaikista ihanista vaalenpunaisista retroruokailuvälineistä…

On muuten jännä juttu tuokin. Minlla on pitkä lista asioista jota uuteen asuntoon tulee ensimmäiseksi hankkia: pyykinpesukone, astianpesukone, tv, blenderi, palovaroittimia… Niin minä reippaana ostin sitten näiden aterimien lisäksi mm rikkinäisen levysoittimen. Naiset!

Käytettekö te paljon Pinterestiä ja jos niin millaisissa tilanteissa? Juurikin inspiksen takia vai muuten vaan kauniiden kuvien takia? Oletteko muuten huomanneet että myös näitä minun kuviani pystytte tuosta pinterest-napista halutessanne sinne pinnailla!

Ja niin, jos joku tieteää mistä löytäisin jonkun ihanan asteekkihenkisen ryijymaton pastelliväreillä niin kertokaa heti!!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.