UUTTA ETEISESSÄ (TAAS)

5/02/2020

Doorien kaappi saatu näkyvyttä vastaan

  

Mikä siinä onkin, että vaikka kuinka ihana reissu on ollut, parasta on palata kotiin. Oma sänky ja suihku ovat parasta. Vaikka olimme miettineet matkaa jo pitkään, lähdimme lopulta reissuun nopealla, parin päivän varoitusajalla ja kaiken järjestelyn ohella koti jäi aika kaaoksen valtaan. Tänään sain vihdoin vähän voimia takaisin ja jaksoin siivota – älkää siis luulko että meillä todellakaan näyttää eteisessä aina tältä! Nalakko on jo täynnä koululaisten ulkovaatteita.

Syksyllä saimme vihdoin eteiseemme jotain tolkkua ja nyt sille on tapahtunut pientä jatkoa. Eteisemme on yksi kotimme eniten päänvaivaa tuottanut huone. Eteisestä tullaan luonnollisesti sisään kotiimme, mutta sen sijaitessa keskellä asuntoa, kuljetaan sen kautta myös keittiöön, poikien huoneeseen, olohuoneiseen, pikkuvessaan sekä kylpyhuoneeseen. Yhtään kokonaista seinää ei siis eteisestä löydy ja oviaukkojen lisäksi haastetta tuottaa valokatkaisijoiden paikat.

Kompromisseja ollaan siis jouduttu eteisessä tekemään oikeastaan kaikkeen sisustukseen ja toiminnaillisuuteen liittyvään, mutta toimii se ehdottomasti nyt paremmin kun aiemmin. Aiemman päivityksen yhdeydessä yhdelle seinälle tuli siis iso peili, toiselle kaappi (josta sain myös paljon kaipaamani laskutilaa), lokerikko kaapin päälle sekä viimeiselle vapaalle seinäkaistaleelle yksittäisiä Muuton pyöreitä naulakoita.

Eteisestä löytyy myös kiinteä kaappi, joka sekin on aiheuttanut päänvaivaa heti muutostamme lähtien. Kahdesta syystä: se on aivan liian pieni kuusihenkiselle lapsiperheelle ja toiseksi, sen lähes mustanruskea väri ei sopinut muuten kotimme ilmeeseen ollenkaan. Kaappi on kuitenkin uusi ja kuten sanottu, kiinteä (ja sen sisällä on sähköt) – eli sitä ei ihan noin vain vaihdeta. Joten me naamoimme sen.

Kotimainen Doorie tuli instagramissa vastaan ja ehdotti yhteistyötä, saimme heiltä Ikean kaappiin uudet ovet, peitelevyn sekä vetimet – volà, kaappi on kuin uusi! Doorie tarjoaa Ikean suosituimpiin kaappimalleihin erilaisia ovia sekä peitelevyjä, joilla saa kaappiin uutta tai personaallista ja laadukasta ilmettä. Värivaihtoehtoja löytyy monia. Tähän meillä olevaan Pax-mallistoon on tällä hetkellä valikoimissa neljä väriä: valkoinen, harmaa, terracotta ja tämä meillä oleva mud. Ovet valmistetaan Suomessa.

Systeemi on tosi yksinkertainen, ovet vain vaihdetaan ja niihin käy vanhat saranat, sekä peitelevyt ruuvataan sisäpuolelta kiinni. Koska kaappmme on niin korkea on sijoitettu toiselta puolelta seinää vasten, meille riitti ovien lisäksi vain yksi peitelevy. Tummanruskea runko ei näy edes ovien alta, sillä Doorien ovet ovat Ikean ovia hieman korkeampia juuri tästä syystä. Eli kaapin alkuperäisen rungon värillä ei ole mitään väliä, se kyllä peittyy.

Doorien tuotteiden asennuksen luvattiin olevan yksinkertaista ja siltä se kuulostaa ja instagram-videoissa näyttääkin, mutta me kuitenkin tilasimme ammattilaisen hoitamaan asennuksen ja samalla saimme muutaman muun poraa vaativat asian kotona paikalleen. Ammattilaisella ovien, sivulevyn ja vetimien asennukseen meni aikaa puoli tuntia, joten sanoisin että tämä olisi meillä ollut sellainen reilu tunnin (kahden) homma, taaperon pyörisessä samalla jaloissa 😀

Uusi kaapin väri ei tuonut eteiseen tietenkään yhtään lisää toiminnallisuutta, mutta kaunis väri kuparisine vetimineen saa hymyn huulilleni joka kerta kun ripustan takkini sinne. Vaalea väri antaa luonnollisesti myös lisää tilantuntua huoneeseen ja koko eteinen tuntuu nyt harmonisemmalta.

Ikean juuttimatto on toiminut eteissä hyvin ja sopii kivasti värimaailmaan. Pyöreistä saarnisista naukoistakin tykkään, vaikkeivät ne välttämättä kaikista käytännöllisimmit olekaan. Tuo Vitran lokerikko sen sijaan on ollut alusta saakka niin mieheni kun minunkin mielestäni väärä valinta tuohon. Onneksi sille on paikka poikien huoneessa, mutta sitä ennen pitäisi keksiä jotain sen tilalle. Kylppärin valkokatkaisijoiden ja lattialämmityksen säätönapin paikka vain asettaa aika paljon rajoituksia sille, mitä siihen voisi laittaa. Ideoita otetaan vastaan!

Laitan kohta Ig-storyyni videota kaapin muutoksesta ja itse eteisestä, josta saa kuvia paremmin selkeämmän kuvan.


ÄLYVALAISTUS OSANA SISUSTUSTA

8/10/2019

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Philips Hue kanssa

Meille tuli vuoden alussa Philips Hue – älyvalaistusjärjestelmä. Aloitimme silloin muutamalla polttimolla ja pikkuhiljaa olemme saaneet älyjärjestelmän lähes kaikkiin kotimme valaisimiin, ulkotiloja myöten.

Philips Hue- järjestelmään kuuluu niin värillisiä sekä valkoisia polttimoita että kiinteitä valaisimiakin, joita voidaan hallita esimerkiksi puhelimeen ladattavalla sovelluksella ja jopa pelkällä äänikomennolla. Järjestelmässä on loputtomat mahdollisuudet erilaisten tunnelmien luomiseen, valot voidaan säätää herättämään aamuisin, himmenemään iltaisin, vaihtumaan musiikin, leffan tai pelin tahdissa, syttymään juuri ennen kun astut kotiin ja jopa varoittamaan mahdollisista tunkeilijoista liiketunnistimen avulla.

Nyt Philips Hue -tuoteperhe on kasvanut kahdella erittäin toivotulla tuotteella. Ensimmäinen syksyn uutuus on kauan odotettu vanhaa hehkulamppua muistuttava polttimo. Uusi polttimo on myöskin energiatehokas LED, kuten muutkin Huet, mutta sen ulkonäkö poikkeaa positiivisessa mielessä tavallisista Hue-lampuista. Tämä uusi hehkulamppu on suunniteltu olemaan esillä ja osana sisustusta.

Olen aina tykännyt simppelistä tyylistä sisustuksessa ja minulta onkin aina löytynyt kotoa vähintään jostain huoneesta yksinkertainen valaisin, jossa hehkulamppu on näkyvissä. Tällä hetkellä meiltä löytyy tällaiset valaisimet niin makuuhuoneestamme, poikien huoneesta, teinin huoneesta että keittiöstäkin. Oli siis aikakin saada myös näihin valaisimiin päivitettyä älypolttimot.

Uusissa polttimoissa on vanhan ajan henkeä sekä kivasti pimeneviin iltoihin sopiva tunnelmallisen lämmin sävy. Valon tehoa voi tuttuun tapaan säätää, sekä asettaa valaisimiin toki myös kaikki Huen muut tarjoamat mahdollisuudet. Näistä eri säädöistä meillä on yleisimmin käytössä juurikin himmentimen lisäksi etukäteen asetettavat rutiinit, eli aamulla valo menee pikkuhiljaa päälle sarastusvalon tapaan ja illalla valo puolestaan hieman himmenee, kun on aika aloittaa iltatoimet.

Olemme myös asentaaneet melkein joka huoneeseen omat äänikomennot. Eli sanomalla puhelimelle esim ”Siri, systytä olohuoneen valot” ne syttyvät. Tämä äänikomento on meillä enemmän sellainen hassuttelujuttu, mutta ehkä senkin käyttäminen alkaa ajan kanssa tuntumaan luonnolliselta.

Tekniikkaa sisältävän tuotteen ei siis todellakaan tarvitse näyttää tekniseltä tai tylsältä, vaan kuten vaikka nuo meillä tällä hetkellä yövaloina olevat Huen omat pallovalaisimet, myös älykkäät tuotteet voivat sopia sulavasti sisustukseen.

Näitä uusia vintage-henkisiä ja sisustukseen sopivia polttimoita on tullut nyt kolmessa eri koossa ja niitä voi käyttää kaikenlaisissa valaisimissa, katossa, seinässä kun jalallisissakin lampuissa – piilossa tai esillä. Tunnelmallinen sävy sopii mielestäni erityisen hyvin makuuhuoneeseen, sohvalle tai ruokapöydän ääreen. Ja näitä voi laittaa roikkumaan vaikkapa juuri pöydän päälle myös monen lampun rykelmissä.

Juuri tuollainen, meilläkin monessa huoneessa oleva, yksinkertainen ”pelkkä johto”- valaisin voi parhaimmillaan, oikeanlaisen polttimon kanssa olla oikeinkin tyylikäs, kun sitten taas vääränlaisen, kuten ihan tavallisen polttimon kanssa, näyttää hyvinkin keskeneräiseltä ja väliaikaiselta ratkaisulta. Tosi kiva ja esteettinen uutuus siis!

Toinen mahtava Hue-uutuus on Smart Plug, eli älypistoke, jolla voi muuttaa minkä vain jo kotona valmiina olevan valaisimen älyvalaisimeksi. Lisäpala laitetaan pistokkeeseen johdon jatkeeksi, jonka jälkeen valaisinta on mahdollista ohjata Philips Hue -sovelluksesta.

Smart Plugin avulla voi siis hallita tavallista valaisinta älypuhelimen avulla niin kotona kun vaikkapa matkan aikana. Valaisimeen voi asettaa myös erilaisia rutiineja, kuten mitkä vain muutkin Hue-ominaisuudet ovat älypistokkeen ansiosta käytettävissä.

Älypistoketta voi hyödyntää valaisimeen, jossa on erikoiskokoinen polttimo tai vaikkapa jos valaisin sijaitsee vaikeassa paikassa, kuten korkealla kaapin päällä – jolloin sen päälle ja pois laittaminen olisi sen omasta katkaisijasta muuten hankalaa.

Kenestä muusta tuntuu, että aamut ja illat pimenivät yhtäkkiä ihan rytinällä? Meillä tuli Huen myötä kotiin paljon lisää valaisimia, enkä muistanutkaan miten kivan tunnelman kotiin saa, kun huoneeseen tulee valoa monesta eri lähteestä, eikä vaikkapa vain katosta. Valaistus on ehdottomasti iso ja tärkeä osa sisustusta ja toki sen merkitys kasvaa näin pimeänä kautena.

Valaistus tuo kotiin tunnelmaa sekä kotoisuutta ja älyvalaistuksen saa kivasti osaksi juuri oman näköistä sisustusta.


UUDET RUOKAPÖYDÄT

9/04/2019

Yhteistyö Kymppipuu

Olenkin jo muutamaan otteeseen maininnut sivulauseessa meidän uusista ruokapöydistä. Samoin muutama tarkkasilmäinen onkin ne jo kuvista bongannut ja heti kysellyt, että mistäs ne oikein ovat. Kyselijät ovat kertoneet etsineen itsekin jo pitkään samanlaisia – ja niin itse asiassa etsin minäkin. Lähes vuoden!

Perheen kasvamisen ja muuton myötä meille tuli tarve myös uudelle ruokapöydälle. Edellinen olikin jo parhaimmat päivänsä nähnyt. Vapaana pukkijalkojen päällä makaava pöytälevy ei muutenkaan tuntunut kovin turvalliselta nyt kun perheeseen oli vielä tulossa vauva. Uuden isomman pöydän lisäksi tarvitsimme myös uuteen keittiöömme pienen aamupalapöydän.

Olin aluksi varma että uusi pöytä löytyisi helposti – niitähän on niin paljon kivoja! Ihan aluksi ostinkin käytettynä meille Artekin klassikkopöydän. Kauttaaltaan puinen väri ei kuitenkaan sopinutkaan meille. Harmi että huomasin sen vasta kun se oltiin kannettu ylös sisään. Väärän värin lisäksi pöytä ei muutenkaan tuntunut oikealta. Se ei jotenkin istunut meille. Jalat olivat omaan silmään liian leveät ja Oskua pöytä taas muistutti taas työpaikastaan, jossa kaikki pöydät ovat samaa mallia. Palasimme vanhaan kiikkerään ja liian pieneen pöytäämme.

Koska käytettynä hyvää pöytää ei löytynyt, aloin vertailemaan sitten paremmin uusia malleja. Samalla nostin vähän aiemmin suunnitelmaani budjettia. Kun olin katsastanut kaikki tarjolla olevat pöydät nostin budjettia vielä vähän lisää. Oli selvää, että uuden pöydän pitäisi olla laadukas sekä omaa silmääni miellyttävää skandinaavista designia. Se nosti hintalappua.

Mitä enemmän etsin pöytää, oma mielikuvani meille tulevasta pöydästä vahvistui. Pinnan pitäisi olla kestävää ikilevyä, malli todella minimalistinen ja valkoisuuden lisäksi pöydässä saisi kuitenkin olla jotenkin pienesti jotain puista tuomassa vähän pehmeyttä.

Kävimme katsomassa monenkin merkin, kuten Hayn, Muuton, Norman Copenhagin pöytiä livenä, mutta mikään niistä ei ollut ihan täydellinen. Tässä vaiheessa budjettini oli noussut alkuperäisestä neljästä-viidestäsadasta tonniviiteensataan. Ja sillä rahalla halusin täydellisen pöydän. Mutta mistään ei sellaista löytynyt. Samalla toki myös jokin viimeinen pieni järjenhiven päässäni sanoi, etten voisi maksaa lapsiperheeseen tulevasta ruokapöydästä tuollaisia summia.
Jäimme siis hauduttelemaan asiaa mielessämme. Ja olihan siinä meillä paljon kaikkea muutakin mietittävää sekä hankittavaa, kuten pian syntyvä vauva. Välillä selailin nettikirppiksiä, mutta päädyin lopulta aina samaan päätökseen, että ostan vastan kun vastaan tulee täydellinen pöytä.

Ja yksi päivä se sitten tuli! Ihan sattumalta, nimittäin kerran facebookia selatessani silmiini osui Karkkilalaisen puusepän, Kymppipuun, valmistamat portaat. En ole mitenkään erityisen kiinnostunut portaista, mutta jokin kumma sai minut klikkaamaan kuvaa ja selaamaan muitakin heidän tekemiään tuotteita. Ja yhtäkkiä siinä se oli, juuri sellainen pöytä joka minulla oli ollut mielessäni! Vaikkakin kuvassa oleva pöytä oli paljon pienempi, mitä me etsimme.

Minulla oli kyllä käynyt muutamaan otteeseen mielessä myös ajatus pöydän tilaamisesta puusepältä, mutta siinä jännitin taas sitä, ettei pöytä sitten valmiina olisikaan hyvä. Etten siltikään saisi sitä mielikuvaani vastaavaa pöytää, sillä tuskin olisin osannut sitä edes itse selittää (tai lopulta kaikkia juttuja päättää). Mutta siinä edessäni se nyt oli, joten laitoin heti kyselyä haluamani kokoisesta pöydästä sekä myös mahdollisuutta saada samalla tyylillä toteutettu pöytä pyöreänä.

Suorakulmainen kuuden hengen pöytä oli helppo saada mittojeni mukaan (200×90), mutta pyöreä pöytä ei ollut yhtä helppo homma. Juttelimme puusepän kanssa muutaman kerran puhelimessa ja hän kertoi minulle erilaisista mahdollisuuksista sekä omista näkemyksistään siitä, millainen pyöreästä pöydästä – tai lähinnä sen jaloista, voisi tulla. Näistä ideoista mikään ei kuitenkaan tuntunut itsestäni ihan sellaiselta mitä minulla oli mielessä, joten lopulta piirsin itse hänelle kuvan, jonka pohjalta pöytä sitten valmistettiin.

Siinä pöytää (ja etenkin sen jalkoja) mallaillessa käsitin, ettei minulla ole mitään hajua huonekalumuotoilusta, joten lopuksi vielä ammattitaitoisen puusepän näkemyksistä oli suunnittelussa hyötyä. Viime hetkellä muutin vielä suunnitelmaa niin, että kolmen jalan sijasta jalkoja tulikin neljä. Mallailin, että silloin pöydän ympärille mahtuisi mukavammin neljä tuolia. Neljän jalan ansiosta ajattelin pöydän olevan ehkä myös tukevampi. Siinä minä sitten laskeskelin surkealla matikkapäälläni pöydän kehää ja sädettä ja jalkojen väliin jäävää tilaa. Laskelmat menivät onneksi oikein ja pöydästä tuli täydellinen!

No sitten taas isomman, sen unelmieni ruokapöydän kanssa kävi vähän niin kun olin pelännytkin. Kun se kannettiin paikoilleen jäin aluksi vain kauhistelemaan sen kokoa. Vaikka uusi pöytä oli vain kymmenen senttiä syvempi sekä kaksikymmentä senttiä leveämpi kun vanha pöytämme, näytti se aivan massiiviselta. Olin odottanut uutta pöytää niin pitkään ja odotukseni olivat niin korkealla sen suhteen, että kun se vihdoin oli siinä aloin jotenkin pelkäämään, ettei se olisikaan hyvä.

Kesti ehkä puolituntia tottua uuteen, isompaan pöytään, jonka jälkeen olen ollut satakymmenenprosenttisen tyytyväinen hankintaani. Se on justiinsa täydellinen meille! On ihanaa mahtua ensimmäistä kertaa kunnolla yhdessä, koko perheen voimin saman pöydän ääreen. Molemmille puolille mahtuu hyvin kolme tuolia ja ahtaamalla vielä enemmänkin porukkaa. Mahdun hyvin myös itse pitämään kotitoimistoa toisella puolella pöytää vaikka toisella puolella lapset söisivätkin.

Ikilevy tuntuu todella kestävältä ja on lisäksi todella helppo pyyhkiä puhtaaksi. Molemmat pöydät ovat yllättävän painavia, eli siksi myös hyvin tukevia. Ikilevypintainen pöytälevy on painavaa koivuvaneria, jonka lisäksi myös metallijalat ovat raskaat. En kestä yhtään sellaisia kiikkeriä tai heiluvia pöytiä, jollainen vanha pöytämme oli. Vanhassa pöydässämme oli kuitenkin myös hyvää, kuten vanerilevyn paljaat reunat. Sellaiset ovat myös uudessa pöydässämme, tuoden sitä pientä luonnollisuutta ja lämpöä.

Vaikka päätös tilata pöydät mittatilauksena puusepältä kävikin oikeastaan vahingossa, niin olen tosi iloinen siitä vahingosta. Sitä kun tukee mielellään kotimaista tekijää ja lähellä tuotettuja tuotteita. Henkilökohtainen palvelu aina suunnittelusta valmiin tuotteen kotiovelle kuljetukseen on toki myös arvostettava juttu. Simppelin mallinsa ansiosta me saimme pöytämme myös melko nopeasti, noin kolme viikkoa lopullisen tilauksen jälkeen.

Voisi kuvitella, että mittojen mukaan puusepältä tilatut tuotteet ovat kalliita. Ja tottakai työstä ja hyvistä materiaaleista pitääkin maksaa, mutta siltikin nämä kaksi pöytää tulivat useamman sadan euron halvemmaksi kun ne massatuotantona valmistetut designpöydät. Me sovimme kauppojen lopuksi vielä pienen alennuksen pöydistä, mutta myönnettäköön, että ilman alennustakin olisin ne ostanut.

Ensi kerralla, kun etsit vaikkapa jotain tietynlaista huonekalua, jota ei kirpparilta löydy, suosittelenkin kääntymään paikallisen puuseppäsi puoleen. Näinä päivinä harvalle varmaan edes tulee enää sellainenkin vaihtoehto vielä mieleen!


LASTENHUONEEN SUUNNITELMIA

5/02/2018

En ole tämän kammottavan pahoinvoinnin takia saanut tehtyä täällä uudessa kodissa edelleenkään oikeastaan mitään. Laatikoita on vieläkin ympäriinsä ja kaikki vähän vinksallaan. Kuitenkin viimeiset pari päivää on mennyt olon puolesta onneksi jo vähän paremmin. Luulen että kun tässä saa vielä vähän voimia kerättyä takaisin, niin täällä kotonakin alkaa vihdoin tapahtumaan.

Poikien huoneen suhteen minulla ei ollut aluksi juurikaan mitään hajua, että millainen siitä tulisi. Nyt kuitenkin kun olen saanut pyöriteltyä sitä tässä mielessä alkaa visio senkin suhteen selkiytymään. Poikien uusi huone on vähän vanhaa pienempi ja muistuttaa aikalailla vanhan Alppilan asuntomme lastenhuonetta. Myös tässä uudessa huoneessa päädyimme laittamaan sängyt päällekkäin, jotta tilaa leikeille jäisi enemmän.

Lastenhuoneessa haluan hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia huonekalujamme. Pikkuhiljaa tässä myös muiden huoneiden kalusteita miettiessämme huomasin että vanhalle Sting-hyllylleni ei taida löytyä paikkaa ja se vietiinkin jo kellariin. Tuntuu kuitenkin hölmöltä jättää yksi lempihuonekaluistani sinne pölyttymään ja pienen tuumailun jälkeen sille löytyikin paikka poikien huoneesta.

Ajattelin itseasiassa ostaa muutaman tikkaan sekä työpöydän (möin aikoinaan jossain mielenhäiriössä vanhan pöytälevyn pois) settiin vain lisää, niin siitä saa kivan koko seinän levyisen kokonaisuuden. Toiselle seinälle jää sitten kerrossänky sekä vanha kaappi. Oven vieressä on valmiina osittain upetettu kaappi peiliovilla ja vastapäätä iso leveä ikkuna.

Vanhoista kuvista saa vähän käsitystä siitä, millainen huone tulee ainakin nyt päässäni olevien visioiden mukaan olemaan. Toivon etten tule kyllästymään avohyllyillä oleviin kirkkaisiin väreihin, mutta tarvittessa siihen saa sitten ostettua kaappeja, joiden taakse vaikkapa kirjat saa piiloon. Suurinosa leluista tulee kuitenkin olemaan tuon vanhan kaappien kätköissä, poissa silmistä. Tai oikeastaan tässä muuton yhteydessä karsimme ihan hirvittävän määrän leluja pois. Jäljellä on oikeastaan enää vain legot, lautapelit ja askartelu/piirustuskamat.

Peukut siis pystyyn että tämä olo pysyisi jatkossakin jotenkuten sidettävällä tasolla ja päästäisiin vihdoin touhumaan ihan kunnolla täällä uudessa kodissa.


IHANA HIMA

27/04/2017

En edes tiedä kuinka monta kertaa olen elämäni aikana muuttanut. En pidä muuttamisesta yhtään, mutta yleensä vuoden-parin asumisen jälkeen alan haikailla jotain uutta. Ties kuinka monta kertaa olen tässäkin asuessa katsellut uusia asuntoja. Mutta nyt jokin on toisin. Nimittäin aina näiden katseluiden jälkeen päädyn siihen, että en halua muuttaa tästä mihinkään.

Tänäänkin tulin kotiin niin, että keittiöön unohtunut roskis haisi heti eteiseen saakka, lattialla oli kilo hiekkaa ja kaikki muukin ihan sekaisin. Keskeneräinen olohuoneen sisustus ärsyttää. Verhottomuus ärsyttää. Hyllyn taakse piiloon laitettu ruma lamppu ärsyttää. Mutta silti joka kerta tuntuu ihanalta tulla kotiin.

Vaikka vastassa olisi minkälainen sotku tai jälleen kerran hajonneiden pattereiden takia jääkylmä asunto, ikinä ei ole tuntunut epämiellyttävältä tulla tänne. Tämä koti on rakas ja turvallinen. Vaikka kova-ääninen naapuri kailottaisi yhdeltä yöllä rapussa ja vaikka vanhassa talossa asiat ovat välillä vähän rempallaan, en voisi tällä hetkellä kuvitella (realistisesti) parempaa paikkaa asua.

Rakastan kodissamme isoja, korkeita ja valoisia huoneita. Sitä että tämä on juuri sopiva meille. Rakastan sitä, että säilytystilaa on tarpeeksi ja sitä että meillä on kaksi vaatehuonetta. Sitä että yli kahden vuoden asumisen jälkeen täällä on edelleen hyvin minimalistista. Rakastan sitä kuinka auringonlaskun aikaan ohikulkevien junien ikkunoista heijastuu senillemme tanssivia valoläikkiä. Sitä että pihalla törmää aina naapureihin. Ja etenkin sitä, että naapurit ovat tutut ja turvalliset. Rakastan aamuaurinkoa sinisessä rapussamme ja kylppärin korkealla olevaa ikkunaa. Sitä miten lattia on keittiössä ihan vinossa ja kuinka se narisee kynnyksen kohdalta.

Kun on jatkuvasti aina miettinyt, että mitäs sitten seuraavaksi? On todella helpottavaa, kun ei tarvitse miettiäkkään niin. Asua vaan tässä. Voihan se olla, että vuoden päästä asumme jo muualla tai sitten vielä kymmenenkin vuoden päästä tässä. Sitä ei voi tietää, eikä tarvitsekaan, tärkeintä on se, että joka kerta kotiin tullessaan voi huokaista helpotuksesta. Ihana hima, ihana olla täällä.