KESÄN HAUSKIMMAT FESTARIT

3/08/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viime viikonloppuna ollaan taas bailattu festaritunnelmissa – myönnetään, että koko kesä tuntuu olleen yhtä pelkkää biletystä. Tällä kertaa aikuisten lisäksi bailata saivat myös lapset, nimittäin Skidit Festarit järkättiin jälleen vanhan Elannon tiloissa, nykyisellä kulttuuripihalla. Skidit Festarit on ekasta kerrastaan saakka ollut ehdottomasti yksi kesän suosikkitapahtumistamme. On hauska kerran kesässä viettää kiva päivä perheen kesken, paikassa jossa isä ja äiti normaalisti käyvät juhlimassa aikuisporukassa. Siltasen, Kutosen ja Kaikun bilekompleksi pihoineen muuntautuu hienosti myös koko perheen festareiden tapahtumapaikaksi.

Paikalla oli paljon kojuja, näytteilleasettajia, erilaisia työpajoja sekä ohjelmaa. Me olimme paikalla koko päivän, mutta emme silti mitenkään ennättäneet osallistua kaikkeen. Pojat kävivät maalamassa Makian pisteellä, Teemu Keisterin työpajassa omat paidat, ja niistä tulikin tosi hienot! Lisäksi leijojen rakentaminen ja koristelu oli kovasti meidän kaikkien mieleen. Kutonen taas oli ihan tulessa, kun dj:t Matti Airaksinen ja Dj Orion soittelivat musaa ja Vj Sellekhans väläytteli visualejaan Skidit Diskossa.

Lempivaatemerkkimme VIMMA julkaisi tapahtumassa myös uudet lettivärityksensä; punaposki ja merenpoika. Myynnissä oli myös pieni erä käsin painettuja kultalettilegginssejä, joista minä onnekas ehdin saada yhdet mukaani. Niitä tulee toivottavasti syksyllä lisää myös tunikan muodossa. Aiheeseen sopivasti lettipajassa letiteltiin myös lasten hiuksia.

Ohjelmaa oli siis hurjasti, meiltä jäi välistä ainakin terassin drinkkibaari, nukketeatteri, tanssitunti, elektroninen äänityöpaja ja noin sata muuta asiaa. Ihanaa kuitenkin että festariin ja tekemisiin oltiin todella panostettu, myös visuaalisesti. Nuo käsin maalatut kyltit olivat super ihania! Kaiken ikäiset festarivieraat oltiin huomioitu, myös ihan pienet vauvat, joille oli oma pehmoinen köllöttely ja kömpimisalue.

Lounasta kävimme haukkaamassa yhdessä suosikkipaikassani, eli Siltasessa. Vietnaminen keittiö toimi hienosti myös lasten kanssa, sillä kaikki päivän erikois-annokset sopivat hyvin myös lapsille ja niitä sai sitten itse maustaa lisää halutessaan. Pitkä jono liikkui onneksi nopeasti ja Dj Tixa oli ihana yllätys. Herra oli tuttuun tapaansa soittelemassa levyjä ja puhumassa musiikin päälle hassuja juttujaan. Käytiin poikien kanssa kesken lounaan joraamassa Super Mario Bros tunnarin tahtiin. Myös muita ihania ruokakojua oli paikalla -kumpa olisikin jaksanut maistella kaikkea.

Skidit Festarit olivat myös ekaa kertaa maksullinen. Tämä uusi linja sai sekä arvostelua että kiitoksia. Itse liityn tähän jälkimmäiseen porukkaan. Ensinnäkin tämä karsi vähän porukkaa. Vaikka ihmisiä oli paljon, oli tilaa myös olla, lennätellä leijaa, katsoa keikkaa ja tanssia. Ihmisiä ei ollut ahdistavan paljon, kuten viime vuosina on välillä ollut. Vaikka edellesvuosina oheistoimintaa on ollut myös paljon, tänä vuonna kaikki oli joten ihan tip top – tämä varmasti myös maksullisuuden ansiota. Ymmärrän ihmisten tuohtumuksen siitä, että aiemmin ilmainen tapahtuma muutetaankin maksulliseksi – mutta kun suosio on niin suuri ja työtä sen järjestämiseksi vielä enemmän, ymmärrän täysin tämän. Pääsylipun hintaa kristisoitiin myös paljon. Perhelippu maksoi 36 euroa. Kun vertaa tavalliseen yhden hengen festarilippuun ei se enää tunnukkaan paljolta. Kokonaisuutena festarit olivat ehdottomasti joka euron arvoiset. Jos nyt jotain keihtettövä tuleville vuosille, niin päivää voisi pidentää hieman. Festareihin oltiin panostettu paljon ja tekemistä oli, mekin olisimme hyvin viihtyneet vielä pari tuntia pidempään.

Oli kylllä tosi kiva päivä, sääkin suosi – välillä oli jopa ihan kuuma! Oltiin poikien isän kanssa liikkeellä ja yksi käsipari enemmän oli kiva olla vaikka isolla kaveriporukalla liikuttiinkin. Totesin kylläkin  kaverille, että ihanaa kyllä kun pojat ovat isompia – on niin helppo ja kiva mennä ja olla. Saa itsekkin nauttia paremmin.

Vielä yhdet festarit ja sitten joku detox.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

MEIDÄN KOTI – ETEINEN

27/07/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hurjaa miten aika taas juoksee, olemme asuneet tässä ”uudessa” kodissamme nyt tasan viisi kuukautta. Eka kuukausi meni tosin ihan remppameiningeissä ja toinen kuukausi reissussa, mutta silti! Olen ollut tyytyväinen päätökseen lähteä sisustamaan tosi pikkuhiljaa ja harkiten. Karsin tavaraa tosi paljon ennen muuttoa ja kun tilaa tuli kerralla vielä melkein 30 neliötä lisää, ei liika ahtaus ainakaan ahdista. Valkealle ja simmppelille pohjalle on sitten helppo tehdä vaikka mitä, jos sisustustyyiä haluaa jossain vaiheessa muuttaa.

Olenkin aiemmin esitellyt vähän tarkemmin jo olohuoneen sekä keittiön, pohapiirustus löytyy täältä ja auttaa ehkä hahmottamaan vielä vähän enemmän.

Eteinen on varmaankin kotimme ahtain ja pimein kolkka, ja siksi olenkin halunnut pitää sen mahdollisimman tyhjänä. Siinä auttaa eteisen yhteydessä oleva vaatehuone/komero jonne onnekseni mahtuu siististi kaikki kengät, ulkovaatteet ja muu sälä. Lapsetkin opetin heti alusta saakka siihen, että he riisuvat kenkänsä ja takkinsa aina suoraan sinne. Joten jos lattialla pyörii ylimääräisiä tavaroita, ne ovat useinmiten minun. Mietin jopa tuon söpön vanhan naulakonkin irroittamista, mutta vieraille on kuitenkin hyvä olla paikka takeille ja kasseille.

Pitkään mietin myös jotain säilytyshommaa eteisessä normaalisti sälitettäville tavaroille, kuten avaimille, aurinkolaseille yms pikkutavaralle. En vain oikein ollut varma että millaisen haluaisin ja sinä aikana näille kaikille on löytynyt jo luonnolliiset muut paikat. Eli sellaisellekkaan ei ole enää tarvetta.

Maton kanssa tuskailin myös pitkään. Kaikki testaamani käytävämatot olivat jotenkin hölmöjä ja lopulta tuo, alunperin ulko-oven edustalla rapun puolella ollut, perus-eteismatto päätyi tuohon. Saa nähdä lähteekö se joskus vaihtoon, toisaalta tässä tapauksessa käytännöllisyys saattaa voittaa ulkonäön. Tuo on nimittäin superhelppo pitää puhtaana, eikä se liu’u eikä liiku ärsyttävästi, kuten kaikki muut matot tahtoivat tehdä. NUDin peruslamppu mustavalkoisella johdolla on myös vanhan kodin peruja.

Uusi hankinta on kuitenkin tuo Iittalan plektra-jakkara. Valkoiseksi kuultomaalattu vanerijakkara on juuri täydellisen korkuinen kengännauhojen solmimiseen ja lasten pukemiseen (senkin aika koittaa taas pian, hyrrr). Kyllä se penkki vaan kuuluu sinne eteiseen, vaikka yritinkin pärjätä ilman. Ja paljoa muuta siellä ei sitten olekkaan, vielä kerran kiitos ja ylistys eteisen komerolle. Niin paitsi tuo pupupeili! Se on h&m homen lasten puolelta.

Eteinen siis jatkaa samaa pelkistettyä ja valkoista linjaa. Mutta jännä, että siitä huolimatta sekin on jotenkin ihan meidän näköinen. Varsinkin niinä päivinä kun en ole jaksanut siivota… ;-D

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.	 	Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

FESTARIMEKKO

24/07/2015

1asossqubadress51asossqubadress41asossqubadress21asossqubadress31asossqubadress6

Auto starttaa ihan kohta ja matkaa Turkuun H2Ö festareille. Olenkin tässä koko aamun tuskaillut, että mitä ihmettä sitä pakkaisi mukaan. Luvattu on niin sadetta kun aurinkoa ja lämpöäkin, eikä yhtään helpota että joku kiva festariasu pitäisi kehitellä siis kahdeksi päiväksi. Olen tosi fiilikseen mukaan pukeutuja, ja siksi on tosi vaikea aina lähteä jonnekkin reissuun, koska haluaisin ihan varmuuden vuoksi pakata mukaan puolet omaisuudestani. Nyt täytyy vielä mietti’ vaatteet sen mukaan että pieni sade ei haittaa, aurinkoisella säällä ei läkähdy ja eikä illan viiletessä sitten jäädy.

Onneksi sentään mennä autolla, joten kassiin viitsii heittää pari ylimääräistä varmuuden vuoksi-b-vaatetta. Yksi näistä vaatteista on yhdet festarit nähnyt Asoksen Squba mekko*. Hurahdin viime vuonna täysin noihin nostalgisiin squba-kankaisiin vaatteisiin. Juuri viimeksi tänään ostin alesta samaista kangasta olevan hupparin. Tulee vaan niin ylä-aste mieleen!

Tykkään tuosta Asoksen mekosta, sillä se on melko simppeli ja malliltaan aika klassinen. Materiaali tuo siihen kuitenkin särmää, ja etenkin tennareihin ja lippikseen yhdistettynä tulee mieleen kaikkea muuta kun ihan kiva sunnuntailounaalle sopiva mekko. Vai mitä tykkäätte? Mekko näytti olevan alessa normikoissa täällä* ja pikkukoissa se löytyy täältä*.

Mitäs muuta sinne festareille kannattaakaan pakata mukaan? Vessapaperia laukun pohjalle ainakin ja hmmm, no kai sillä jo aika pitkälle pärjää! 😀

*Sisältää mainoslinkin!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KESÄPÄIVÄ LAATIKKOPYÖRÄN KYYDISSÄ

2/07/2015

laatikkopyörä 2imagelaatikkopyörä 8imageimagelaatikkopyörä 4imagelaatikkopyörä 3imageimagelaatikkopyörä 5

Ollaan nyt muutama viikko päästy kulkemaan vihdoin uudella kulkupelillämme, laatikkopyörällä! Vihdoin siksi, että pyörä lähti tilaukseen jo helmikuussa, mutta laatikkopyörien suosion kasvun räjähtäminen näkyi sitten tuotantovaikeuksina. Itse olen laatikkopyörästä haaveillut jo ties kuinka monta vuotta, ja vihdoin tämä kesä oli nyt kun sellainen saatiin. Aluksi meille oli tarkoitus tulla kalssinen Cristiania bike, mutta koska kysyntä oli sen verran suuri, olisimme saattaneet joutua odottamaan pyörää vielä syksyyn. Classic bike pyöräkaupan varastosta meille sitten löytyiki onneksi täydellinen kulkupeli, nimittäin tämä TrioBike Boxter, jonka saimme bloginäkyyvyttä vastaan.

Tämä on TrioBiken pyörästä tuollainen isompi versio, ja tilaa me todellakin tarvitsemme, sillä se toimii meillä täysin auton korvikkeena. Lasten lisäksi kun kyytiin on mahduttava uimakamat, kauppakassit ja heräteostokset kirppikseltä. Niin ja toivottavasti myös se koira joskus lähitulevaisuudessa. Tuo pyörä on meille lopulta paljon parempi myös siksi, että se on markkinoiden turvallisin laatikkopyörä. Olen aika tohelo – noin niinkuin kaikessa, mutta tätä pyörää ei onneksi saa kovinkaan helposti kumoon. Nuo laatikkopyörät kun saattavat liian kovaa kurveihin ajaessa keikata.

Meidän pyörämme on myös varusteltu sähköavusteella, joka tarkoittaa sitä että painavankin lastin kanssa pääsen kuin pääsenkin myös mäet ylös. Aluksi luulin että sähköavuste tarkoittaa sitä että voin vaan istua kyydissä ja pyörä surruttaa mopon tavoin meitä eteenpäin. Mutta eihän se ihan niin mene. Se on nimensä mukaan vain avuste, eli kyllä sen ollessa päällä täytyy silti myös polkea ja lihaksia käyttää 😀 Enkä tosiaan käytä sitä kun vain mäissä, kun oma kunto meinaa loppua.

Aluksi pyörällä ajo oli aika pelottavaa, se on tuntumaltaan melkein kun perus fillari, muttei sitten kuitenkaan. Sillä ei ihan yhtä näppärästi pujotella ja sen kokoa on aluksi vaikea arvioida. Olen myös aina ennen pelännyt liikenteen seassa ajamista. Mutta täytyy sanoa että muutamassa viikossa oma ajo on muuttunut kokoajan varmemmaksi ja varmemmaksi. Enää ei tarvitse panikoida. Ja tähän mennessä olen vain kerran törmännyt aitaan (kop kop).

Pyörällä ajo on toki myös mitä mainiointa liikuntaa. Itse nautin kuitenkin eniten siitä, että pyörällä liikkuessa saa kokoajan olla ulkona. Myös lapset tykkäävät tosi paljon olla sen kyydissä. Tarvittaessa siellä voi ottaa vaikka nokoset. Nyt kun lämpimämmät ilmat alkoivat, otin vielä tuon kuomun pois, jotta pojatkin pääsevät nauttimaan auringosta kunnolla. Laatikkopyörässä on myös se kiva juttu, kun lapset istuvat edessä näkee heidän touhut kokoajan ja pystyy jutella paremmin.

Tänään nukuttiin vähän liian myöhään, mutta nyt pakataan uimakamat mukaan ja hypätään taas pyörän kyytiin. Ihana ihana kesä, vihdoin!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

LÖLLÖJÄ TISSEJÄ JA PITKIÄ MAHOJA

29/06/2015

image imageimage image 

K: Äiti sun tissi näkyy
M: Mitä sitten, niin sunkin
K: Joo mutta vaan naisten tissit naurattaa mua
M: Miksi?
K: Kun ne on niin löllöjä. Myös sun maha naurattaa mua
M: Hahahaa aijjaa
K: Sun pitäis taas alkaa juosta niin sun maha ei olis näin pitkä
M: …

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.