Tänään vähän tarkemmassa koti-esittelyssä on vuorossa keittiömme. Vanhoissa taloissa on usein isot keittiöt ja niin on meilläkin. Keittiö on melko lailla saman kokoinen kun olkkari, suunnilleen sellaiset reilun parisenkymmentä neliötä. Ikkunat siellä ovat länteen päin, joten keittiössä saamme nauttia ilta-auringosta.

Itse keittiö ei ole hurjan moderni, mutta toimiva ja siisti. Intergoidut kodinkoneet ja laadukkaamaat keittiönkaapit kyllä houkuttaisivat, mutta hyvin menee näinkin. Tilaan suhteutettuna keittiökompleksi on aika pieni, mutta itse tykkään että huoneessa on tilaa sitten myös muullekkin. Iso hylly vie paljon tilaa yhdellä seinällä ja toiselle on taas myöhemmin tulossa vielä työpisteeni. Isomallekkin ruokapöydälle olisi tilaa ja sellaisnen hankinta onkin harkinnassa. Keittiön nurkassa on vielä reilun kokoinen ikkunallinen siivouskomero, jonne mahtuu kivasti muunmuassa myös kaikki remppavehkeet. Siksi ovi myös pysyy visusti kiinni valokuvauksen aikana…

Kotonamme vallitseva valkoisuus ja minimalistisuus jatkuu keittiössä, mutta tästä huoneesta löytyy myös paljon väriä. Keittiön matto on melko uusi hankita. Mietin sitä pitkään ja kun lopulta päätin maton ostaa ei sitä ollutkaan enää haluamaani kokoa. Ehdin kuitenkin ihastua tuohon 100% nahkaa olevaan vihreän sävyiseen räsymattoon niin paljon, että ostin lopulta tuon jäljellä olleen käytävämallin. Mintunvihreää löytyy valmiiksi jo vanhoista pinnatuoleista ja muista pienistä keittiötarvikkeista.

Ihan ensimmäisenä aamulla meillä kotona laitetaan keittiössä radio päälle. Ruoanlaiton ja syömisen lisäksi siellä vietetään aikaa pöydän äärellä piirtäessä/maalatessa/muovailuvahaa tehden. Kun minulla on kavereita kylässä, me yleensä kaikki jostain syystä hakeudemme olkkarin sijasta sinne seurustelemaan. Koska keittiöön siirtyvä työpisteeni on vasta ajatuksen tasolla, kirjoittelen tällä hetkellä myös tuossa ”omalla paikallani”.  On muuten hassua, miten jokaisessa kodissa jokaiselle löytyy nopeasti se oma paikka sieltä keittiön pöydän äärestä. Onko teillä muilla sama?

Edelleen rakastan tuota Lundian vanhaa, astiakaappina toimivaa, hyllyä. On tosi kätevää kun lapset saavat sieltä otettua itse astiansa ja aamupalansa. Pölyn kanssa ei ole ollut ongelmaa, kuten aluksi vähän pelkäsin.

Uusi hankinta on myös tiskikone, jonka viime viikolla pois muuttaneilta naapureiltamme ostin. En voi uskoa että elin yli kaksi vuotta ilman sitä. Tiskaamisesta tuli tuona aikana ehdottomasti inhokkipuuhaani. Nyt tiskien laittamisen koneeseen tuntuu ihan luxukselta.

Olen tässä viime päivinä googlaillut myös erilaisia jätevaunuja. Haussa olisi sellanen neljän ämpärin leveä vaunu, jotta jätteiden lajittelu olisi helpompaa ja mielekkäämpää. Etsintä jatkuu.

Kuten joka huoneessa, keittiössäkin on nuo pari metriä korkeat ikkunat. Jotain laskos/rullaverho systeemiä siihen kaipailen, sillä kesäauringon porottessa on aika kuuma iltaruokaa tuossa syödä. Olemme tässä päässeet seuraamaan myös pääskyjen pesintää. Yhdellä perheellä kun on pesä suoraan ikkunan yläpuolella.

Sellainen siis on tämä symppis keittiömme, ihan meidän näköinen. Mitä tykkäätte?

ps. Dyson imurin voitti Nina R ”Mun inhokki on ehdottomasti lattioiden pesu”. Onnea ja suuret kiitokset osallistujille! 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Meillä on perinteisesti isompi siivouspäivä perjantaisin. On kiva viettää viikonloppua siistissä kodissa ja siksi päiväksi on valikoitunut tuo. Mutta uuden valkoisen lattian myötä myös siivousurakka on kasvanut. Tuossa lattiassa nimittäin näkyy KAIKKI. Yksikin tumma hius pistää silmään vaikka toiselta puolelta huonetta. En ole mikään himosiivoaja, ja hyvä keino onkin silloin pitää tavarat minimissä ja sisutus minimalistisena, mutta tuon lattian siivouksen kanssa ei ole mitään vippaskonsteja. Sitä on imuroitava oikeastaan joka päivä.

Tässä kohtaa voinkin sitten esitellä uuden en ymmärrä miten olen aiemmin pärjännyt ilman tätä – tuotteen. Eli uuden Dyson V6 Total Clean varsi-imurini. Loistava kapistus jolla saa helposti ja nopeasti hiekat eteisen matolta tai ruoan muruset ruokapöydän alta, ilman että tarvitsee isoa imuria kaivaa joka päivä siivouskaapista. Varsi-imuri on myös senverran kevyt ja helppo käyttää että pienet lapsetkin on kiva ottaa mukaan avuksi siivoukseen.

Johdoton imuri on ehkä pienikokoinen ja kevyt, mutta imuteholtaan huippuluokkaa. Mukana tulee erilaisia suuttimia eri ponnoille ja hankaliin paikkoihin. Imuria voi käyttää varren kanssa tai rikkaimurin tapaan. Tehokas suodatus nappaa allergeenit ja pitää poistoilman puhtaampana. Akku kestää noin 20 minuuttia ja imurin mukana tulee myös seinään kiinnittettävä latausteline. Mietinkin että imuri on sen verran hauskan näköinen kapistus, että ihan hyvin sitä voisi säilyttää jossain esillä seinätelineessään.

Noita Dyson varsi-imureita on tullut nyt useampi eri malli, erilaisille tarpeille. Tämä V6 Total Clean on niistä imureista kaikkein monikäyttöisin ja täydellinen erimerkisi eläintalouksiin. Uudenlaisella suulakkellaa poistuvat samalla roskat, kuin pienen pieni pölykin. Varsi-imureissa käytetään samaa syklonointiteknologiaa kuin tavallisissakin Dyson imureissa. Siinä voimakas keskipakovoima linkoaa pälyn ja lian ilmasta suoraan imurin säiliöön. Käykääs vaikka katsomassa videoita tuolta Dysonin facebookista, aivan huippu laite!

Kaipaisikos teidänkin huusholli uutta imuria? Minulla olisi nimittäin yksi samanmoinen V6 Total Clean teille arvottavaksi! Kommentoi tähän postaukseen pe 3.7 mennessä mikä on suoskkiksi tai inhokkisi siivouksessa. Rakastatko vessan pesua vai vihaatko kenties pyykkien ripustamista? Arvon kaikkien osallistujen kesken siis Dyson V6 Total Clean johdottoman varsi-imurin oheistarvikkeineen. ARVO 549 eur. Arvonta on blogin lisäksi tällä kertaa myös facebookin puolella, siellä tykkäämällä ja kommentoimalla arvontalinkkiä voi siis tupalata mahdollisuudet voittoon! Onnea kaikille!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Mulla oli viikonloppuna täällä iso joukko ystäviä kylässä, osa ekaa kertaa. Ja mitäs sainkaan kuulla heidän jokaisen suusta. No että TÄÄ NÄYTTÄÄ KUVISSA PALJON PIENEMMÄLTÄ! Ja totta kai se on, onhan esimerkiksi tätä korkeutta vaikea tallentaa kuviin. Eikä asiaa varmaan auta että tykkään kuvailla yksityiskohtia läheltä, en niinkään koko huonetta kerralla. Oli jännä kuulla miten erilaiset mielikuvat ystävillä oli ihan huonejärjestyksestä ja huonekalujen sijainneista blogin kuvien perusteella.

Siitä sainkin idean esitellä kotimme näin huone kerrallaan. Pohjapiirustuksenhan näytin jo aiemmin. Tässä ekaksi esittelyssä olkkarimme. Ihan siksi että se oli tänään kotimme siistein huone. Olkkarimme ikkunat ovat itään päin ja huone tulviikin valoa aamusta saakka. Näin kesällä ikkunoista näkyy lähinnä vain vehreitä puita, mikä on aika ihanaa keskellä kaupunkia asuessa. Olkkariin avautuvat eteisestä vanhat pariovet ja huoneesta pääsee kulkemaan suoraan myös vaatehuonevälikön kautta makkariin. Omasta mielestäni ihaninta olohuoneessa ovat korkeiden ikkunoiden lisäksi tuo toimiva pönttöuuni.

Olkkari, kuten koko asunto edelleen, on siustuksen kannalta vieläkin vähän kesken. Mutta asuttava ja kodikas jo. Pääsenpähän sitten vielä myöhemmin esittelemään ainakin uutta mattoa, sohvaa ja verhoja teille. Jos joku ei huomannut, olen nykyään aika hullaantunut tuohon valkoiseen. Juuri nyt tykkään tosi simmppeleistä jutuista ja kylmistä sävyistä, mutta myöhemmin tohon valkoiseen pohjaan kun pystyy sitten helposti sekoittelemaan vaikka mitä värejä ja kuvioita. Pikkuhiljaa.

Viime viikolla vaihtui olkkarissa myös järjestys, ja tämä uusi on paljon toimivampi. Lastenhuoneeseen löytyi vanha lipasto lelukaapiksi ja nuo Malm-lipasot olivatkin sitten täydelliset tuohon seinälle jossa ennen työpisteeni sijaitsi. Tilaa on nyt hyvin myös vähän isommalle sohvalle, vaikken aluksi sellaista ajatellut tarvitsevamme. Sohvapöytää meillä ei lapsuudessakaan ikinä ollut kotona, enkä oikein osaa nytkään sellaista meille ajatella. Tykkään kun huoneessa on tilaa liikkua, temmeltää ja tanssia hassusti peilin edessä. Niin, uusi hankinta on myös tuo suuri peili. Voitteko uskoa että elin yli 3kk ilman kokovartalopeiliä!

Tällainen on siis olkkarimme tällä hetkellä. Minkäs huoneen tahtoisitte nähdä paremmin seuraavaksi?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Mietiskelin tuossa jokuaika sitten työpisteen siirtämistä keittiöön. Tai vaihtoehtona oli joko laittaa sinne lasten leikkinurkkaus keittiövälineineen tai sitten työpöytä. Kyselin mielipidettä teiltä ja ehdottomasti eniten ääniä sai työpisteen sinne siirtäminen. Lapset sitten mielummin apuna ihan oikeassa ruoanlaitossa ja lelut sinne lastenhuoneeseen. Työhommien siirtäminen keittiöön on siitäkin järkevämpi homma, sillä siellä on kaappi jossa säilytän kaikki tärkeät paperit ja muut. Pääseepä nyt lähemmäs sitä.

Täällä uudessa kodissa työpisteen virkaa on nyt väliaikaiseti toimittanut tuo edellisessä kodissa tv-tasona ollut String-system hylly. Mutta sitä aiemmassa kodissa hylly toimi myöskin työpöytänä. Meillä oli silloin siinä Stingin työtaso, mutta möin sen muutama vuosi sitten tapeettomana. Nyt sille olisi taas käyttöä.

Tai oikeastaan en ole vielä varma tilaanko keittiön uuteen työpisteeseen tuohon Stringiin lisää osia, vai teenkö sen yhdestä toisesta hyllystä. Tuo korkeampi kokonaisuus jää kuitenkin olkkariin, vaihtaa vain paikkaa.

Monissa blogeissa on viimeaikoina näkynyt noita kotimaisen Lifesaverin uuden uutukaisia toimistotarvikkeita. Niitä löytyy monella eri kotimaisen suunnittelijan kuoseilla, mutta itse ihastuin heti tuohon tosi simppeliin Ruutuun. Tuotteet ovat sellaista ihanaa pehmeää ilmavaa muovia, tulee fläsärit jonnekkin sinne ysärin alkuun. Sain itsekkin pienen lähetyksen noita tuotteita ja kivasti sopivat omaan kotitoimistoon.

Teen siis kotona töitä – jos joku ei vielä tiennyt 😀 – mutta myönnettäköön, että aika usein näitä testejä tulee naputeltua jossain ihan muualla kun tuossa työpisteellä. Nytkin kirjoitan tätä sohvalla.

ps. Joko mun kuvamuokkausohjelma tai kameran säädöt on jotenkin oudot, sillä kuvat muuttuu hassun väriksisi ja epätarkoiksi kun muokkaan ne sopivat kokoisiksi tänne blogiin. Tosi harmi, mutta yritän selvitellä asiaa, pahoittelut siis viimeaikoina olleista suttuisista kuvista!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Toisen roska on toisen aarre, näinhän sitä sanotaan. Tai sitten ne jotkut ovat vaan fiksuja, eivätkä haali kotiinsa loputtomasti kunostettavia huonekaluja nurkkiin pölyyntymään. No, minä en selvästikkään ole sellainen ihminen, vaan todellakin kannan kotiin pöpeöikköön hyljätyn designaareteen jos sellaiseen törmään. Ja nyt törmäsin.

Olin jo vähän aikaa etsinyt sopivaa työtuolia. En kovin aktiivisesti, mutta pitänyt silmät auki. En oikeastaan tiennyt tarkalleen minkälaisen tuolin edes tahtoisin, se saisi olla vanha tai ainakin jollain tapaa klassinen ja ajaton, mutta silti persoonallinen. Ei toimistotuolin näköinen – ainakaan liikaa. Ja luonnollisesti sen pitäisi olla hyvä istua pidempiäkin aikoja. Ja sitten tämä tupsahti eteeni – Domus, tietenkin!

Domus on Ilmari Tapiovaaran 40-loppupuolella alunperin Domus Academican opiskelija-asuntololan suunnittelema lukutuoli. Hyvin suunnitellusta ja ergonomisesta Domus-tuolista tuli kuitenkin lopulta sekä kotimainen että ulkomainen menestystuote. Eikä ihme, sen lisäksi että se on hyvin kaunis on siinä todella mukava istua ja se on selälle hyvä ja tukeva. Lukutuolin viran lisäksi tuolit toimivat hyvin yleistuoleina muuallakin kotona ja julkisissa tiloissa.

Olin aika innoissani sillä tuolini vaikutti päällisin puolin suhteellisen hyväkuntoiselta. Toki maali oli rapissut, mutta tuolissa olevat viinylipehmusteet olivat vuosien ajan suojanneet herkimpiä viiluosia. Muuten tuo olisikin jo ihan mennyttä tuolla sateessa seistessään. Revin siis päälliset irti, mutta otin alkuperiset pehmusteet talteen jos joskus tahtoisin laittaa siihen uudestaan kankaan. Ajattelin nyt ainakin kuitenkin aluksi vain pitää sen ilman niitä. Mutta…selkänojan pehmusteen alta paljastuikin jotain kamalaa. Viilu on hakattu tahalteen rikki, jotta pehmuste pysyisi siinä paremmin paikallaan. Päätin kuitenkin etten ala säätämään uuden pehmusteen laittamisen kanssa, ainakaan vielä, vaan yritän puukitillä saada ne sekä nuo miljoona naulanreikää paikattua. Haaveet puunvärisestä tuolista saan kuitenkin ehkä kuopata, tai saa nähdä miltä se kitti sitten tuossa näyttää.

Mitään leimaa en tuolista harmikseni löytänyt. Näyttää vähän että tuoli on jossain välissä maalattu/petsattu/jotain uudestaan, joten voi olla että mahdollinen leima on jäänyt sen alle. Pehmusteen alla on kyllä lyijärillä teksi, mutten saa selvää että mitä siinä lukee. Ehkä Veik..jotain. Harmi että tulevan kunnostuksen jälkeen sekin nyt häviää.

Sellainen pieni projekti tähän väliin! Ainiin ja se että se eräs yö aloittamani huonekalujen uudelleen järjestely on edelleen kesken, lastenhuoneen lattialla on 50 litraa pikkulegoja, kaikki tiskit ovat likaisina ja huomenna tulee iso vanha kaappi – joka toki myös vaatii kuunnostusta. Niin ja pimennysverhot pitäisi porata paikoilleen, samoin kun pari hyllyä. Ainiin ja eteisen vaatekomeron uudelleen organisointi ja hyllyjen ja naulakoiden laitto. Niin ja kylppärin pikku pintaremppa. Ja lamput kattoon. No, eipähän jää aika tylsäksi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.