Arki-sarjassa julkaistaan vuoden joka viikolta arkisia tapahtumia, jotka ovat tallentuneet puhelimeen. Viikko 3.
Muutto – Kahdeksan vuoden asumisen jälkeen äitini muutti ja minä kävin pikaisesti vähän auttelemassa. Vaikka uusi koti on ihana ja ihan lähellä vanhaa, iski itsellenikin pieni haikeus. Kai ne muutokset tuntuvat aina vähän sillä tavalla.
Päikkärit – Kotivanhemmuuden etuja on nukkua päiväunet silloin kun lapsikin nukkuu. Itsehän en tästä edusta juurikaan pääse enää nauttimaan, sillä työskentelen päivisin ja mies hoitaa lapsen. Mutta eräs päivä olin niin poikki, etten voinut muuta kun kömpiä peiton alle. Taapero nukkuu parvekkeella vaunuissa, joten hänet kuulee paremmin sohvalta.
Tekemistä – tällä viikolla on puhuttanut pitkään jatkuneet tylyn harmaat ja sateiset säät sekä jatkuva pimeys. Ollaan yritetty keksiä paljon kaikkea tekemistä taaperolle (ja meille), ettei arki tuntuisi niin tylsältä ja aina saman toistolta. Vesiväreillä maalaaminen on hitti.
Viikko 1 – Vuosi alkoi omalla ajalla. Kolme yötä yksin kotona, nukuin niin hyvin kun pystyin, luin 1,5 kirjaa, kävin uimassa, nautin ja latasin akkuja.
Viikko 2 – Koululaisten viimeinen lomapäivä ja ulkona jatkuva kaatosade. Päätin lähteä yksin kaikkien kolmen lapsen kanssa purkamaan energiaa Hop Loppiin – kuten ilmeisesti kaikki muutkin 73 603 Helsinkiläistä perhettä
Viikko 2 – Porkkalapasta. Tein joulun alla niin paljon porkkalaa, että sitä päätyi myös pakkaseen. Eräs ilta tein siitä perheelleni pastaa fenkiloin ja kaurakerman kanssa. Lapset yökkivät ja tökkivät vain lautasiaan, toinen lähes itki ja mieshän kieltäytyi kokonaan kauniisti. Ei jatkoon.
Toteutin viime vuonna blogissa postaussarjan, jossa jaoin yhden arkisen kännykkäkuvan joka viikolta, 52 viikkoa 52 kuvaa. Kuvat käsittelivät muun muassa vauvan varttumista taapeoksi ja kaikkea siihen liittyvä, kuten sairastelua, unikoulua, syömään oppettelemista, koululaisten arkea kuten uusia harrastuksia, etappeja ja peruskommelluksia sekä omaa elämääni eli töiden aloitusta, juhlia, matkatkoja, tapahtumia.
Postaussarja oli siitä kiva, että sen ansiosta oli matala kynnys julkaista jotain ihan tavallista, välillä jopa ihan tärähtäneellä kuvalla – tuntui että jopa mitä rosoisempi kuva, sen aidompaa. Kyselin loppuvuodesta myös teiltä, tahtoisitteko postaussarjan jatkuvan tänä vuonna. Moni vastasi että KYLLÄ (eikä kukaan että ei), joten jatkan sitä siis ehdottomasti!
Viime vuonna onnistuin pitämään itseni kurissa ja julkaisemaan vain yhden kuvan per postaus, vaikka monesti olisi tehnyt mieli jakaa viikolta useampikin kuva tai tapahtuma. Tänä vuonna aion toimia niin, eli ei liikoja sääntöjä – kuvia viikolta voi tulla siis yksi tai kymmenen.
Ja jos joskus sattuu niin, että koko kuva unohtuu julkaista (kuten nyt kävi) voi muutaman viikon ynnätä myös yhteen. Tämän myötä otsikkokin lyhenee arkikuvasta ihan vaan arjeksi.
ps. Muistathan että voit ottaa blogini kätevästi seurantaan Facebookissa että Blogit.fi sekä Bloglovinin kautta. Näin et missaa uusimpia postauksia! Suora linkki uusimpaan postaukseen löytyy myös Instagam profiilistani!
Koululaisten joululomalla koko muukin perhe on päässyt lomamoodiin. Etenkin Myy on ollut silminnähden onnessaan, kun isoveljistä on riittänyt leikkiseuraa koko päiväksi. Itse en taas pysty lakata ihmettelemästä, miten kärsivällisesti ja aivan täysin omasta halustaan nuo isommat ottavat pikkusiskon mukaan leikkeihin. Myy osaa avata jo kaikki kotimme ovet, joten omiin juttuihin pikkulegojen tai piirustelun pariin on tällä hetkellä aika mahdotonta päästä.
Muutenkin pojista on kokoajan ihan hirvittävän paljon apua vahtimisessa. Välillä tunnen ihan omantunnonpistoksia asiasta. Toisaalta, kun näkee että pojat ihan oikeasti haluavat auttaa, kuten keksimällä uusia leikkejä jotta taapero pysyisi pois jaloistani ruokaa tehdessäni, on avusta myös aika vaikea kieltäytyä. Vielä kun veljesten kesken on viime aikoina ollut kokoajan enemmän ristiriitoja heidän kasvaessaan, tuntuu hyvältä nähdä kaikki kolme leikkimässä sulassa sovussa. Poikien tekevän jatkuvaa yhteistyötä.
Välillä yritän muistuttaa poikia, että sanovat sitten vaan kun eivät enää jaksa tai halua auttaa – mutta aika harvoin he edes haluavat tehdä mitään ihan omia juttujaan silloin, kun on mahdollisuus leikkiä yhdessä pikkusiskon kanssa. Eivät he tee sitä velvollisuuden tunnosta, vaan aidosta halusta.
Nyt kun koululaisten joululoma alkaa lähetyä loppuaan, huomaan että se tuli todella tarpeeseen meille kaikille. Arkena koulu vie ison osan päivästä ja viikot vain tuntuvat soljuvan ohi. Lomalla ollaan saatu ottaa kaikki rennosti, ilman aikatauluja, ilman kiirettä – olla vaan. Kotona on ajoittain vallinnut ihmeellisen rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Ajoittain toki myös ihan kaaos ja hermojen kiristely, mutta kuitenkin!
Huomaan, että itselläni kestää hetken aikaa päästä kiirettömään tunnelmaan, siihen että voi makoilla sohvalla lapset kainalossa, ilman että tuntuu kokoajan että nyt pitäisi olla tekemässä sitä ja tätä. Lomalla sitä pääsee hioutumaan taas paremmin yhteen perheen kanssa. Tähän väliin oli hyvä päätös viettää lomaa ihan vain kotosalla, ilman suunnitelmia. Ihana loma!
Ps! Instagramissani on käynnissä vielä tänään R-Collectionin lasten collegen arvonta! Pääset arvontakuvaan tästä.
Arvonta on toteuettu yhteistyössä R-Collectionin kanssa ja kuvien vaatteet saatu.
Taas yksi uusi sana on kerttynyt taaperon sanavarastoon, hän oppi sanomaan oman nimensä! Ja se lausutaan näin: MmmmmmY!
ps. älkää ihmetelkö jos minusta ei paljoa kuulu loppuvuonna, yömme kun näyttävät taas pääosin tältä mitä yllä olevissa kuvissa. Kaiken liikenevän ajan ajattelin päiväasaikaan nukkua (tai syödä suklaata puoliunessa sohvan nurkassa). Ei yhtään huono suunnitelma mielestäni.
Vietimme poikien kanssa ihanan jouluisen viikonlopun Tampereella, Visit Tampereen kutsumina. Reissun ajankohta ei olisi voinut osua paremmin nappiin, nimittäin muutama pakkasaste, auringonpaiste ja joka paikkaa koristava lumi tekivät kaikesta ihan erityisen kaunista. Tampere oli saanut ylleen myös kaikkialla kimmeltävät jouluvalot ja siellä täällä kadun kulmaa koristivat myös kuuset ja kranssit.
Tampere on itselleni suht tuttu kaupunki ja pojatkin ovat siellä käyneet muutamasti, mutta emme ikinä näin joulun aikaan. Suosittelenkin oikein lämpimästi sinne suuntaamista, jos haluaa päästä joulutunnelmaan – siellä se todistetusti onnistuu! Tampereella tapahtuu nyt joulun alla paljon kaikenlaista ja mekin ehdimme muutamassa päivässä kokea vaikka mitä, tässä siis meidän vinkkimme jouluiselle Tampereelle:
KOIRAMÄEN JOULU
Särkännimessä sijaitsevassa Koiramäessä emme olletkaan aiemmin käyneet, emmekä siis oikein tienneet mitä odottaa. Astuessamme porteista sisään olimme yhtäkkiä taianomaisessa joulumaailmassa. Aurinko oli juuri laskemassa ja me kolme huokailimme yhteen ääneen, miten kaunista kaikkialla oli. Joulu oli täällä.
Itse Koiramäki oli kauniisti lumen peitossa, mutta senkin alta saattoi nähdä miten tarkkaan ja yksityiskohtaisesti paikka oltiin rakennettu. Kauniita puutaloja ja eläinten aitauksia koristivat erilaiset jouluvalot ja koristeet, taustalla soi joulumusiikki. Ihan aluksi tapasimme muutaman ponin, sitten lampaita. Lämpimässä jouluisessa tallissa näimme myös vuohia, kanoja, possuja ja pupuja.
Joka puolella riitti ihmeteltävää. Pojista oli hurjan hauskaa bongailla lumen alle jääneitä Koiramäen hahmoja. Paikalla oli perheitä eri ikäisten lasten kanssa ja minäkin suosittelen paikkaa ihan kaiken ikäisille! Toimii hyvin niin taaperoille, että tuollaiselle kymmenvuotiaallekin. Koiramäen Joulussa on kiertelyn ja katselun lisäksi paljon muutakin ohjelmaa, kuten poniajelua, pipareiden koristelua, ohjattuja jumppahetkiä, villasikojen leikkihetki (nämä possut olivat niin suloisia), porojen ruokintaa, tonttuleikkejä, askartelupaja ja tottakai Joulupukki.
Pojat tykkäsivät leikkiä myös Drakkulan linnassa. Välissä kävimme lämmittelemässä (ja herkuttelemassa) viehättävässä Kahvila von Guggelböössä. Siellä oli vaikka mitä ihania jouluisia leivoksia ja kakkuja sekä tottakai riisipuuroa ja glögiä.
Mennen tullen kävimme hämmästelemässä maisemia myös viereisessä Näsinneulassa. Oli hauska nähdä ensin Tampere vielä kun aurinko vähän pilkahteli ja sitten myöhmmin ihan pimeällä. Meillä oli rannekkeet joilla pääsi Koiramäen Joulun lisäksi siis myös Näsinneulaan että planetaarioon ja akvaarioon. Planetaariossa emme tällä kertaa ehtineet käydä, mutta kaloja kävimme katsomassa. Vielä lähtiessämme Elvis halusi poiketa Koiramäen putiikissa ostamassa omilla rahoillaan Villasika-pehmolelun – kuten sanottu, ne todella veivät sydämemme
TALLIPIHA
Huolimatta siitä, että Tampere on itselleni jokseenkin tuttu, en ole ennen käynyt sen ihanalla Tallipihalla. Nyt joulun aikaan Tallipihalla on kaikkea jouluista extraa, kuten lisää erilaisia paikallisia käsityömyyjiä, itse tehtyjä herkkuja ja lapsille karuselli. Tallipihalta löytyy myös poneja, aasi, lampaita, kanoja ja mahdollisuus vaikka hevosajelulle. Tämä on ihan mieletömän tunnelmallinen paikka ja joulufiilis on täälläkin taattu!
Itse tykkäsin Tallipihan iloisesta mutta rauhallisesta tunnelmasta. Viihdyimme täällä monta tuntia, jokainen rakennus koluten. Pihan perältä löytyy paikan helmi – Tallipihan Suklaapuoti. Maineikas suklaapuoti on tulvillaan mitä ihanimpia herkkuja, emmekä mekään voineet vastustaa heidän itse tekemiään suklaapalleroisia, joita löytyy kaikissa mahdollisissa mauissa. Miltä kuulostaisi vaikka shampanjasuklaa syötävällä kultatomulla? Voin kertoa, että hyvää oli. Ainut huoli minulla on nyt se, että saadaanko me suklaat säilymään jouluun asti vai pitääkö tehdä uusi reissu Tampereelle suklaan perässä.
Myös Joulupukki vieraili Tallipihalla ja minäkin pääsin pukin kanssa yhteiskuvaan. Pihalta löytyy lisäksi kahvila, josta saa kuuluisia vohveleita sekä lasten leikkipaikka. Jos on tarvetta mummon itse kutomille villasukille tai myssyille, niin täältä saa. Myös todella kauniita erilaisia joulukukkia, tuoreita ja kuivattuja, sekä kransseja sai kauhdestakin eri paikkaa. Tänne voi tulla muutenkin vain käyskentelemään, rapsuttelemaan Tallin eläimiä ja hakemaan joulutunnelmaa.
JOULUTORI
Perinteisempi Joulutori myyntikojuineen löytyy Tampereen keskustorilta. Joulutorin jouluisen tuoksun haistaa jo kaukaa, erilaisten käsitöiden lisäksi täältä kun nimittäin saa kaikkia ihania jouluherkkuja kotiin vietäväksi ja lahjaksi, että heti paikan päällä syötäväksi. Kuten kuumia kastanjoita, suklaaseen upotettuja omenoita, erilaisia sillejä, valkosipulissa paistettuja ruisleipiä, Pyyningin munkkeja ja kaikkea muuta mahdollista. Lavalla esiintyy eri esittäjiä ja etenkin sunnuntai-iltaa kohden tori oli ihan täynnä porukkaa.
Torin vierestä, Vanhan Kirkon puistosta löytyy myös paljon kaikkea jouluisaa, kuten itse kirkko ja seimi, Lumikuningatar ja Jääprinsessa, poniajelua, Joulupukki sekä jääveistosteltta. Pimeän tullen oli hauska vain kävellä ympäri puistoa ja ihmetellä valoja ja joulun tunnelmaa. Illalla alkoi yhtäkkiä myös sataa tosi paljon lunta ja se teki kaikesta vielä astetta maagisempaa.
RAVINTOLAT
Tampere on täynnä myös tosi hyviä ja kiinnostavia ravintoloita ja kahviloita. Niitä on ihan loputtomasti ja joka korttelista bongasin kivan näköisiä paikkoja. Jos käyt Tallipihalla, suositelen ehdottomasti syömään vieressä olevassa Finlaysonin Palatsissa. Jo pelkkä rakennus ja sen pihapiiri on historiaallisesti merkittävä ja todella upea – ja niin oli ruokakin! Aluksi hieman jännitti mennä nälkäisten ja hieman villiintyneiden lasten kanssa niin hienon näköiseen paikkaan, mutta tunnelma oli kuitenkin rento ja lapsetkin taisivat vaikuttua Palatsin puitteista.
Muita Visit Tampereen meille valitsemia ravintoloita olivat vanhaan myllyrakennukseen rakennetu Ravintola Myllärit, jossa myöskin lapset huomioitiin kivasti. Tosin poikien syömisestä illallisella ei mainannut tulla mitään, niin hienot Tampereen Kaupungin teettämät väritys -ja puuhakirjat he saivat – nissä riitää tekemistä vielä kotonakin. Lisäksi kävimme pitkän kaavan mukaan rennolla lounalla kauppahallin kortteleissa sijasevassa Astorissa.
MAJOITUS
Tampereelta löytyy paljon hotelleja, kuten uusi Torni ja tutumpi Ilves, joista molemmista on huikean hienot näkymät kaupungin ylle. Koska me olimme lasten kanssa liikkellä junalla, yövyimme kuitenkin aivan Tampereen rautatieasemaa vastapäätä olevassa Scandic Tampere City hotellissa. Keskeinen sijainti helpotti ja nopeutti liikkumista ja kotiinpäin lähtiessä oli kätevä käydä vain nappaamassa laukut hotellilta ja kävellä tien yli junaan. Kaapo ja Elvis rakastavat hotelleja ja hotellien aamupalaa. Istuimmekin aamulla rauhassa reippaasti yli tunnin hotellin herkkuja nautiskellen. Mustamakkara jätetiin kuitenkin tällä kertaa välistä.
MUUTA TEKEMISTÄ
Lisää joulutunnelmaa löysimme myös Finlaysonin alueelta, jossa kävimme ihan reissumme aluksi myös Vakoilumuseossa. Teimme siellä agenttitestin ja se olikin hauska tapa purkaa junamatkan istumisesta syntyneet liiat energiat. Tuollainen kiva ja yhteystyöllä toteutetava tekeminen sopi muutenkin hyvin ressun alkuun, vaikkei nyt varsinaisesti jouluun liittynytkään. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, olisimme varmasti käyneet ainakin Pikku Kakkosen puistossa. Reissua varten latasin puhelimeen tampere.finland – sovelluksen, josta löytyy vinkkejä, tapahtumia, tarjouksia ja kaupungin kulttuuriraitteja, joiden avulla voi tutustua kaupunkiin eri teemoilla. Lisää Jouluista tekemistä löytyy Joulu Tampere sivustolta.
Tosi tosi ihana reissu, aina ei tosiaan tarvitse lähteä edes kovin kauas kokeakseen jotain uutta. Matka oli myös kiva aloitus joulukuulle, kun pääsi nut ihan oikeasti siihen iloiseen joulutunnelmaan käsiksi.
Minttu on uusperheen äiti joka rakastaa punaista huulipunaa, inhoaa kiirettä ja näkee kauneutta arkisissa asioissa.
Perheen kaksi isompaa koululaista, touhukas leikki-ikäinen ja kevätvauva pitävät huolen, ettei elämä käy tylsäksi.
Pääosassa ovat oman näköinen arki ja täysillä eläminen. Välillä reissataan ja bailataan ja välillä taas vietetään tavallista perhe-elämää kaupungilla laatikkopyöräillen tai sohvannurkassa kirjaa lukien.
Elämänmakuinen MAMI GO GO on yksi Suomen ensimmäisiä ja suosituimpia perhe-elämään painottuvia blogeja.