ILTAKÄVELYLLÄ

8/06/2020

Ensimmäinen lasten kesälomaviikko on takana päin ja vaikka meidän pienet koululaiset aloittivat lomansa muualla, tuntui se silti vaikuttavan myös meihin. Muistan omasta lapsuudestani sen, miten kivaa oli kun saimme kesäisin leikkiä pihalla muiden naapuruston lasten kanssa yömyöhään asti. Aamulla ei tarvinnut herätä kouluun, joten valoisat illat venyivät usein pitkään, eikä kotiin -tai nukkumaanmenoajat olleet niin tarkkoja.

Olemme monena iltana havahtuneet tekemään päivällistä vasta lähempänä seitsemää, eli silloin kun normaalisti arkena aloittelisimme jo iltapalan valmistelun. Sisäinen kello on vieläkin vähän sekaisin lisääntyneestä valon määrästä.

Kesäisin ollaan myös paljon ulkona, eilen lähdettiin Myyn kanssa vielä myöhäisen illasen jälkeen kävelylle. Oltiin nukkeinemme jo ulkona, kun minun oli pakko kipaista hakemaan kotoa vielä kamera mukaan. Lainasimme naapurin upeita rattaita (jollaisia olen yrittänyt nettikirppareilta jo pitkään etsiä) ja tämä pikku-mama (itse pukemissaan liian isoissa kengissä) sai kyllä hymyn huulille ihan jokaiselle vastaantulijalle.

Kiersimme naapuruston, välillä Myy pysähtyi keräämään kukkia, tarkistamaan vauvan asentoa ja asettamaan hänelle tuttia, katsomaan ohi kulkevia koiria tai ihmettelemään käpyjä ja muurahaisia, muutoin hänellä tuntui olevan kova kiire eteenpäin, kuten pikkuäideillä kai hänen mielestään kuuluukin olla. Vaikka oikeastihan meillä ei ollut kiire minnekään, ilta oli valoisa ja lämmin, täynnä huumaavaa kukkien tuoksua. Ihan täydellinen kesäiselle iltakävelylle.


LOMALLA

3/01/2020

Koululaisten joululomalla koko muukin perhe on päässyt lomamoodiin. Etenkin Myy on ollut silminnähden onnessaan, kun isoveljistä on riittänyt leikkiseuraa koko päiväksi. Itse en taas pysty lakata ihmettelemästä, miten kärsivällisesti ja aivan täysin omasta halustaan nuo isommat ottavat pikkusiskon mukaan leikkeihin. Myy osaa avata jo kaikki kotimme ovet, joten omiin juttuihin pikkulegojen tai piirustelun pariin on tällä hetkellä aika mahdotonta päästä.

Muutenkin pojista on kokoajan ihan hirvittävän paljon apua vahtimisessa. Välillä tunnen ihan omantunnonpistoksia asiasta. Toisaalta, kun näkee että pojat ihan oikeasti haluavat auttaa, kuten keksimällä uusia leikkejä jotta taapero pysyisi pois jaloistani ruokaa tehdessäni, on avusta myös aika vaikea kieltäytyä. Vielä kun veljesten kesken on viime aikoina ollut kokoajan enemmän ristiriitoja heidän kasvaessaan, tuntuu hyvältä nähdä kaikki kolme leikkimässä sulassa sovussa. Poikien tekevän jatkuvaa yhteistyötä.

Välillä yritän muistuttaa poikia, että sanovat sitten vaan kun eivät enää jaksa tai halua auttaa – mutta aika harvoin he edes haluavat tehdä mitään ihan omia juttujaan silloin, kun on mahdollisuus leikkiä yhdessä pikkusiskon kanssa. Eivät he tee sitä velvollisuuden tunnosta, vaan aidosta halusta.

Nyt kun koululaisten joululoma alkaa lähetyä loppuaan, huomaan että se tuli todella tarpeeseen meille kaikille. Arkena koulu vie ison osan päivästä ja viikot vain tuntuvat soljuvan ohi. Lomalla ollaan saatu ottaa kaikki rennosti, ilman aikatauluja, ilman kiirettä – olla vaan. Kotona on ajoittain vallinnut ihmeellisen rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Ajoittain toki myös ihan kaaos ja hermojen kiristely, mutta kuitenkin!

Huomaan, että itselläni kestää hetken aikaa päästä kiirettömään tunnelmaan, siihen että voi makoilla sohvalla lapset kainalossa, ilman että tuntuu kokoajan että nyt pitäisi olla tekemässä sitä ja tätä. Lomalla sitä pääsee hioutumaan taas paremmin yhteen perheen kanssa. Tähän väliin oli hyvä päätös viettää lomaa ihan vain kotosalla, ilman suunnitelmia. Ihana loma!

Ps! Instagramissani on käynnissä vielä tänään R-Collectionin lasten collegen arvonta! Pääset arvontakuvaan tästä.
Arvonta on toteuettu yhteistyössä R-Collectionin kanssa ja kuvien vaatteet saatu.