Vähän krapula, kiva ja hassu tunne vatsanpohjassa, hymy herkässä, kauhea ikävä lapsia, kiire brunssille.

”Olenkohan mä maaninen?” kyselin kavereiltani sen jälkeen, kun olin käynyt läpi kaikki lastenhuoneen lipastot, järjestellyt kaikki kosmetiikkani, tyhjentänyt toisen vaatehuoneen, heittänyt kassikaupalla tavaraa roskikseen, kierrätykseen ja lahjoitukseen sekä pessyt verhot ja kahdeksan koneellista pyykkiä. Olisinpa aina yhtä energinen!

Kai se on vain tuo lisääntynyt valo ja uuden kauden alkaminen, joka saa aikaa sen, että niin elämän ja kodin haluaa laittaa järjestykseen. Inhoan kaikkea ylimääräistä tavaraa, ja sitä kertyy nurkkiin kyllä aivan liian nopeasti.

Nyt kotimme ei kylläkään näytä siltä, että täällä olisi jotain jäjestelty. Päinvastoin. Päätin nimitäin lisäksi vaihdella järjestystä, siivota myös lasten lelukaapin, järjestellä kirppiskamat ja maalata kylppärin tason. Joka huoneessa on jonnkinlainen kaaos vähintään jossain nurkassa menossa. Olen nimittäin sellainen, että keksin kokajan uutta tekemistä ja silloin edellinen jää kesken. Unohdan myös jatkuvasti, että mitä olinkaan tekemässä.

Koen myös pientä kriisiä huoneeni kanssa. En tykkää noista verhoista, ilman niitä näyttää kuitenkin vielä hölmömmältä. Sohvapöytä ja nojatuoli puuttuu edelleen, haluan isomman senkin ja toi tauluseinäkin on ihan hassu. Niin ja haluan isomman senkin tuon vnahan tilalle.

Ihan seuraavaksi voisin kuitenkin käydä täyttämässä tiskikoneen. Ikkunanpienetkin pitäisi maalata.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ei todellakaan sillä, että olisi jo koti-ikävä, mutta jäin vain fiilistelemään näitä kuvia. Kuvia, jotka otin sen jälkeen kun Saara oli käynyt meillä. Ai kuka Saara? No meidän siivooja!

Olen vuosikaudet haaveillut säännöllisestä kotisiivouksesta. Olen kuitenkin ajatellut siivouspalvelun olevan sekä liian kallista että jotenkin rahvasta. Ihan kun minulla ei olisi oikeutta hankkia siivoojaa, koska hyvin voin tehdä sen itsekin. Tai no hyvin ja hyvin, tietätte mitä tarkoitan.

Syksyllä opiskeluiden alkaessa aikaa siivoamiselle jäi luonnollisesti entistä vähemmän. Perinteeksi muodostunut perjantain suursiivous jäi, kun koulua olikin silloin kahdeksan tuntia. Siivoilin siis aina kun ehdin, mutta mitään rutiinia ei hommassa ollut ja sen totisesti huomasi.

Aivan kun hiljaiseen rukoukseeni olisi vastattu, sain nimittäin yhteydenoton Freskalta että tahtoisinko testasta heidän palveluuan. Eli kotisiivousta. Eihän sellaisesta tarjouksesta voi kieltäytä, vaikka aloinkin heti murehtimaan, että minunhan pitää sitten siivota ennen kun siivoaja tulee.

Saara on nyt käynyt meillä neljän viikon välein, eli kerran kuukaudessa. Aluksi se kuulosti mielestäni kovin harvalta väliltä. Olinhan haaveillut joka viikkoisesta siivouksesta. Ensimmäinen kuukausi kuitenkin meni hujauksessa, eikä sinä aikana tarvinnut juurikaan kun imuroida pahimpia villakoiria sekä pyyhkiä välillä kylppärin ja keittiön pintoja. Näköjään kun ammattilainen tekee kunnollisen jynssäyksen kerran kuukaudessa, riittää välissä vain pieni ylläpito.

Ja mitä siihen ennen siivoojan tuloon liittyvään siivoukseen tulee… Kyllä se niin vaan on, että paras on kerätä ne miljoonat pikkulegot ja vaatekasat ja liput ja lappuset ja kaikki muut krääsät itse paikalleen. Ei mitään lempihommaani, mutta on se sen perjantaisen kotiintulon arvoista, kun joka puolella on vaan niin putipuhdasta. Edelleenkin ihmettelen, että miten ne hanat saa niin kiiltäviksi!?

Käykö teillä siivooja tai oletteko sellaisesta haaveilleet?

pssstt: Freska kertasiivouksen varaajalle -20€ koodilla: 20MAMIGO ja ensimmäisen säännöllisen siivouksen varaajalle -50% koodilla: 50MAMIGO

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Me ollaan asuttu täällä kohta kaksi vuotta ja joka huoneen sisustus on edelleen ihan kesken. Tai niin luulin. Kunnes tajusin, että ehkä tämä on vain sisustustyylini. Eli vähän keskeneräinen.

Rakastan ihastella erilaisia koteja, tyylejä ja sisustuksia. Mutta omassa kodissa vähemmän on enemmän. Mitä enemmän kotonani on tavaraa tai värejä tuntuu kaikki sekavalta. Oloni on paljon seesteisempi esimerkiksi ilman turhia huonekaluja tai vain näön vuoksi hankittuja esineitä. Silloin on myös paljon helpompi siivota.

Poikien huoneeseen tuntuu silti tulevan kokoajan lisää tavaraa. Edelleen kuitenkin lukuvalot odottavat seinälle pääsyä ja kai tuon lastenpöydän tilallekin pitäisi pian hommata joku koululaisten pöytä. Aina löytyy jotain uudistettavaa. Uusien, ruudullisten pussilakanoidenkin, ompeluprojekti on parhaillaan kesken.

Tavarapaljoudesta huolimatta tykkään, että poikien huone on silti edelleen mukavan simppeli. Se on sopivan leikkisä, vähän outo ja hassu. Eli juuri meidän tyylinen.

Kivat käyttöesineet, kuten lelut, saavat olla esillä. Lastenhuoneessa on myös paljon muistoja omasta lapsuudestani. Seinällä oleva keraaminen susitaulu ja sammakkonaamari, hyllyllä olevat puulelut sekä My first Sony sekä osa kirjoista olivat meidän huoneessa silloin kun itse olin lapsi.

Yksi suosikkini on tuo kirpparilta lelukaapiksi ostettu 50-lukulainen liinavaatekaappi. Sisällä olevat laatikot sekä erikorkuiset hyllyt sopivat täydellisesti lelujen säilömiseen. Pitäisi muuten pitkästä aikaa järjestää ne… Hauska ja erikoinen yksityiskohta on myös tuo kaapin vieressä oleva nurkka. Senässä kulkevat ilmeisesti talon tukirakenteet tai hormit, ja olemmekin naamioineet sen lukunurkkaukseksi.

Yhdestä pitkäaikaisesta haaveesta, eli voimistelurenkaista, saimme luopua, kun saimme kuulla ettei kattoomme voi sellaisia asentaa. Vähän harmi, mutta mielummin ilman kun puolet välikatosta niskassa.

Jossain vaiheessa pitäisi alkaa suunnittelemaan myös uusia sänkyjä. Aikoinaan hankittu pieni kerrossänky toimii hyvin myös yksittäisinä sänkyinä, mutta 150 sentin pituus tulee vastaan varmaan nopeammin kun osaan edes arvata.

Uusista jutuista ilmapallojuliste, pääkallo, norsulamppu, pahvilinna, säästölipas-robotti sekä vihreä tyyny saatu Babyshopista. 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vihdoin sain laitettua vähän koristetta seinille ja napattua niistä pikaisesti kuvat. Tämä seinäprojekti on vaatinut aikaa, sillä en ole ollut ihan varma haluanko ripustaa seinille mitään ja jos haluan niin mitä. Kuvissa seinien pinta ei tule niin hyvin esille kun livenä, mutta ne ovat siis oikeasti todella kauniit. Olen molemmista, mun ja poikien, huoneista tasoittanut yhdeltä seinältä lasikuitutapetin tuollaisella hyvin vaaleanharmaalla pinnoitteella ja jättänyt sen sitten hiomatta. Seinän pinta on hillitty mutta eläväinen, betonimainen. Seinässä näkyy lastan vedot ja sävyerot, kun jossain kohdissa on paksummin pinnoitetta kun toisaalla.

Eilen sitten päädyin pitkän pohdinnan jälkeen naputtamaan muutaman naulan seinään ja ripustamaan hieman eloa seinille. Tuo olkkarin / mun makkarin seinä odottelee vielä täydellistä seinävalaisinta ja voipi olla, että taulukokoelma ajan saatossa vielä kasvaa. Pääasia että pääsin vihdoin alkuun sen kanssa.

Minulla oli itseasiassa ensin suunnitelmissa täyttää tuo koko toinen puoli katon rajaan saakka tauluilla joita olen tässä keräillyt. Mutta lopulta niistä karsiutui yli puolet pois. Jäljelle jääneissä yhdistyy harmonisesti harmaan ja vihreän utuiset sävyt. Kaikki kolme julistetta on saatu Deseniosta. Tuo Iina Vuorivirran Vino-peili pääsi myös tauon jälkeen takaisin seinälle.

Poikien seinälle tuli vähän enemmän väriä. Yksi oman kodin lempparisisustusjuttu on tuo kirppikseltä ostettu Fuck Off-taulu. Keraamisella sudenpentutaululla taas on suuri tunne-arvo, se oli minun ja pikkuveljeni huoneessa jo kun olimme ihan pieniä. Samoin mummini Balilta tuoma sammakkonaamari on veljieni vanha. Kissa ja leijona taas ovat HAYn ja tuo pieni barog-naamio ostettiin poikien kanssa viime Thaimaan matkalla.

Vaikka pidän todella minimalisestisesta sisustuksesta ja siitä, että tavaraa on mahdollisimman vähän, tuovat nämä uudet jutut kivasti taas vähän lisää eloa kotiin. Vai mitä olette mieltä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.