Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viaplay & Indieplace kanssa

Tunnustan, joinain aamuina on vain mahdotonta saada silmiä auki saatika nousta sängystä. Tällisina aamuina, kun taapero herää jopa ennen kuutta ja omat silmät ovat vielä täynnä uniheikkaa turvaudun välillä kaverien apuun. Kaverit on silloin yleensä Tiivi-Taavi, Hipsu, Laalaa ja Pai. Toisinaan taas Pipsa, Saaga, Vili, Dora tai Late. Ehkä osalle teillekin tuttuja tyyppejä?

Meidän perheessä katsellaan sarjoja ja leffoja pääosin Viaplayn kautta ja sieltä löytyy myös eri ikäisille lapsille paljon ikätasoista sisältöä. Ihan näille pienemmille paljon rauhallistempoisia, yksinkertaisia ja samalla opettavasia ohjelmia – kuten vaikka tämän hetken suosikit Teletapit, Pipsa Possu, Seikkailija Dora ja Saagan seikkailut. Näissä sarjoissa riittää katseltavaa, eikä edes haittaa vaikka vahingossa katsoisikin jonkin jakson myös uudestaan (tämä sillä Teletappi-äänellä).

Jakson tai parin aikana sitä saa pikkuhiljaa itsekin heräiltyä ja keräiltyään itseään päivän koitoksiin. Enkä itse pistä pahakseni myöskään sitä kainalossa olevan pikkuisen samanaikaista läheisyystankkausta. Vartti-puoli tuntia lämpöisen peiton alla hissukseen heräämistä samaan aikaan kun toinen oppii kaiken kastelukannuista (tämä tapahtui hiljattain ja uuden sanan oppimisen jälkeen myös kaikki kukat ovat pysyneet voimissaan) ei ole huono juttu ollenkaan.

Itse olen taas sarjojen katseliana sellaista kaikki tänne heti nyt -tyyppiä. Nykyään arki ja elämä on sellaista, että aika rientää eikä aikaa oikein ole perheen, kotitöiden tai töiden lisäksi juuri nyt muuhun, mutta sitten kun katsotaan niin katsotaan kunnolla. Hiljattain varasimme mieheni kanssa yhden kokonaisen vuorokauden vain sarjojen ja leffojen katselulle. Lapset hoitoon ja me linnottauduimme peittoinemme ja noutoruokinemme sohvalle. Se oli i-h-a-n-aa.

Itselleni katselumaratooniin ryhtyessä on tärkeää, ettei sarja lopu ihan heti kesken. Yleensä valitsenkin sarjoja joista on jo useampi tuotantokausi tai odottelen kiinnostavan sarjan kohdalla niin kauan, että vähintään kahden kauden kaikki jaksot ovat julki. Sarjat vievät mennessään ja jännän paikan tullen voin hyvin nipistää yöunistani, koska pakko katsoa vielä yksi… ja yksi. (okei okei, olen joskus lapsivapailla valvonut ihan koko yön jännää sarjaa katsellen)

Tuntuu hassulta muistella aikaa, kun sarjoja katsottiin telkkarista ja ruudun äärellä piti aina muistaa olla tiettynä päivänä tiettyyn aikaan ja sitten taas odotella viikko, vaikka miten jännään kohtaan oltaisiin jääty. Yksi tällainen sarja aikoinaan oli Lost, jonka muutamat viimeiset tuotantokaudet jäivät lopulta juuri tämän vuoksi katsomatta. Nyt ne löytyvät Viaplaystä ja salainen haaveeni olisikin katsella koko sarja lähiakoina läpi. Kerrottakoon, että myös Greyn Anatomian kanssa on muuten ihan sama juttu, vaikka se onkin vähän sellainen guilty pleasureni. Kiitos ja ylistys nykyajalle ja suoratoistoplaveluille.

Muita jo läpi katseltuja bingejä, eli monen monen tuotantokauden sarjoja, ovat ainakin The Walking Dead ja Blacklist, joita suosittelen toiminnan ystäville. Moni on suositellut myös ruotsalaista Vettä sakeampaa -sarjaa, josta löytyy nyt kolmas kausi, luulen että aloitan sen seuraavaksi. Ja jos leffojen maratonikatselu kiinnostaa, löytyy Viaplaystä nyt kaikki kahdeksan +1 Fast & Furious leffaa (uskokaa tai älkää, itkin aikoinaan liikutuksesta vikan leffan lopussa, hahaha) sekä kohuttu Fifty Shades Of Grey -trilogia.

Vielä erikseen tahtoisin suositella uutta Could Courage -sarjaa, ruotsalaista Hederiä sekä ihan muutama päivä sitten ilmestynyttä Tarantinon uusinta leffaa, Once Upon A Time In Hollywood. Kaikki ihan loistavia.

Täytyy sanoa, että vaikka viimeiset kaksi helleviikkoa aamusta iltaan porottavineen aurinkoineen olivat ihania, tämä sadeviikko tuntuu myös ihanalta. Saavuimme juuri kesäloma/mökkiresiisulta kotiin, eikä ole parempaa syytä hautautua sohvannurkkaan, ilman mitään huonoa omaatuntoa, katsella sarjoja ja leffoja. Ehkä tässä käy niin, että minä katson liian myöhään illalla ja taapero sen myötä sitten aamulla… Mutta hei, välillä se on ihan ok.

Mikä on sun lemppari binge, eli sarja josta löytyy jaksoja ja tuotantokausia toinen toisensa perään ja jota voisi katsella vaikka kuinka pitkään putkeen? Käy toki osallistumassa Instagramissani vielä ilmaisen 2 kk Viaplay Leffat ja Sarjat & Elisa Viihde Aitio -katselupaketin arvontaan!

Kaupallinen yhteistyö Viaplay & Indieplace kanssa
Sisältää sarja -ja leffasuosituksia sekä 2kk Viaplay–paketin arvonnan!

Olen ehdottomasti sarjamaratoonari. Jos löydän hyvän sarjan, ahmin sen loppuun mahdollisimman nopeasti. Inhottavinta on, jos seuraavaa jaksoa pitää varttoa vaikkapa viikko, siksi yleensä odotankin, että kaikki kauden jaksot ovat tulleet palveluun ja aloitan katselun vasta sitten.

Usein kyllä päätän etukäteen, että nyt katson vaikkapa maksimissaan kaksi jatkoa putkeen, mutta usein sarja vie mennessään, joten on pakko katsoa vielä yksi… ja ehkä vielä yksi.

Elämäntilanteet vaikuttavat hyvin paljon myös siihen, miten paljon sarjoja tai leffoja tulee katseltua. Viimeisen vuoden aikana hyvin paljon vähemmän kun normaalisti. Jos ennen linnoituduimme iltaisin sohvalle sarjan pariin, nykyään painumme itsekin nukkumaan, heti kun vain mahdollista. Rikkonaiset yöt ja univelka ovat tehneet tehtävänsä, mutta nyt kun yöt ovat alkaneet pikkuhiljaa parantumaan, olemme päässeet myös takaisin sarjojen pariin.

Reilu kuukausi sitten vauva meni yökylään ja arvatkaa mitä me mieheni kanssa teimme  – katsoimme koko illan kotona sarjaa. Se oli ihanaa! Olimme kumpikin kaivanneet sitä hurjasti. Sen jälkeen olen taas alkanut katsomaan enemmän sarjoja ja leffoja myös ihan itsekseni. Hyvään ohjelmaan uppoutuminen on tällä hetkellä mitä parasta aivojen nollausta.

Itselläni on tällä hetkellä muutama lempisarja, joista ensimmäiseksi mainittakoon The Walking Dead. En muuten ole normaalisti näin kovan jännityksen ja lentelevien suolepätkien ystävä, mutta tähän sarjaan jäin aikanaan koukkuun pahasti, eikä loppua edelleenkään näy. Muistan olleeni joskus yksin kotona, jolloin katsoin vahingossa kokonaan yhden kauden yön aikana ihan putkeen. Huomasin jossain vaiheessa jo aamun sarastavan, muten pystynyt lopettamaan katsomista, joten vedin vain verhot tiukemmalle kiinni ja jatkoin.

Seuraavaa tuotantokautea ei tuolloin löytynyt netistä, joten nukuttuani ensin muutaman tunnin, lähdin ostamaan kolmannen kauden dvd:n Anttilasta. Ja itseasiassa TWD on syy, miksi aikaan ostin myös Viaplayn katselupaketin, kaikki sarjan tuotantokaudet nimittäin löytyvät sieltä – myös juuri ilmestynyt uusin yhdeksäs kausi.

Hilljattain jäin koukkuun itselleni uuteen sarjaan, The Good Fightiin. Se on juuri sopivan kepeä, mutta silti nokkela ja yllättävä eli juuri sellainen sarja, mitä katsoo iltaisin aina vähän liian myöhään – koska aina on pakko katsoa vielä yksi… Ja mikäs siinä, nyt kun illat ovat pimeitä ja taivaalta sataa tiskirättejä, voi hyvillä omillatunnoin hautautua peiton alle ja uppoutua jonnekin ihan toiseen maailmaan.

Neljän lapsen uusperheessä ei meillä aikuisilla ole ihan hirveästi vapaa-aikaa ja sitten kun sitä olisi, harvoin sitä jaksaa tehdä mitään sen ihmellisempää. Aika on hyvin rajattua ja pakko myöntää, että minä olen nykyisin aika kotihiiri. Kuulostaa ehkä vähän lällyltä, mutta on ihana välillä viettää aikaa miehen kanssa ihan vain ruutua tuijottaen, toisen lähellä kulahtaneet verkkarit jalassa.

Meitä molempia yhdistää Skandi noir-tyyliset pohjoismaiset riskosetsiväsarjat, kuten Wisting ja Maria Wern.  Myös Viaplayn uutuus, Perpetual Grace, Ltd vaikuttaa todella hyvältä ja sellaista juuri meidän tyyliseltä, vähän melankoliselta ja kiemuraiselta rikosssarjalta. Katsoin sitä itsekseni hetken, kunnes totesin, että tämä meidän täytyy ehdottomasti katsoa yhdessä.

Jos kaipaa kevyempää katsomista, niin rakkaushömppädraamaa tarjoilee uusi ruotsalainen Rakasta mua. Moni on kehunut myös lääkärisarjaa New Amsterdam. Saippuasarjahenkistä, rap-musiikkibisnekseksen kiemuroihin sijoittuva Empire aloitti myös juuri viidennen tuotantokautensa Viaplayssä.

Leffoista hiljattain olen katsonut Life itselfin, joka aiheutti pitkästä aikaa kunnon kyyneltulvan. Se oli ihan täydellinen elokuva yksin kotona vietettyyn sunnuntaihin peiton alla.  Toinen erittäin suosittelemisen arvoinen elokuva on BlacKkKlansman – uskomatonta ajatella, että se perustuu tositapahtumiin ja on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä – katsokaa jos ette ole vielä nähneet! 

Itselläni on vielä katsomatta Idän pikajunan arvoitus, jonka pariin toivon pääseväni pian. Halusin käydä katsomassa sen jo leffateatterissa, joten tosi kiva, että se tuli näin nopeasti kanavapakettiin katseltavaksi. Todella paljon myös uusia sarjoja, tuotankokausia ja leffoja on tullut (ja tulossa) Viaplayhyn. Mutta eiköhän näistä riitä alkuun ainakin katsomista piemeneviin iltoihin. Ja joskus ihan päiviinkin.

Meillä on sitten taas lasten kanssa tapana pitää ainakin yksi leffailta viikonlopun aikana. Yleensä katson itse ohjelmia ihan vaan läppäriltä ja joskus jopa kännykän näytöltä, mutta viikonloppuisin panostetaan ja katsotaan leffa isommalta tv:n ruudulta. Viimeisin yhdessä katsomamme elokuva oli Petteri Kaniini, joka oli tosi viihdyttävä ihan näin aikuisenkin mielestä.

Kiva uudistus Viaplayssä on myös se, että jokaiselle perheenjäsenelle voi tehdä oman profiilin, jonka perusteella palvelu myös ehdottaa itselle mahdollisesti sopivia sarjoja ja leffoja. Lasten profiileihin voi myös asettaa eston, jolloin se näyttää vain heidän ikätasolleen sopivia ohjelmia.

Minkälaisia sarjojen katseloijoita te olette? Pitääkö aina katsoa vielä yksi, vai osaatteko jättää sarjan jännään kohtaan? Kerro alle! Kaikkien kommentoijien kesken arvotaan 2kk Viaplay Leffat & Sarjat –paketti!  Arvonta päättyy 4.11.19.

#vieläyksi #viaplayviikonloppu

Lokakuu. Se meni hitusen kivuttovammin kun olin ajatellut. Edelleen, kuten joka kuun vaihde, ei voi muuta kuin ihmetellä ajankulkua. Juurihan tämä vuosi alkoi. Muistan selvästi kun oli tammikuu. Pian se on jo uudestaan. Tämä lokakuu on ainakin itselleni aina ollut vähän sellainen siirtymäkausi. Vihdoin hyväksyn että kesä on ohi, syksykin ihan pian, ja kaikki alkavat valmistautua talveen. Muuten tuntuu että tämä sama ajanjakso elämässäni vain jatkuu ja jatkuu. Ehkä olisi aika miettiä jotain opiskeluhommia tai osa-aika töitä. Tässä kuussa olen myös paljon miettinyt taas hetkessä elämistä, ja miten itse saisin taas ajatukset kasaan niin että osaisin nauttia tästä kaikesta mitä minulla jo on, enkä haikailla jotain mitä haluaisin. Jos viime kuu meni kunnon tunneryöpytyksessä niin tämä kuu ennemmin taas jossain sumussa turtana kulkien. On tämä naisen elämä vaan.. en edes tiedä, hullua. Jokatapauksessa, lokakuussa:

-sain serkun
-voitin blogigaalassa jaetun 3.sijan palkinnon
-tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä kun tosissani sanoin exälleni että haluan erota
-edelleen tykkäsin pojasta josta tykkäsin jo kymmenen viikkoa sitten
-edelleen olen sinkku
-varasimme matkan thaimaahan jouluksi
-sain nimikkopipon
-kävin pariisissa
-oli sydänsuruja
-matkustin vantaalle ja jäin bussista väärällä pysäkillä
-sain uuden ystävän
-tajusin ettei iällä oikeasti ole enää merkitystä
-nukahdin baariin, kaksi kertaa saman illan aikana
-lemmikkikuume kasvoi niin kovasti että aloimme syöttämään lintuja keittiön ikkunalaudalta
-leikkasin itse otsahiukset traagisin seurauksin
-pikkuveljeni räppäsi usealle sadalle ihmiselle seksielämästäni
-katsoin sillan tokan tuotantokauden ja kuuntelin sen tunnarin ainakin sata kertaa
-istuin neljä tuntia kampaajalla blondaamassa hiuksiani
-huomasin vanhentuneeni
-vaihdoin kaikki kylppärin (vaikeat) halogeenit, ihan ite
-kävin keskustelun exäni yhdenyön jutusta, ikeassa
-näin enneunta
-sain kuulla että kantakahvilani on myyty uusille omistajille
-tuhlasin ihan liikaa rahaa
-haaveilin päivittäin uusista tatuoinneista
-koin ehkä yhden elämäni pahimmista vaatekriiseistä
-tinderissä oli todella hiljaista
-whatsappin ryhmäkeskustelu kävin ehkä kuumemepana kuin ikinä ennen
-löysin itseni muutaman kerran kerran sellaisista paikoista etten vaan olisi ikinä uskonut
-järjestin lastensynttärit
-minulla oli nimipäivät
-the walking dead alkoi vihdoin pitkältä tauloltaan
-matkustin taksilla noin miljoona kertaa
-kävelin monena maanantai-aamuna vaasankatua pitkin haikein mielin kotiin
-päätin ettemme muuta tästä asunnosta vasta kun on ihan ihan pakko

Kuukausilistauksen kuvat perinteisesti instagramista @mintturipakinttu

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.