Kuten jo jokin aikaa sitten kerroin, aloitin hiljattain blogin kautta hyväntekeväisyysyhteistyön Unicefin kanssa. Itseasiassa jo useamman vuoden minulla on ollut ajatus että voisin hyödyntää blogia ja laajaa lukijakuntaani myös tämäntyyppiseen toimintaan. Hienoja järjestöjä on todella monta, mutta lopulta Unicefin laaja lasten ja perheiden hyväksi tekemä toiminta vakuutti niin ettei tarvinnut enää miettiä. Eikä tämä tietenkään sulje pois myöskään muita hyväntekeväisyysjärjestöjä jatkossa.
Syy miksi postaan vasta nyt kunnolla ensimmäistä kertaa aiheesta Unicef on se, että asiaa olisi ihan hirveästi. Olen todella inspiroitunut tästä järjestöstä ja miten siellä hommat hoidetaan, mutta samalla pää on kuitenkin pyörällä kaikesta informaatiotulvasta. Joten voin vain kuvitella miten sekavan postauksen saisin aikaan, jos vain lähtisin kirjoittamaan kaikkea kuulemaani ja näkemääni. Olenkin tässä miettinyt että miten aloittaisin, kertoisinko Unicefista järjestönä yleensä, tai kenties näin joulun kynnyksellä Unicef-Lahjasta, vaiko vierailustani heidän tehtaallaan. Vierailunkin aikana tuli opittua niin paljon uutta, että siitäkin saisi ainakin neljä eri aihe-aluetta käsittävää postausta… Mutta jos nyt kuitenkin alkuun edes vähän tuosta varasto-vierailusta. Kysykää sitten kaikkea mahdollista mitä vain tulee mieleen!
Meitä lähti siis muutama viikko sitten Kööpenhaminaan, Unicefin varastolle, pieni porukka johon lukeutui Suomen Unicefin Eijan ja Sarin lisäksi Ilman sinua olen lyijyä-blogin Karoliina sekä Project Mama-Katja. Lensimme Finnairin lahjoittamilla vanhentuneilla pisteillä. Varasto on Tanskan valtion Unicefille lahjoittama ja samalla maailman suurin humanitaarisen avun varasto. Siitäkin huolimatta että todellisuudessa vain 5% Unicefin toimittamista tarvikkeista kulkee sen kautta. Varasto on todella vaikuttava silti, ihan hillittömän kokoinen ja todella tarkasti suunniteltu. Mutta varastotoiminnan lisäksi se on myös Unicefin hankintakeskusksen päämaja. Siellä tehdään vuosittain päätökset 2 miljardin euron tarvikkeista ja palveluista. Siellä suunnitellaan, suunnitellaan ja suunnitellaan. Suunnitellaan että minkälaisilla tuotteilla saisi vaikkapa lapsikuolleisuutta laskemaan tai miten jo olemassa olevia tuotteita saisi yksinkertaistettua niin, että jokainen joka puolella maailmaa osaisi niitä käyttää. Varastolla muuten työskentelee ihmisiä yli 70 eri maasta!
Unifec toimii 190 maassa, ja suurimman osan tarvikkeistaan se hankkii mahdollisiman läheltä sitä minne ne menevät. Myös näin ollen kyseiset maat vaurastuvat. Pienempiä varastoja on sijoiteltu loogisesti alueille, joilla vaikkapa maanjäristysten riski on suuri. Unicefin pyrkimys on loppupeleissä kuitenkin saada valtiot itse vastaamaan lastensa hyvinvoinnista. Näin erimerkiksi Intiassa, joka otti kolme vuotta sitten vastuun lastensa rokotuksista Unicefin avulla.
Köpiksen varastolla kootaan siis lähinnä paketteja, joita myös kuluttajat voivat ostaa ja lahjoittaa. Yksi näistä paketeista on meidänkin porukan vakuuttaanut School in a box. Yhdessä laatikossa on kaikki mitä tarvitaan 40 henkisen koluluokan opattamiseen. Se on kätevä esimerkiksi katastofialuuella, jolloin on todella tärkeä saada lapset normaaliin ja turvalliseen arkeen kiinni, mutta kaikki ympärillä on tuhoutunut. Hätäapu siis lähtee varastolta ja katastrofin sattuessa viimeistään 72 tunnin päästä, yleensä reilusti aiemminkin, ovat jo ensimmäiset paketit perillä. Tarvikkeiden lisäksi paikalla toki Unicefin työntekijöitä jotka tekevät yhdessä valtion viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa tilannekartoituksen. Katastrofialueille lähtee ensimmäiseksi tyypillisesti terveyspakkauksia, jotka sisältävät muun muassa antibiootteja ja muita lääkkeitä, vedenpuhdistustabletteja ja vesiastioita, saippuaa, suolasokeriseosta sekä hygieniatarvikkeita. Niitä seuraavat teltat, hätäapuravinto, rokotteet ja koulutarvikkeet. Viimeistään kuuden viikon jälkeen alkaa tyypillisesti jälleenrakennus. Unifec osallistuu erityisesti koulujen rakentamiseen ja kunnostukseen sekä vesihuollon järjestämiseen. Tavoitteena on aina rakentaa kestävämpää ja parempaa infrastruktuuria, vahvistaa maata mahdollisen seuraavan katastrofin varalta.
Tietysti näin äitinä kaikki tällainen saa herkistymään, Unicef tekee todella hienoa ja arvokasta työtä ja lasten perheiden eteen. On ollut todella antoisaa tavata työntekijöitä, joista heti huomaa kuinka suurella sydämellä ja intohimolla he suhtautuvat ja puhuvat työstään Unicefilla. En voi kun lämpimästi suositella ryhtymään esimerkiksi kuukausilahjoittajaksi tai korvaamalla edes osan joululahjahankinnoista Unicef-lahjoilla. Lisätietoa Unifecista löydät TÄÄLTÄ.
Onko Unicefin toiminta entuudestaan tuttua, onko teistä jo joku lahjoittaja? Ja tiesittekö muuten että Unifec on aikanaan toiminut myös suomessa, tarjoten apuaan suomalaislapsille sodan jälkeen.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Tiistaina olin kiitollinen Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä ja siitä että minulla on mahdollista ostaa apteekista tarvittaessa lähes mitä rokotteita itselleni ja lapsilleni.
Keskiviikkona olin kiitollinen ystävistäni, joiden kanssa voin jakaa ihan kaiken.
Torstaina olin kiitollinen uusista hyvin istuvista farkuista, sushilounaasta ja tehokkaasti käytetystä päivästä.
Perjantaina olin kiitollinen tasa-arvoisesta aviolittolaista ja uusista kavereista.
Lauantaina olin kiitollinen Reino Nordinin uudesta levystä, glögistä ja odottamattomista kohtaamisista.
Sunnuntaina olin kiitollinen auringosta ja erityisen kiitollinen olen siitä että vaikka rakkausrintamalla on tullut pahasti takkiin, en ole katkeroitunut vaan uskon että joskus vielä kaikki asiat järjestyy parhaiten päin.
KAAPO ELVIS
