Meidän uudesta sohvasta on kyselty paljon niin blogissa kun instassa ja snäpissäkin. Ymmärrän että ihmisiä kiinnostaa kovasti tällaiset jutut, sillä itsekkin metsästin täydellistä sohvaa pitkään.

Halusin uuteen kotiin ison lököttelysohvan, johan mahtuisi helposti koko perhe kerralla vaikkapa leffaa katsomaan. Ilmeeltään sohvan piti kuitenkin olla todella simppeli ja keveä. Lapsi -ja koiraperheeseen irrotettavat ja vesipestävät päälliset olivat myös ihan must.

Lopulta sitten kriteerit täyttävä sohva löytyi kotimaiselta Hakolalta. Hakolan cosy sohvaa olin katsellut jo aiemmin, mutta päästyäni koeistumaan sitä syksyllä Habitaressa päätin että tämä se nyt on. Pähkäilin tosin pitkään koon ja divaanin suhteen. Koska tilaa kuitenkin on, tilasin sitten lopulta tuon neljän istuttavan sohvan. Kiinteään divaaniin rahin sijasta päädyin, koska ajattelin sen olevan lapsiperheessä käytännöllisempi. Meidän lapset kun jostain syystä putoavat aina sinne sohvan ja rahin väliin.

Sohva tehtiin käsityönä pohjanmaalla ja saimme sen vähän ennen joulua. Sohva on todella kaunis, mutta en voi väittää etteikö uuteen sohvaan olisi tarvinnut silti vähän totutella. Totuttelua on vaatinut lähinnä iso koko sekä vaalea väri. Sohva tottakai myös tuntuu hyvin erilaiselta istua, verrattuna vanhaan sohvamme. Tähän ei olekkaan painunut sitä tuttua kuoppaa sinne nurkkaan, heh. Ison sohvan myötä koko olkkarin ilme muuttui, ja sinne pitäisi nyt vihdoin hommata myös uusi matto, sohvapöytä tai pöytiä sekä lisää juttuja seinälle. Mutta kyllähän se sitten alkaakin jo asettua.

Uuden sohvan hankkiminen on iso päätös, sitä kun ei ihan joka vuosi halua pistää vaihtoon. Uutta sohvaa suunnitellessa onkin hyvä miettiä millaiseen tarkoitukseen se tulee. Lisäksi laatuun kannattaa ehdottomasti panostaa. Vaihdettavien päällisen ansiosta sohvaan saa myös uutta ilmettä paljon edullisemmin kun koko sohvan vaihtamalla.

Mitäs te tykkäätte? Onko Hakolan sohvat entuudestaan tuttuja?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

117 vuotta vanha talo
48 rappusta meidän kotiin
2 huonetta
74,5 neliötä
3 (ihmis) asukasta
4 hlön sohva
3 sänkyä
15 °C sisälämpötila
1 käyttökiellossa oleva pönttöuuni
3 m huonekorkeus
4 mintunvihreiksi maalattua pinnatuolia
1 kg sipuleita
47 maatuskaa
2 radiota
41 Arabian lautasta
3 kelloa
1 lelukaappi
16 keittiönkaapin ovea
7 huonekasvia
86 jääkaappimagneettia
4 komeroa
48 ikkunaruutua
1 verho
3 kattolamppua
4 tyhjää paikkaa kattolampulle
19 Lundian hyllylevyä
320 tässä asuttua päivää
67 täällä käynyttä vierasta
1 000 000 000 pikkulegoa
7 oviaukkoa
lukematon määrä ihania muistoja

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vaikka en ole vieläkään rakentanut uutta kotitoimistonurkkausta edellisen puretun tilalle, niin uusi kaveri on jo sinne. Olen ollut nyt muutaman viikon elämäni ensimmäisen printterin onnellinen omistaja, ja edelelleen päivittäin ihmetteen, että miksi hankin tämän vasta nyt.

Niin lukuisia kertoja olen hiki otsalla matkustamanut toiselle puolelle kaupunkia äitini luokse printtaamaan tai skannaamaan jotain tosi tärkeää lappusta. Niin monet kerrat olen tuskastellut kadonnuta kirjastokorttia, koska vain sillä saa käyttää kirjaston maksullista kopiokonetta. Niin monesti olen nolona kysellyt kavereilta tai naapureilta keskellä yötä, että oliskos mitenkään mahdollista printata yks tosi tärkee juttu aamuksi. Mutta ei enää.

Uusi printteri on nimeltään Epson EcoTank ja nimensä veroisesti siinä on siis ekologinen mustetankki. Printterin sivussa on erillinen tankki ja mukana tulee riittävästi mustetta noin kahden vuoden tarpeisiin. Eli niin paljon mustetta, että, sillä voi tulostaa massiiviset 4 000 sivua mustavalkoista ja 6 500 sivua värillisenä ilman mustepatruunan vaihtamista. Muistan entisiltä työpaikoilta ja kavereiden puheista, että mustekasettian kanssa oli jatkuvasti ongelmia. Ne loppuivat nopeasti, niitä oli hankala vaihtaa ja pahimmassa tapauksessa vääränlaisen mustepatruunan sisälle laittaminen hajotti koko printterin. Tässä musteen loppuessa tankkiin spruutataan vaan lisää mustetta pullosta. 

Olen kokenut printterit yleisesti myös kauhean isoina ja usein hankalina käyttää. Mutta jopa minä sain tämän printterin helposti asennettua ja käyttäminen on alusta saakka ollut helppoa ja yksinkertaista. Ainoastaan asennusohjeet olivat hiukan hämmentävät, mutta kun tajusin tavan miten ohjeet poukkoilevat sivulta toiselle, ei senkään kanssa ollut ongelmaa.

Epsonini on myös ihanan pikkuinen, se mahtuu hyvin tulevaan kotitoimistooni. Ja jos printterin haluaisi vaikka piilottaa kaappiin, sekin onnistuisi. Tässä on nimittäin myös wifi! Ihan loistavaa että voin vaikka sohvalla läppärin kanssa tulostella lappusia, vaikka printteri olisi toisella puolella asuntoa. Wifin ansiosta myös kännykällä tai tabletilla printtaaminen onnistuu.

Olenkin kaikkien tylsien ja tavallisten lippusten ja lappusten tulostamisen lisäksi innostunut printtailemaan lempivalokuviani. Ihanaa nyt kun on oma printteri, sillä voi tehdä myös kaikkea kivaa. Lasten on kanssa juuri printtailtiin ja kopioitiin kutsukortteja synttäreille, samoin netistä tulostettavat värityskuvat ovat olleet hitti. Skanneri onkin sitten jo aika luxusta. Mutta sellainenkin on nykypäivänä kiva olla olemassa.

Pojat ovat kovia piirtämään ja viikossa piirustustuksia tulee kymmeniä. Ne alkavat viemään tosi paljon tilaa, muttei niitä oikein raaski poiskaan heittää. Olenkin skannaillut piirustuksia talteen koneelle ja aion teettää niistä kovakantaisia valokuvakirjoja. Samoin kaikki vanhat kuvat omasta lapsuudesta on ihana saada talteen digitaalisessa muodossa.

Uusi toimistokaveri on kyllä antanut taas puhtia ja uutta inspiraatiota aloittaa uuden kotitoimiston rakennus. Toivottavasti pian! Löytyykös teiltä muilta printteriä kotoa ja olisiko muuten antaa lisää jotain kivoja askarteluvinkkejä netistä tulostettavaksi?

Printteri saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Mulla oli viikonloppuna täällä iso joukko ystäviä kylässä, osa ekaa kertaa. Ja mitäs sainkaan kuulla heidän jokaisen suusta. No että TÄÄ NÄYTTÄÄ KUVISSA PALJON PIENEMMÄLTÄ! Ja totta kai se on, onhan esimerkiksi tätä korkeutta vaikea tallentaa kuviin. Eikä asiaa varmaan auta että tykkään kuvailla yksityiskohtia läheltä, en niinkään koko huonetta kerralla. Oli jännä kuulla miten erilaiset mielikuvat ystävillä oli ihan huonejärjestyksestä ja huonekalujen sijainneista blogin kuvien perusteella.

Siitä sainkin idean esitellä kotimme näin huone kerrallaan. Pohjapiirustuksenhan näytin jo aiemmin. Tässä ekaksi esittelyssä olkkarimme. Ihan siksi että se oli tänään kotimme siistein huone. Olkkarimme ikkunat ovat itään päin ja huone tulviikin valoa aamusta saakka. Näin kesällä ikkunoista näkyy lähinnä vain vehreitä puita, mikä on aika ihanaa keskellä kaupunkia asuessa. Olkkariin avautuvat eteisestä vanhat pariovet ja huoneesta pääsee kulkemaan suoraan myös vaatehuonevälikön kautta makkariin. Omasta mielestäni ihaninta olohuoneessa ovat korkeiden ikkunoiden lisäksi tuo toimiva pönttöuuni.

Olkkari, kuten koko asunto edelleen, on siustuksen kannalta vieläkin vähän kesken. Mutta asuttava ja kodikas jo. Pääsenpähän sitten vielä myöhemmin esittelemään ainakin uutta mattoa, sohvaa ja verhoja teille. Jos joku ei huomannut, olen nykyään aika hullaantunut tuohon valkoiseen. Juuri nyt tykkään tosi simmppeleistä jutuista ja kylmistä sävyistä, mutta myöhemmin tohon valkoiseen pohjaan kun pystyy sitten helposti sekoittelemaan vaikka mitä värejä ja kuvioita. Pikkuhiljaa.

Viime viikolla vaihtui olkkarissa myös järjestys, ja tämä uusi on paljon toimivampi. Lastenhuoneeseen löytyi vanha lipasto lelukaapiksi ja nuo Malm-lipasot olivatkin sitten täydelliset tuohon seinälle jossa ennen työpisteeni sijaitsi. Tilaa on nyt hyvin myös vähän isommalle sohvalle, vaikken aluksi sellaista ajatellut tarvitsevamme. Sohvapöytää meillä ei lapsuudessakaan ikinä ollut kotona, enkä oikein osaa nytkään sellaista meille ajatella. Tykkään kun huoneessa on tilaa liikkua, temmeltää ja tanssia hassusti peilin edessä. Niin, uusi hankinta on myös tuo suuri peili. Voitteko uskoa että elin yli 3kk ilman kokovartalopeiliä!

Tällainen on siis olkkarimme tällä hetkellä. Minkäs huoneen tahtoisitte nähdä paremmin seuraavaksi?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Mietiskelin tuossa jokuaika sitten työpisteen siirtämistä keittiöön. Tai vaihtoehtona oli joko laittaa sinne lasten leikkinurkkaus keittiövälineineen tai sitten työpöytä. Kyselin mielipidettä teiltä ja ehdottomasti eniten ääniä sai työpisteen sinne siirtäminen. Lapset sitten mielummin apuna ihan oikeassa ruoanlaitossa ja lelut sinne lastenhuoneeseen. Työhommien siirtäminen keittiöön on siitäkin järkevämpi homma, sillä siellä on kaappi jossa säilytän kaikki tärkeät paperit ja muut. Pääseepä nyt lähemmäs sitä.

Täällä uudessa kodissa työpisteen virkaa on nyt väliaikaiseti toimittanut tuo edellisessä kodissa tv-tasona ollut String-system hylly. Mutta sitä aiemmassa kodissa hylly toimi myöskin työpöytänä. Meillä oli silloin siinä Stingin työtaso, mutta möin sen muutama vuosi sitten tapeettomana. Nyt sille olisi taas käyttöä.

Tai oikeastaan en ole vielä varma tilaanko keittiön uuteen työpisteeseen tuohon Stringiin lisää osia, vai teenkö sen yhdestä toisesta hyllystä. Tuo korkeampi kokonaisuus jää kuitenkin olkkariin, vaihtaa vain paikkaa.

Monissa blogeissa on viimeaikoina näkynyt noita kotimaisen Lifesaverin uuden uutukaisia toimistotarvikkeita. Niitä löytyy monella eri kotimaisen suunnittelijan kuoseilla, mutta itse ihastuin heti tuohon tosi simppeliin Ruutuun. Tuotteet ovat sellaista ihanaa pehmeää ilmavaa muovia, tulee fläsärit jonnekkin sinne ysärin alkuun. Sain itsekkin pienen lähetyksen noita tuotteita ja kivasti sopivat omaan kotitoimistoon.

Teen siis kotona töitä – jos joku ei vielä tiennyt 😀 – mutta myönnettäköön, että aika usein näitä testejä tulee naputeltua jossain ihan muualla kun tuossa työpisteellä. Nytkin kirjoitan tätä sohvalla.

ps. Joko mun kuvamuokkausohjelma tai kameran säädöt on jotenkin oudot, sillä kuvat muuttuu hassun väriksisi ja epätarkoiksi kun muokkaan ne sopivat kokoisiksi tänne blogiin. Tosi harmi, mutta yritän selvitellä asiaa, pahoittelut siis viimeaikoina olleista suttuisista kuvista!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.