BYE BYE PINNIS

26/05/2019

Niin se kai on, että ennenvanhaan vauvatkin olivat pienempiä kun nykyään, tai sitten 50-60 luvulla ei osattu ihan ajatella vielä niin kovin lapsiturvallisesti. Nimittäin meidän retro pinnasänky kävi jo liian pieneksi!

Myy tuli yksi ilta sängystään pois, pää edellä laidan yli, joten mietin aluksi ostavani hänelle häkin. Lopulta kuitenkin päädyimme vaihtamaan pinnasängyn vain isompaan, sellaiseen jossa pohja on matalammalla ja laita korkeammalla. Toisin sanoen nykystandarit täyttävän sängyn.

Olin vähän yllättynyt, miten paljon tuosta vanhasta sängystä näin pian luopuminen harmittikaan. Vaikka se nitisi, kolisi ja vauva paukutteli ihan liian aikaisin aamulla aina noita puupalloja, tykkäsin siitä jotenkin ihan tosi paljon. Itse nukuin samanlaisessa ollessani vauva. Ehkä juuri siksi siihen oli latautunut niin paljon tunteita.

Uusi pinnasänky löytyi käyettynä kaverilta. Se on niin nykyaikainen ettei edes käsi mahdu kunnolla pinnojen välistä. Se taas merkitsee sitä, että ehkä meidän on tosiaan aika lopettaa vauvan yösyötöt.

Sainkin tosi paljon viestejä ja kommentteja aiempaan unikouluun liittyvään postaukseeni. Aihe selvästi puhututtaa, on monelle ajankohtainen tai muuten vaan asia johon liittyy vahvoja muistoja ja kokemuksia. Niitä oli todella kiinnostava lukea. Ja vaikka osalla metodit vähän erosivat toisistaan, toistui niissä mielestäni sama lempeys. Sellainen mitä itsekin ajattelin toteuttaa.

Sitten ja joskus kun voimat sen aloittamiseen riittävät. Viikon päästä lähdetään melkein koko kesäkuuksi Espanjaan, järkeilen itselleni, että turha ennen reissua on mitään uusia rutiineita ja juttuja alkaa opetella, kun siellä on taas ihan uudet unikuviot.


SIVUVAUNU ELI UUSI PINNASÄNKY

3/01/2019

En edes tiedä mistä aloittaisin kertoessani meidän uni- ja nukkumishommista, sen sortin kaaosta se on ollut viimeiset kuukaudet. Onneksi viime viikot ovat olleet jo vähän helpompia, mutta edelleen vauva syö sellaiset 3-4 kertaa yössä, jonka lisäksi hän heräilee vielä muutaman kerran tuttia haeskelemaan.

Olemme kokeilleet vuoroissa heräämistä ja eri huoneissa nukkumista. Ja toki vaikka jo yhden yön ilman heräilyjä nukutun yön jälkeen sitä on kuin uusi ihminen, nukun silti mieluummin mieheni ja vauvan vieressä ja heräilen. Ainakin jotain kertoja viikossa.

Parempaan suuntaan onneksi tosiaan mennään, ainakin jos vertaa muutaman viikon takaisiin hulinoihin. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vauvalla on jo aika selkeä rytmi ja öisin hän herää vain syömään, jonka jälkeen hän yleensä jatkaa uniaan. Myös minä olen saanut lääkäristä apua nukahtamisongelmiini ja muutamaa unilääkettä testaillessani sopivin löytyikin luonnollisesta melatoniinista. Tosin erittäin vahvasta sellaisesta. Hienoa että sopivan valmisteen myötä taas yksi stressitekijä on edes vähemmän.

Apua on ollut myös uudesta sängystä, joka löytyi muutama viikko sitten kirpputoriryhmästä. Minulla oli itse pienenä juuri tuollainen sänky ja jostain syystä tahdoin nyt Myyllekin myös sellaisen. Myöskään mitkään modernimmat sänkymallit eivät oikein sytyttäneet, tai ne jotka olisivat olleet kivoja, niistä ei saanut pohjan korkeutta säädettyä tai toista laitaa irti. Tämä retrosänky on siitä kiva, että se jatkaa samaa simppeliä tyyliä meidän oma sänkymme kanssa.

Myy siis nukkuu selvästi parhaiten jonkun vieressä, joten siksi haussa oli pinnasänkymalli, jonka saisi ns sivuvaunuksi, eli aivan sänkyymme kiinni. Näin ollen mahtuisimme kaikki nukkumaan yhdessä ja kenties vähän paremmin. Ja mielestäni se on tominut. Myy nukkuu omassa sängyssään, mutta tarvittaessa pääsemme ihan hänen vierelleen ilman pelkoa että kukaan kierähtää hänen päälleen. Oma sänkymme on muuenkin niin kapea, ettemme kaikki kolme mahdu siihen mukavasti.

Itseasiassa tässä sängyssä laitaa ei kuulu ottaa kokonaan irti, joten näin se ei ole ihan tukevin mahdollinen. Täytyy sitten miettiä jotain vahvistustoimenpiteitä kun Myy alkaa nousemaan laitoja vasten. Tai ehkä sitten on jopa aika laittaa toinenkin laita paikoilleen.

Tyynyn käyttö täytyy pian myös miettiä uusiksi ennen kun vauva alkaa kääntyilemään unissaan. Vanhassa sängyssä meillä oli muutama kirja patjan alla korottamassa päätyä, jotain vastaavaa pitäisi nyt kehitellä tähänkin. Pyykkitilanteesta riippuen peittona toimii milloin mikäkin, mutta yleensä Joutsenen untuvapussi – vaikka tosin hän onnistuu nykyään senkin potkimaan päältään pois.

Myy nukahtaa yleensä hyvin sänkyynsä, välillä hän jää sinne ihan itsekseen, mutta usein jompikumpi meistä vanhemmista odottelee siinä vierellä että hän nukahtaa. Jos Myy on kovin väsynyt, hän ”vaatii” päästä sänkyynsä ja rauhoittuu yleensä sinne päästessään. Ainoastaan öisin hän nukahtaa syödessään, muuten olen tarkoitetuksella yrittänyt aina nukuttaa hänet itsekseen, jotta jatkossakin sitten nukkumaan käyminen sujuisi helpommin ja ilman maitopulloa.

Olen muuten viimeaikoina löytänyt oikeastaan kaiken tahtomani laittamalla facebook-kirpputoreille tai instagramiini osto-ilmoitukset, kuinka kätevää! Ja tämäkin sänky kannettiin meille kotiin saakka.