ELÄMÄÄ HISSITTÖMÄSSÄ TALOSSA

14/02/2020

Moni on toivonut postausta kokemuksista ja vinkeistä hissittömässä talossa lasten kanssa asumisesta. Ja tässä se nyt tulee! Helmikuu on kuulemma myös hissitön kuu (kuulin tämän juuri), joten sattuipas sopivasti.

Molempien poikien kanssa asuttiin niin vauva, kun vielä pikkulapsiaikakin hissillisessä talossa, mutta kaksi viimeistä kerrostaloasuntoamme ovat olleet hissittömiä. Edellisessä kodissa hissittömyys ei haitannut koskaan, vaikka silloinkin asuimme talon ylimmässä kerroksessa. Lapset kulkivat silloin jo itse, rappuset olivat helppokulkuiset eikä kapuaminen kauppakassinkaan kanssa tuntunut liian raskaalta.

Kaksi vuotta sitten muutimme uudelleen, käytännössä kerrosta ylemmäs jonka lisäksi perhe kasvoi uudella vauvalla. Ja samalla se hissittömyyskin alkoi tuntumaan – kirjaimellisesti. Pienet haasteet olivat toki tiedossa jo muuttaessa, mutta siitäkin huolimatta moni muu asia asuntoon liittyen meni meillä hissin ohi, vaikka olisihan se hissi nyt ihan älyttömän kätevä!

Hissittömyys on herättänyt paljon ihan kronkreettisia kysymyksiä, joita olen koostanut alle:

Missä säilytätte rattaita, kannatteko ylös alas?

Säilytämme pääosin rattaita sisällä rapussa niille osoitetussa syvennyksessä, lukittuna kaiteeseen. Meillä on myös ihan rapun oven vieressä lämmitetty ulkoiluvälinevarasto, mutta se on aina niin täynnä etteivät rattaat sinne mahdu. Onneksi olemme siis saneet sovittua toisenlaisen ratkaisun muiden asukkaiden ja taloyhtiön kanssa. Jos olemme pidemmän aikaa poissa, viemme rattaat kellariin.

Onko teillä parveke päikkäreitä varten?

Kyllä! Meillä on oma parveke ja siellä erilliset matkarattaat ihan vain päikkäreitä varten.

Vinkkejä miten selvitä hissittömässä talossa vauvan / taaperon kanssa? Vinkit vaunuihin?

Kyllä sitä selviää! Meillä on vanuina Bugaboon Buffalot, joissa niin vauvakopan että isomman istuimenkin saa erikseen irti ja siinä on myös kantokahva. Istuin pysyy myös pystyssä maassa, tästä on ollut toki apua! Vauvan ollessa vielä kantokopassa, meillä oli sen sisällä vielä erillinen (Phil&Teds) pehmeä kantokoppa, jossa vauvaa oli helppo ja kevyt kuljettaa, ilman että koko koppaa piti edes iroittaa. Se oli tosi kätevä!

Kun vauva kasvoi, eikä enää mahtunut koppaan, piti ulkoiluja ja päikkäreitä alkaa ennakoimaan paremmin. Toisaalta siinä kohdin vauvan rytmikin oli jo aika selkeä. Eli ajoitamme ulkoilut niin, ettei hän nukahda rattaisiin, vaan nukkuu vasta kotona. Aina ei onnistuttu, silloin joko jäätiin sitten ulos hengailemaan nukkavan beben kanssa tai yritettiin kantaa nukkuva lapsi sylissä heräämättä ylös (onnistui joskus) tai kantaa hänet nukkuvana vaunuosan istuimessa (se on taas jo aika liian raskasta ja hankalaa) parvekkeelle.

Eli vaunuiksi suosittelisin miettimään sellaisia, joista saa kopan sekä istuinosan kätevästi irti, sekä se pehmeä kantokassi on kyllä ihan ehdoton! Helpotusta olisi tuonut myös kantoreppu, jollainen meilläkin kyllä on, mutta tämä tapaus ei siinä tykännyt olla. Sen avulla saa kädet vapaiksi niin alas kun ylöspäinkin mennessä.

Miten kuljetit vauvaa, entä taaperoa, käveleekö hän itse?

Tosiaan ensimmäiset puoli vuotta hän kulki pehmeässä kantokassissa, jonka jälkeen ollaan kannettu ihan vaan sylissä. Meidän kierrerappuset ovat vähän haasteelliset kulkea ja kaiken kukkuraksi kaiteet ovat vaaralliset pienelle, sillä ainakin ennen hän mahtui osasta väliköistä läpi.

Itse kulkemiseen taapero tarvitsee vielä apua, mutta kovasti ollaan viime kuukausiana harjoiteltu portaissa itse kulkemista – toki käsi kädessä tai jopa molemmissa. Välillä menee paremmin, aika usein taapero kuitenkin heittäytyy myös makarooniksi tai keksi jotain muuta ”kivaa”, kuten haluaakin mennä alas kun ollaan päästy muutama porras ylös. Jos on aikaa ja hemoja kulkee siis avustettuna tai itse kontaten ylös, muuten kainalossa.

Muuttaisitko uudelleen hissittömään taloon pikkulapsiaikana?

Hissistä on tullut haaveiltua kyllä monen monta kertaa ja myönnettävä on, että jopa sen puuttumisen takia olen muutaman kerran jättänyt lähtemästä ulos. Hissi ei kuitenkaan ole minun asunnon kriiteireissä ihan siellä ylimmässä päässä, moni muu asia ajaa tämänkin kokemuksen jälkeen edelleen sen edelle. Eli muuttaisin, jos muuten asunto olisi hyvä.

Tottuuko siihen ikinä / helpottaako se joskus?

Joinan päivinä vituttaa vähemmän kun toisina, niin se kai on ihan kaikessa elämässä :D Toki se helpottaa sitten, kun lasta ei tarvitse enää itse kantaa. Nyt kun ajattelee, niin tähän mennessä helpointa on ollut silloin kun vauva oli pieni ja hentoinen ja kulki heräämättä pienessä kopaassaan.

Hisittömyys raskausaikana, miten pärjäsit?

Yritin ottaa sen urheilun kannalta (ja otan vieläkin). Etenkin loppuraskaudessa, kovien helteiden aikaan oli ylös kulkeminen ihan oikeasti työn ja tuskan takana. Myös portaissa kaatuminen huoletti joskus.

Hauska juttu on jäänyt mieleen juurikin loppuraskauden aikaan, kun yksi naapuri oli muuttamassa ja jättänyt tuolin vähäksi aikaa rappuun. Toinen naapuri luuli, että se oli minun lepotuolini kerrosten välissä. Ei sentään, mutta ihan hyvä idea!

Millä järjellä raahaat itsesi, kassisi ja lapsesi toisensa jälkeen ylös?

No järkeä ei ole kyllä paljoa jäljellä, mutta jotenkin sen sirkuksen vaan jaksaa päivästä toiseen – kun on pakko. En minä rappuunkaan halua jäädä asumaan, hahah. Joskus hermo palaa kauppakassien ja venkoilevan taaperon kanssa niin, ettei kenellekkään naapurille jää epäselväksi – sori siitä.

Meillä on tapana myös pyytää apua, kuten soittaa toinen alas hakemaan kauppakassit tai joskus olen jättänyt lapsen istumaan rattaisiin ja vienyt ensin ostokset ylös. Mielenterveyden kannalta esimerkiksi kauppakassipalvelu, jossa joku muu kantaa ne ostokset ylös, on aika hyvä juttu jota mekin välillä käytämme vain tästä syystä. Jonain päivänä minäkin opin olemaan fiksu ja ottamaan repun kauppaostoksille, kuten mieheni tekee.

*

Hissi kyllä siis säästäisi hermoja, että ihan oikeasti aikaakin. Ulos lähteminen ei ehkä tuntuisi niin usein operaatiolta, jota pitää suunnittella etukäteen (mitä ottaa mukaan, mihin, miten saa kannettua kaiken, mitä voi tuoda tullessa…), mutta kyllä kaikesta aina selviää, myös hissittömyydestä ja asumisesta hissittömän talon ylimmässä kerroksessa. Me asumme kuitenkin ”vain” kolmannessa (+ pohjakerros), sain viestin eräältä äidiltä joka asuu kahden pienen kanssa hissittömän talon KUUDENNESSA kerroksessa! Oh my.

Kokoajan menee taas helpompaan päin ja kunhan noista talvihaalareista ja kengistä päästään, niin rappujen kulkeminen helpottuu taaperollakin. Miten te muut pärjäilette hissittömässä talossa?


NYT GRILLATAAN

23/05/2019
Kommentit pois päältä artikkelissa NYT GRILLATAAN

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin kanssa

Ihana kesäsää suorastaan pakkottaa ulos nauttimaan. Siitä hetkestä alkaen, kun pihalla tarkenee vähän kevyemmissäkin vaatteissa ja aurinko lämmittää, meidän perhe luuhaa ulkona mieluiten aamusta iltaan. Aina jossain välissä pitää tottakai myös syödä ja meidän kesään kuuluu isona osana myös grillaus.

Vaikka asutaan keskellä kaupunkia kerrostalossa, ei meillä ole koskaan ollut pihaa missä ei voisi grillata. Grillipaikka toimii myös kivana naapureiden kohtauspaikkana. Muutamia kertoja on käynyt niin, että olen ikkunasta nähnyt (ja haistanut) naapureiden grillaavan, napannut kaapista jotain grillattavaa mukaan ja liittynyt seuraan valmiin hiilloksen äärelle.

Ei ole oikeastaan väliä mitä kaapista löytyy, sillä melkein mitä vain voi grillata. Kasviksia, hedelmiä ja jopa leivonnaisia. Kaikki mikä sopii pannulle tai uuniin sopii myös grilliin! Kannattaa rohkeasti kokeilla vähän erikoisempiakin juttuja, ne saattavat toimia yllättävän hyvin!

Oman pihagrillin lisäksi välillä meillä on välillä tapana grillata jotain pientä kaupungin yleisillä nuotiopakoilla. Yksi tällainen ympärivuotinen löytyy esimerkiksi Seurasaaresta. Silloin saatetaan napata kaupasta vain soijakkeja ja sinappi mukaan. Yksi tosi hauska vinkki, joka vasta K-Supermarketista sain, on grillata pullaa! Taikinan voi toki tehdä itse alusta saakka, mutta itseäni houkuttelee testata juurikin seuraavalla tällaisella extempore nuotiopaikalle reippailuretkellä kaupan valmiita pakastepullia grillattuna.

Jos omiin grillailuihin kaipaa inspiraatiota ja uusia makuja, saa K-Supermarketin asiantunevalta henkilökunnalta paljon hyviä vinkkejä sekä valmiita reseptejä. Kaupan monipuolisesta valikoimasta löytyy tarvittavat raaka-aineet ja ideat yksinkertaisista grillailuista uusiin ja eksoottisiin makuyhdistelmiin. Vanhoja tuttuja (ja hyviä) grillattaviaan saa kivasti päivitettyä esimerkiksi erilaisten kastikkeiden tai marinaadien avulla.

Me pidimme viime viikonloppuna pienet grillibileet muutamalle kaverille pihallamme. Kaikki ainekset että reseptit otin haltuun K-Supermarketista sekä Ruokareviiri-nettisivuilta. Päätin rohkeasti testata jotain sellaista, mitä emme ole aiemmin kokeilleet. Kaikki raaka-aineet olivat kyllä tuttuja ja osa löytyy jollain muulla tapaa valmistettuna kyllä usein grillistämme. Mutta nyt pääsimme testaamaan ihan uusia maku-yhdistelmiä.

Kesän perinteinen perunasalaatti muuttui astettakin kesäisemmäksi kun valmistimme sen grillissä. Kauden ensimmäiset uudet perunat saivat paahdetun pinnan, jonka jälkeen ne kipattiin kokonaisina sataattiin. Ihanaa, hyvää ja helppoa!

Oma suosikkini oli jälkimarinoidut kesäkurpitsat, joita onneksi teimme niin suuren määrän, että saan vielä tänään niitä iltapalaleipäni päälle. Ensin viipaloidut kesäkurpitsat grillattiin ja vasta sen jälkeen ne laitettiin marinoitumaan kastikkeeseen, jossa oli muun muassa oliiviöljyä, sitruunaa, valkosipulia ja kapriksia. Ohjeen mukaan kesäkurpitsaa olisi pitänyt marinoida neljä tuntia, mutta ihan hyvin maku ehti niihin lyhyemmässäkin ajassa imetytyä.

Grillasimme myös munakoisoa joka sai päälleen feta-persilja-murua. Varioimme myös vähän reseptiä ja lisäsimme osaan munakoisoista vielä öljy-basilika-kirsikkatomaattiseoksen. Tämäkin oli tosi herkullista!

Jälkiruoaksi meillä oli hedelmävartaita, vesimelonia, nektariinia ja ananasta. Hedelmien päälle siveltiin voi-ruokosokeri-limemarinaadi, mikä toi hedelmiin ihanan raikkaan mutta makean twistin. Kaikki näistä maistuivat grillattuina, mutta esitysesti nektariinista tuli tällä tavalla aivan taivaallista! Niin mehukasta ja makeaa. Kaikki muutkin syöjät olivat samaa mieltä.

Vieraat toivat myös tuomisiaan mukana, grilliin heitettiin vielä sellaisenaan parsaa, kukkakaalia sekä halloumia. Yksinkertaisen hyvää- etenkin Hollandaise kastikkeen kera!

Rohkeutta siis grillaamiseen – grillata voi oikeastaan ihan missä ja milloin vaan. Paljon paljon inspiraatiota tosiaan löytyy täältä K-Supermarketin Ruokareviiri-sivustolta.

Mikä on teidän luottogrillattava?

 


MEIDÄN KOTI – OLKKARI

17/06/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAimageOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulla oli viikonloppuna täällä iso joukko ystäviä kylässä, osa ekaa kertaa. Ja mitäs sainkaan kuulla heidän jokaisen suusta. No että TÄÄ NÄYTTÄÄ KUVISSA PALJON PIENEMMÄLTÄ! Ja totta kai se on, onhan esimerkiksi tätä korkeutta vaikea tallentaa kuviin. Eikä asiaa varmaan auta että tykkään kuvailla yksityiskohtia läheltä, en niinkään koko huonetta kerralla. Oli jännä kuulla miten erilaiset mielikuvat ystävillä oli ihan huonejärjestyksestä ja huonekalujen sijainneista blogin kuvien perusteella.

Siitä sainkin idean esitellä kotimme näin huone kerrallaan. Pohjapiirustuksenhan näytin jo aiemmin. Tässä ekaksi esittelyssä olkkarimme. Ihan siksi että se oli tänään kotimme siistein huone. Olkkarimme ikkunat ovat itään päin ja huone tulviikin valoa aamusta saakka. Näin kesällä ikkunoista näkyy lähinnä vain vehreitä puita, mikä on aika ihanaa keskellä kaupunkia asuessa. Olkkariin avautuvat eteisestä vanhat pariovet ja huoneesta pääsee kulkemaan suoraan myös vaatehuonevälikön kautta makkariin. Omasta mielestäni ihaninta olohuoneessa ovat korkeiden ikkunoiden lisäksi tuo toimiva pönttöuuni.

Olkkari, kuten koko asunto edelleen, on siustuksen kannalta vieläkin vähän kesken. Mutta asuttava ja kodikas jo. Pääsenpähän sitten vielä myöhemmin esittelemään ainakin uutta mattoa, sohvaa ja verhoja teille. Jos joku ei huomannut, olen nykyään aika hullaantunut tuohon valkoiseen. Juuri nyt tykkään tosi simmppeleistä jutuista ja kylmistä sävyistä, mutta myöhemmin tohon valkoiseen pohjaan kun pystyy sitten helposti sekoittelemaan vaikka mitä värejä ja kuvioita. Pikkuhiljaa.

Viime viikolla vaihtui olkkarissa myös järjestys, ja tämä uusi on paljon toimivampi. Lastenhuoneeseen löytyi vanha lipasto lelukaapiksi ja nuo Malm-lipasot olivatkin sitten täydelliset tuohon seinälle jossa ennen työpisteeni sijaitsi. Tilaa on nyt hyvin myös vähän isommalle sohvalle, vaikken aluksi sellaista ajatellut tarvitsevamme. Sohvapöytää meillä ei lapsuudessakaan ikinä ollut kotona, enkä oikein osaa nytkään sellaista meille ajatella. Tykkään kun huoneessa on tilaa liikkua, temmeltää ja tanssia hassusti peilin edessä. Niin, uusi hankinta on myös tuo suuri peili. Voitteko uskoa että elin yli 3kk ilman kokovartalopeiliä!

Tällainen on siis olkkarimme tällä hetkellä. Minkäs huoneen tahtoisitte nähdä paremmin seuraavaksi?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.