SPORTTIFIILISTÄ SOHVANNURKASSA

10/11/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lähdin mukaan Indiedaysin sekä Lidlin Sportyfeel kampanjaan testaamaan uutta tuotesarjaa. Liikkujille suunnattuun tuoteperheeseen kuuluu muunmuassa erilaisia proteiinipatukoita, palautus -ja rasvanpolttojuomia sekä vanukkaita erikokoisissa pakkauksissa. Ei kuitenkaan tarvitse olla mikään himoliikkuja tai fitnesbeibi jotta näitä uutuksia voi nautiskella, vaan nämä sopivat ihan myös niille jotka välillä tarvitsevat nopean välipan, haluavat täydentää ruokavaliotaan tai tai korvata joitakin epäterveellisiä valintojaan paremmalla vaihtoehdolla.

Koska lisäravinteet eivät ole minulle entuudestaan tuttuja, en nytkään lähtenyt testailemaan niitä laajalla skaalalla, vaan kohdensin testailuni pelkkiin proteiinipatukoihin. Patukat kulkevat kätevästi matkassa, ja laukunpohjalta niitä onkin helppo kaivella kun kiirettä pukkaa ja nälkä painaa päälle. Siinä missä vaikka banaani litistyisi laukkuun tai pahimmassa tapauksessa unohtuisi vielä päiväkausiksi sinne, saa patukoista myös kaikki tarvittavat proteiinit, hiilarit ja muut hivenaineet.

Ennen testin alkua ajattelinkin että nämä patukat tulevatkin sopimaan juurikin kiireisen arjen helpottajiksi. Että juoksisin tukka putkella kuten ennenkin, mutta patukka suussa, niin etten haavelisikaan nälkäisenä illalla mäkkäriateriasta. Ja ovathan nämä siis testailunkin jälkeen käteviä ja nopeita välipaloja, ei siinä, mutta lopulta löysinkin itseni herkuttelemassa näillä sohvannurkasta. Nämä ovat nimittäin paremman makuisia kun ikinä edes pystyin kuvittelemaan.

Patukoita löytyy  yli kymmenen erilaista makua ja niiden hinnat ovat alle eurosta puoleentoista euroon. Eli todella edullisia, kuten kaikki muutkin Sportyfeel tuotteet. Osa patukoista on lisäksi vielä täsin laktoosittomia, gluteiinittomia eikä niihin ole lisätty sokeria. Sain Lidliltä ison kasan patukoita ja ennakko-odotuksista poiketen lempimauksi nousivat creamy caramel, mansikka-valkosuklaa sekä ykkössuosikkini (jota ennen maistamista luulin inhoavani eniten) suklaa-lakritsi.

Koska olen vähentänyt reippaasti sokerinsyöntiä, ei minulle edes enää maistu ällömakeat herkut. Ja itseasiassa nämä patukatkin ovat niin maistuvia (ja täyttäviä), että harvoin pystyn syömään yhtä kokonaan. Parasta onkin illalla linnoittautua sinne sohvan perukoille, pilkkoa lautaselle muutamasta eri makuisesta patukasta pieniä palasia, sekoittaa joukkoon marjoja ja pähkinöitä ja pistää joku hyvä sarja pyörmiään. Tästä herkusta ei tarvitse kantaa huonoa-omaatuntoa. Ja itse kun en ollenkaan ole innostunut (tykkää) raakasulkaista ja kakuista, on kiva että että nyt mullekkin löytyi parempi herkku.

Oli kiva olla tässä kampanjassa mukana, vastaavat tuotteet kun eivät tosiaan entudestaan ole tuttuja. Ehkäpä noita annospusseihin pakettajjua juomiakin voisi jokus vielä kokeilla, kun niitä kerta saa helposti, ja halvalla, kauppareissun yhteydessä. Mites te muut, käytättökä jotakin proteiini tai muita ravintovalmisteita? Tuolta Indiedaysin omalta Sportyfeel-sivustolta voi käydä lukemassa lisää muiden bloggaajien testauksia sekä osallistua myös tuotepaketin arvontaan.

Milläs terveelisillä herkuilla te herkuttelette tai mikä on paras kiireisen arjen helppo välipala?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

VIKAT VÄLIKAUDET

8/11/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ennen kun ehdin edes sen kummemmin välikausivaateasioita miettiä, alkaa kausi olla jo ohi. Ei kyllä haittaa yhtään, ihanaa että en edes muistanut stressata koko asiaa. Kai se alkaa olla niin, että kun lapset kasvavat ja omat jutut lisääntyvät, ei lasten vaatteista jaksa enää hössöttää samalla tavalla kun ennen.

Koska viime kauden vaatteet vielä mahtuivat joten kuten päälle, eikä hanskoissakaan ollut sen suurempia reikiä, niin mikäs siinä sitten! Noiden Mini Rodinin camo takin ja haalarin lisäksi on pojilla aiemmin ollut myös supertekniset POPin välikausi asuat, ne olivat nyt jo vähän liian pienet, mutta aika hyvin ollaan pärjätty nyt ihan näinkin. Kurahousuja sitten vaan päälle vähän kurjemmilla keleillä.

Toissa-aamuna kaivettiin kaapin uumeista sitten myös talvihaalarit. Nillekkään en ole ajatuksia suonut, onneksi haalareita riittää edellisiltä talvilta. Helppoa hommaa tällä kertaa tämä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ISKÄLLÄ

2/11/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olenkin jo kerran aiemmin postannut lasten isän kodista, mutta viimeksi siellä käydessäni oli niin ihana valo ja vähän tavaratkin vaihtaneet paikkaa, joten oli ihan pakko räpsäistä taas pari kuvaa blogiin.

Ihan hirveän usein minun ei tule tuolla poikien kakkoskodissa käytyä, vaikka se tuossa ihan melkein naapurissa onkin. Onkin joka kerta jotenkin pysäyttävää nähdä lapset toisessa ympäristössä ja kuitenkin ihan kotonaan. Heillä on siellä ihan omat juttunsa, lelunsa, sänkynsä, omat paikat ruokapöydässä… Vaikka tietysti on tosi hienoa että pojat ovat sopeutuneet hyvin kahden kodin elämään, on se myös jollain tapaa haikeaa. Täällä minä istun yksin kotona ja samaan aikaan he touhuilevat toisessa kodissaan jotain mistä minä en juurikaan tiedä mitään.

Onnea kuitenkin että kakkoskoti on mitä parhain, ikinä ei tarvitse aiankaan huolissaan olla että miten siellä menee. Ja hienoa että ollaan saatu tämä kahden kodin elämä näin hyvin rullaamaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

JA NIIN SEKIN MENI

1/11/2014

10734084_10152815780864609_7226820044930133996_n10354680_10152815781094609_1932603241913441325_n1902014_10152815791929609_1360201815271845173_n15287_10152815780914609_1979356775080136882_n10013571_10152815781114609_8020184914629714720_n12746_10152815785819609_7649727364539868632_n1510353_10152815786049609_8772047814510054427_n63405_10152815781119609_8343255364709440433_n10360441_10152815781089609_1484922056406189501_n10344843_10152815791719609_3364310464913776401_n10360441_10152815781074609_8449070740870238139_n10423760_10152815791739609_4344487762591151418_n10426848_10152815795514609_7884041756985544671_n10436086_10152815791944609_1225618891399825467_n10426888_10152815791934609_9155789108901001871_n10565169_10152815791734609_2142481909816537392_n10565169_10152815791749609_6157883229659716062_n10600599_10152815780874609_8915151470484878131_n10710822_10152815786094609_5076386689243013440_n

Lokakuu. Se meni hitusen kivuttovammin kun olin ajatellut. Edelleen, kuten joka kuun vaihde, ei voi muuta kuin ihmetellä ajankulkua. Juurihan tämä vuosi alkoi. Muistan selvästi kun oli tammikuu. Pian se on jo uudestaan. Tämä lokakuu on ainakin itselleni aina ollut vähän sellainen siirtymäkausi. Vihdoin hyväksyn että kesä on ohi, syksykin ihan pian, ja kaikki alkavat valmistautua talveen. Muuten tuntuu että tämä sama ajanjakso elämässäni vain jatkuu ja jatkuu. Ehkä olisi aika miettiä jotain opiskeluhommia tai osa-aika töitä. Tässä kuussa olen myös paljon miettinyt taas hetkessä elämistä, ja miten itse saisin taas ajatukset kasaan niin että osaisin nauttia tästä kaikesta mitä minulla jo on, enkä haikailla jotain mitä haluaisin. Jos viime kuu meni kunnon tunneryöpytyksessä niin tämä kuu ennemmin taas jossain sumussa turtana kulkien. On tämä naisen elämä vaan.. en edes tiedä, hullua. Jokatapauksessa, lokakuussa:

-sain serkun
-voitin blogigaalassa jaetun 3.sijan palkinnon
-tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä kun tosissani sanoin exälleni että haluan erota
-edelleen tykkäsin pojasta josta tykkäsin jo kymmenen viikkoa sitten
-edelleen olen sinkku
-varasimme matkan thaimaahan jouluksi
-sain nimikkopipon
-kävin pariisissa
-oli sydänsuruja
-matkustin vantaalle ja jäin bussista väärällä pysäkillä
-sain uuden ystävän
-tajusin ettei iällä oikeasti ole enää merkitystä
-nukahdin baariin, kaksi kertaa saman illan aikana
-lemmikkikuume kasvoi niin kovasti että aloimme syöttämään lintuja keittiön ikkunalaudalta
-leikkasin itse otsahiukset traagisin seurauksin
-pikkuveljeni räppäsi usealle sadalle ihmiselle seksielämästäni
-katsoin sillan tokan tuotantokauden ja kuuntelin sen tunnarin ainakin sata kertaa
-istuin neljä tuntia kampaajalla blondaamassa hiuksiani
-huomasin vanhentuneeni
-vaihdoin kaikki kylppärin (vaikeat) halogeenit, ihan ite
-kävin keskustelun exäni yhdenyön jutusta, ikeassa
-näin enneunta
-sain kuulla että kantakahvilani on myyty uusille omistajille
-tuhlasin ihan liikaa rahaa
-haaveilin päivittäin uusista tatuoinneista
-koin ehkä yhden elämäni pahimmista vaatekriiseistä
-tinderissä oli todella hiljaista
-whatsappin ryhmäkeskustelu kävin ehkä kuumemepana kuin ikinä ennen
-löysin itseni muutaman kerran kerran sellaisista paikoista etten vaan olisi ikinä uskonut
-järjestin lastensynttärit
-minulla oli nimipäivät
-the walking dead alkoi vihdoin pitkältä tauloltaan
-matkustin taksilla noin miljoona kertaa
-kävelin monena maanantai-aamuna vaasankatua pitkin haikein mielin kotiin
-päätin ettemme muuta tästä asunnosta vasta kun on ihan ihan pakko

Kuukausilistauksen kuvat perinteisesti instagramista @mintturipakinttu

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ASTRONAUTTI JA SPIDERMAN

31/10/2014

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tällaiset hurrrrrjimukset (not) bilettivät tänään päivällä leikkipuiston halloween-naamiaisissa. Olenkin aiemmin kertonut että erilaisia roolivaatteita meiltä löytyykin iso liuta, ja niillä leikitään lähes päivittäin. Muutama vähän pelottavampi luurankopukukin löytyy, mutta tällä kertaa pojat valitsivat nämä. Tuo astronauttipuku* on uusi ja ollut muutaman viikon molemmilla kovassa käytössä. Se on Melissa & Doug merkkinen ja heiltä löytyykin paljon, etenkin ammatteihin liittyviä, naamiaisasuja.

En ole aiempina vuosia oikeastaan innostunut juhlimaan Halloweenia, mutta selkeästi vuosi vuodelta huomaa että tämäkin juhla kasvaa suomessa. Eikä siinä ole mielestäni mitään pahaa. Kivahan se vaan on järkätä jotain pientä spessua muuten niin pimeään syksyyn. Ei juhlia voi olla liikaa! Ainakin lapset ovat ihan innoissaan. Vai mitä te olette mieltä?

Me olemme syöneet tänään kammottavia halloweenkarkkeja, limasoppaa ja silmämunia (pinaattikeittoa ja kananmunia), voidelleet leivät räällä (juu, eli voilla) sekä melkein kaivertaneet kurpitsan. Netflixistä tietysti pyörii tällä hetkellä Scoopy Doo! Ja löytyy tuolta blogin facebooksivultakin aika kammottava kuva, joka yhdessä poikien kanssa tehtiin. Hirvittävän hauskaa iltaa!

*saatu Lekmeristä

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.