UUSI AARTEENI

2/06/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Toisen roska on toisen aarre, näinhän sitä sanotaan. Tai sitten ne jotkut ovat vaan fiksuja, eivätkä haali kotiinsa loputtomasti kunostettavia huonekaluja nurkkiin pölyyntymään. No, minä en selvästikkään ole sellainen ihminen, vaan todellakin kannan kotiin pöpeöikköön hyljätyn designaareteen jos sellaiseen törmään. Ja nyt törmäsin.

Olin jo vähän aikaa etsinyt sopivaa työtuolia. En kovin aktiivisesti, mutta pitänyt silmät auki. En oikeastaan tiennyt tarkalleen minkälaisen tuolin edes tahtoisin, se saisi olla vanha tai ainakin jollain tapaa klassinen ja ajaton, mutta silti persoonallinen. Ei toimistotuolin näköinen – ainakaan liikaa. Ja luonnollisesti sen pitäisi olla hyvä istua pidempiäkin aikoja. Ja sitten tämä tupsahti eteeni – Domus, tietenkin!

Domus on Ilmari Tapiovaaran 40-loppupuolella alunperin Domus Academican opiskelija-asuntololan suunnittelema lukutuoli. Hyvin suunnitellusta ja ergonomisesta Domus-tuolista tuli kuitenkin lopulta sekä kotimainen että ulkomainen menestystuote. Eikä ihme, sen lisäksi että se on hyvin kaunis on siinä todella mukava istua ja se on selälle hyvä ja tukeva. Lukutuolin viran lisäksi tuolit toimivat hyvin yleistuoleina muuallakin kotona ja julkisissa tiloissa.

Olin aika innoissani sillä tuolini vaikutti päällisin puolin suhteellisen hyväkuntoiselta. Toki maali oli rapissut, mutta tuolissa olevat viinylipehmusteet olivat vuosien ajan suojanneet herkimpiä viiluosia. Muuten tuo olisikin jo ihan mennyttä tuolla sateessa seistessään. Revin siis päälliset irti, mutta otin alkuperiset pehmusteet talteen jos joskus tahtoisin laittaa siihen uudestaan kankaan. Ajattelin nyt ainakin kuitenkin aluksi vain pitää sen ilman niitä. Mutta…selkänojan pehmusteen alta paljastuikin jotain kamalaa. Viilu on hakattu tahalteen rikki, jotta pehmuste pysyisi siinä paremmin paikallaan. Päätin kuitenkin etten ala säätämään uuden pehmusteen laittamisen kanssa, ainakaan vielä, vaan yritän puukitillä saada ne sekä nuo miljoona naulanreikää paikattua. Haaveet puunvärisestä tuolista saan kuitenkin ehkä kuopata, tai saa nähdä miltä se kitti sitten tuossa näyttää.

Mitään leimaa en tuolista harmikseni löytänyt. Näyttää vähän että tuoli on jossain välissä maalattu/petsattu/jotain uudestaan, joten voi olla että mahdollinen leima on jäänyt sen alle. Pehmusteen alla on kyllä lyijärillä teksi, mutten saa selvää että mitä siinä lukee. Ehkä Veik..jotain. Harmi että tulevan kunnostuksen jälkeen sekin nyt häviää.

Sellainen pieni projekti tähän väliin! Ainiin ja se että se eräs yö aloittamani huonekalujen uudelleen järjestely on edelleen kesken, lastenhuoneen lattialla on 50 litraa pikkulegoja, kaikki tiskit ovat likaisina ja huomenna tulee iso vanha kaappi – joka toki myös vaatii kuunnostusta. Niin ja pimennysverhot pitäisi porata paikoilleen, samoin kun pari hyllyä. Ainiin ja eteisen vaatekomeron uudelleen organisointi ja hyllyjen ja naulakoiden laitto. Niin ja kylppärin pikku pintaremppa. Ja lamput kattoon. No, eipähän jää aika tylsäksi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.