MIKÄ LIIKUTTAA?
VOITA 200 EURON LAHJAKORTTI REIMALLE

17/10/2017

Kaupallinen yhteistyö – Reima

Me olemme siinä mielessä aktiivinen perhe että liikumme lähes kaikkialle kävellen tai pyörällä. Kaapon jalkapalloa lukuunottamatta meillä ei kuitenkaan ole säännöllisiä liikunnallisia harrastuksia, mutta hyötyliikuntaa sitäkin enemmän.

Uusien suositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivässä reippaasti vähintään kaksi tuntia, ja sen lisäksi päivässä tulisi olla vielä muuta aktiivista toimintaa. Pojat saivat Reimalta alkuvuodesta käyttöönsä aktiivisuussensorit, joilla voimme mitata lasten päivittäistä liikuntaa. Sensoreiden mukaan aktiivisuutta onkin ollut kuudesta kahdeksaan tuntiin päivässä, eli mielestäni oikein hyvin.

Lapsista huomaa kyllä jos vaikkapa sadepäivänä ollaan oltu liikaa kotona tai jos iltapäiväkerhossa on ollut pelipäivä. Lapset ovat silloin paljon levottomampia ja toisaalta samaan aikaan vaikuttavat väsyneiltä ja kiukkuisilta. Niinä päivinä kun itse ei huvittaisi lähteä poikien kanssa ulos, muistutan itselleni miten paljon paremmin loppupäivä kuitenkin menee kun lapset saavat purkaa ylimmäristä energiaansa ja itse taas saa lisää puhtia iltaan saakka. Siitä syystä jokapäiväinen ulkoilu onkin ihan ehdotonta. Pahimpiin rankkasadepäiviin ollaan kehitelty kotiin sitten erilaisia temppuratoja tai lähdetty vaikka sisäliikuntaleikkipuistoon.

Lapset saavat arkena ihan hyvin liikuntaa jo ihan vain eskari -ja koulupäivien aikana. Olen tosi iloinen että niihin ollaan kiinnitetty oikeasti huomiota. Koulussa harvoin pönötetään pulpetin ääressä, kuten meillä ennenvanhaan, vaan jopa tuolien tilalle on hankittu erilaisia keinuvia tai pomppivia istuimia ja palloja. Välitunteihin on keksitty paljon erilaista tekemistä, vanhemmat oppilaat leikittävät pienempiä ja isosta varastosta voi käydä lainaamassa erilaisia ulkovälineitä peleihin. Samoin eskarissa liikutaan paljon niin sisällä kun ulkonakin, sekä retkeillään paljon läheisessä metsässä.

Matkat kouluun ja kauppaan kuljemme kävellen ja matkalla saa ehdottomasti kiipeillä ja leikkiä. Onneksemme myös meidän piha soveltuu ihanasti erilaisiin leikkeihin, lapset on huomioitu siellä hyvin ja muutenkin tilaa riittää jos jonkinmoiseen leikkimiseen ja seikkailuun. Meidän läpitalon asuntoa taas pääsee juoksemaan ympäri ja lapsethan rakastavat sitä. Näistä syistä en siis pode syyllisyyttä säännöllisten liikuntaharrastusten puutteesta, sillä tiedän lasten olevan tarpeeksi aktiivisia ja saavan myös sitä vähän hikisempää liikuntaa päivittäin.

Aktiiviset lapset tarvitsevat tietysti myös sääoloihin sopivat vaatteet, jotka päällä on helppo kiipeillä, juosta ja remuta. Vanhempana sitä tahtoo vaatteilta myös laatua, sillä lapset tosiaan nuohoavat joka paikan. Kaupallisessa yhteistyössä saimme valita Reimalta talveen sopivat vaatteet.

Reiman ulkovaatteet ovat tunnetusti hyviä ja valikoima onkin niissä todella kattava. Päädyin tilaamaan pojille Reimatec+ untuvatakit. Parka-mallinen takki sopii ulkonäkönsä ansiosta kivasti myös kaupungille, mutta hyvien teknisten ominaisuuksiensa vuoksi se on ihan loistava kovempaankin talvikäyttöön. Hupuissa on irroitettava karvareunus, joka on tosi hyvä lumituiskussa. Tuulenpitävästä ja hengittävästä materiaalista valmistettu takki on myös täysin vedenpitävä. Elvikselle valitsin tuon kauniin murretun oranssin sävyn ja Kaapon takin taas tyylikkäässä mustassa värissä.

Pakkaskelejä odottelee myös tekniset toppahousut henkseleillä, mutta toistaiseksi ulkohousujen virkaa täyttävät nuo ihan mahtavat lämmittävät Trick-farkut. Meillä oli keväällä samalla Thermolite-tekniikalla valmistetut farkut päinvastaisella, viilentävällä ominaisuudella. Näissä lämmitävvissä farkuissa kankaan sisäpuoli tuntuu käteen samettisen pehmoiselta ja sen tekniikka siirtää kosteuden pois iholta pitäen sen lämpimänä. Farkkujen malli miellyttää kovasti vaativaa silmääni jonka lisäksi ne ovat joustavuutensa ansiosta mukavat jalassa.

Myös teknisiä kenkiä löytyy Reiman valikoimista erilaisia. Kaapon kengät ovat lämpimät ja vedenpitävät Wheater-tennarit, joiden päällinen on pääosin tyylikästä nahkaa. Kenkien vedenpitävä välikalvo ja tekstiiliturkisvuori pitävät jalat lämpiminä ja kuivina. Elviksen kengät taas ovat Reiman klassikot, Patter Washit, jotka nekin sekä veden -että pesukoneenkestävät. Tarrat helpottavat kenkien pukemista. Kuten kaikissa Reiman vaatteissa, myös kengissä on todella hyvät ja turvalliset heijastimet.

Lasten monipuolinen liikunta ja aktiivisuus on siis tärkeää kasvun ja kehityksen kannalta, mutta olisiko teillä antaa vinkkejä arkiliikunnan lisäämiseksi? Kertokaahan alle kommentteihin, miten teillä liikutaan ja osallistutte samalla 200 euron Reiman lahjakortin arvontaan. Palkinto arvotaan kaikkien kommentoijien kesken ja arvonta päättyy 24.10.

Reimalla on käynnissä myös ihan mahtava aktiivisuuteen kannustava Kidventure-liikuntahaaste. Haasteen tarkoituksena on kannustaa liikumiseen ilmoittamalla päivän liikuntatunnit ohjelmaan ja osallistumalla samalla viikkopalkintojen arvontaan. Pääpalkintona kaikkien osallistujien kesken arvotaan koko perheen seikkailuloma Rukalle.


ÄLYKÄSTÄ HYVINVOINTIA

2/02/2017

 

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetNäyttökuva 2017-01-31 kello 11.28.55Processed with VSCO with hb1 preset

Olen mukana LähiTapiolan kampanjassa, jossa pääsen testaamaan heidän uutta älyhenkivakuutusta. Yhteistyö on jatkuu aina tuonne huhtikuulle saakka ja luvassa on myös lukijailta, mutta siitä paremmin lähempänä!

Testaamani älyhenkivakuutus on paljon enemmän kun perinteinen, yleensä lähinnä omaa taloutta turvaava vakuutus. Se nimittäin auttaa ottajaansa voimaan paremmin. Kokonaisuuteen kuuluu henkivakuutus, sähköinen terveystarkistus sekä itsevalmennusohjelmat, aktiivisuusranneke tai sykemittari, hyvinvointitietoja sekä hyvinvointisovellus puhelimeen.

Oma hyvinvointivalmennukseni alkoi sähköisen terveyskyselyn täyttämisellä netissä. Lisäksi minulle lähetettiin kotiin sykemittari, jota pidin kolme vuorokautta. Sykemittauksen jälkeen tapasin ensimmäisen kerran uuden vakuutukseen kuuluvan personal trainerini joka teki minulle myös kehonkoostumusmittauksen. Puhuttiin samalla myös omista liikunta -ja ruokailutottumuksista ja lopulta sain sähköpostiin vielä oman treeniohjelman.

Minulla oli tosiaan aluksi Firstbeat-mittauslaite rinnassani kolme päivää. Jos joku teistä on joskus ollut sydänfilmissä, niin laite kiinitettiin ihoon samanlaisilla tarralapuilla. Toinen pää oikealle rinnan päälle ja toinen pää vasemmalle alle. Laite on todella pienikokoinen ja huomaamaton, se piti vain muistaa ottaa pois aina suihkun ajaksi. Muuten laite sitten mittaili sykettä, unen määrää ja laatua, stressitasoja sekä palautumista.

Lähtötilanteeni ennen mittausta oli mielestäni hyvä. Välillä on vähän kiirettä ja stressiä enkä aina ehdi oikein liikkua säännöllisesti. Nukuin kuitenkin mielestäni ihan ok ja minulla on päivän mittaan myös hengähdystaukoja. Tai niin ainakin luulin.

Itseasiassa mittauksessa ilmenneet stressimärät olivat jopa vähän huolestuttavia. On siis aivan normaalia, että päivän mittaan punaisia stressipiikkejä tulee, mutta päivän mittaan pitäisi olla myös muutavia palauttavia hetkiä, eli vihreitä kohtia. Jos ei päivän aikana ehdi pitämään taukoa, niin palautumisen olisi hyvä kuitenkin alkaa hetki ennen nukkumaan menoa ja aivan viimeistään sitten yön aikana. Minulla ei kuitenkaan näin ollut, vaan stressaan aivan liikaa (huom, kaikki stressi ei sentään ole aina negatiivista), mutta pahinta on kuitenkin se, etten palaudu tarpeeksi yönkään aikana. Liikuntaa päivissäni sensijaan oli oikein hyvät määrät!

Jotten kulu ihan loppuun, minun pitäisi jatkossa yrittää pitää päivän mittaan muutama rentouttava palautumishetki, sekä kiinnittää erityistä huomiota nukkumiseen. Eli pitää kännykkä ja läppäri pois jo pari tuntia ennen nukkumaan menoa ja mennä OIKEASTI ajoissa nukkumaan. Usein käy niin, että menen suht aikasin kyllä sänkyyn, mutta kännykää näprätessä saatta vireähtää jopa pari tuntia, eikä senkään jälkeen uni ole kovinkaan laadukasta.

Myös vakuutusyhtiön tiloissa Isossa Omenassa tehty kehonkoostumusmittaus oli kiinnostava. Mittauksesta selvisi että vaikka kehon rasvaprosentti on vähän normaalia korkeampi, oli lihasmassaa kuitenkin oikein kiitettävä, jopa vähän normaalia korkeampi määrä. Mittaus kertoi myös, että aineenvaihdutani on normaalia alhaisempi. Tähänhän voi vaikuttaa suoraan tuo korkea stressihormoonin määrä, joka siis helposti laskee aineenvaihduntaa.

Emme ihan hirveän tarkasti ehtineet muuten mittauksen tuloksia vielä käymään läpi, mutta tavoitteenani olisi nyt ennen seuraavaa tapaamistamme kiinnittää huomiota säännölliseen ateriarytmiin ja siihen, että söisin ainakin 4-5 kertaa päivässä nykyisen kolmen sijasta. Harrastan paljon hyötyliikuntaa, sillä kävelen lähes kaikkialle, mutta yritän saada mukaan mahtumaan vielä jonkun kuntoa vielä vähän kohottavamman säännöllisen liikuntaharrastuksen. Aika korkeat tavoitteet ehkä maailman epäsäännöllisintä elämää elävälle, mutta yritetään! Ainakin sitten parin kuukauden päästä tehtävä uusintamittaus motivoi. Ja ennenkaikkea tietysti se oma hyvinvointi.

Hyviä vinkkejä päivän mittaan palautumiseen otetaan ilolla vastaan! Entäs miltä muuten tämänkaltainen, kokonaisvaltainen, vakuutus kuulostaa? Palailen taas aiheeseen noin kuukauden päästä!

LIFIE yhteistyössä LähiTapiola

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

PARAS KESÄHEILANI – PELAGO BROOKLYN

13/09/2016

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERA Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERA Processed with VSCO with f2 preset

Jos olet nähnyt minua viime kesänä kaupungilla, olen todennäköisesti huristanut ohi pyörällä. Tein nimittäin keväällä yhden elämäni parhaimmista hankinnoista, minulle tuli Pelago. Olen varmaan viimeksi lapsena pyöräillyt yhtä paljon, kun tänä kesänä. On sillä vaan eroa, kun alla on hyvä ja kaunis pyörä, tekee sillä mieli mennä ihan joka paikkaan.

Muistattekin ehkä viime keväisen pohdintani tulevasta pyörästä. Halusin jotain simppeliä, kivan näköistä ja laadukasta. Näin ollen monen illan googlailun jälkeen päädyin Suomalaisen Pelagon pyöriin. Kävin vielä Helsingin liikkeessä koeajamassa kolmea eri mallia ja lopulta ihastuin päätä pahkaa sitten tähän kaupunkiajoon suunniteltuun Brooklyn-malliin.

Brooklyn on yksinkertainen ja klassinen malli. Yllätin jopa itsenikin ja valitsinkin mustan värin sijasta tuon kauniin harmaanvihreän sävyn. Minttuiseksikin moni on sävyä sanonut, ja sehän sopii! Lisävaihteita en kokenut tarvitsevani ollenkaan, mutta lisävarusteeksi otin sitten niin etu – että takapakkarinkin. Takapakkarin asennus on vain unohtunut. Tuossa etupakkarilla olen pitänyt myös Pelagon valikoimasta löytyvää koria, joka onkin osoittautunut todella tarpeelliseksi.

Tänä kesänä olen siis pyöräillyt oikeastaan ihan joka paikkaan, säässä kun säässä. Ihan muutamia kertoja olen pakon sanelemana jännänyt pyörän kotiin. Ja poikien kanssa ollaan sitten tietysti kuljettu laatikkopyörällä. Tosin, tuo etupakkari kun kestää 15 kiloa, niin Elvis on saanut välillä matkustaa siinä E.T.-tyyliin, jos olen vienyt poikia vaikkapa isälleen.

Rakastan myös yli kaiken tuota nahkaista Brooksin satulaa, joka kuuluu kaikkiin Pelagon pyöriin. Nahka on muutaman kerran kastunut sateessa, mutta onneksi se on vain patinoitunut kauniisti. Nahkainen satula muotoutui myös nopeasti juuri sopivaksi.

Talvipyöräilyä olen aina vähän pelännyt, joten nastarenkaiden sijasta pyörä todennänköisesti joutuu varastoon ensilumen tullessa. Olenkin jo vähän valmiiksi tuskastellut, että mitäs sitten talvella. Ehkä hankin potkukelkan 😀 Tai sitten suosiolla testaan niitä nastarenkaita.

Kuten siis arvata saattaa, olen ollut uuteen pyörääni todella tyytyväinen. Tässäkin asiassa suosittelen ehdottomasti vähän panostamaan laatuun, mielummin kun ostamaan uuden pyörän muutaman vuoden välin tai pahimmassa tapauksessa hylkäämään sen kellarin perälle tai pihalle, kun sillä ei ollutkaan niin hyvä ajaa. Joten jos pyörän hankinta on nyt tai tulevana keväänä ajankohtainen, suosittelen ehdottomasti koeajamaan Pelagot. Tämä Brooklyn-malli on tosiaan suunniteltu enemmän leppoisaan kaupunkiajeluun, mutta kyllä tällä yksivaihteisella sellaisen kymmenen kilsan työmatkankin taittaa.

*Pyörä saatu bloginäkyvyyttä vastaan Pelagolta

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

UUTTA PYÖRÄÄ VALITSEMASSA

12/05/2016

Yhteistyössä Pelagon kanssaProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetPELAGO_STOREProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with 5 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kirjoittelinkin muutama viikko sitten suunnittelevani uuden pyörän hankintaa. Googlettelun, keskustelupalstojen ja kavereiden suositusten perusteella päädyin loppujen lopuksi siihen, että paras pyörä löytyisi kotimaiselta Pelagolta. Kriteerit tulevalle pyörälle kun olivat ulkonäön lisäksi (todella)hyvä laatu.

Olin aika varma, että tuleva pyöräni tulisi olemaan Pelagon kaupunkiajoon suunniteltu Brooklyn. Mutta asian varmistamiseksi halusin vielä käydä liikkeessä puntaroimassa muita vaihtoehtoja. Kivijalkaliikkeissä on palvelun lisäksi parasta myös se, että pyörän voi koeajaa ennen päätöstä.

Kalevankadulla sijaitsevasta myymälästä löytyy pyörien lisäksi paljon erilaisia lisätarvikkeita, kuten koreja, satuloita, telineitä, laukkuja, ohjaustankoja, lukkoja, työkaluja, alan lehtiä, vaatteita..noh, ihan kaikkea. Myymälän tiloissa toimii myös huolto joka on mielestäni tosi kätevää. Siellä onnistuu niin pienet hommat renkaanpaineiden tarkistuksesta vaikkapa isompiin vuosihuoltoihin. Ja ihan minkä merkkisiin pyöriin tahansa!

Kävin siis tutustumassa paikan päällä myymälään ja eri pyörämalleihin. Mietittiin vielä yhdessä myymäläpäällikkö Kaisan kanssa, että mikä malli omiin tarpeisiini olisi se paras. Eli kuinka usein ja millaisia matkoja yleensä ajan, harrastanko vaikkapa pitkiä pyöräretkiä, tykkäänkö kiitää vauhdilla maanteitä pitkin vai rullailla rauhassa kaupungin katuja, tarvitsisinko vaihteita ja jos niin kuinka paljon, entäs lisävarusteita kuten tarakkaa tai koria?

Sitten kävin vielä koeajamassa Brooklynin lisäksi kaksi muuta mallia, Caprin sekä Airiston. Nämä pyörät ovat monipuolisia vaihdepyöriä jotka sopivat myös vähän aktiivisemmalle ja pidempiä matkoja pyöräileville. Tykkäsin molemmista tosi paljon, uskomattoman kauniita pyöriä joilla kulku sujui ihanan kevyesti ja sulavasti. Yksivaihteinen Brooklyn tuntui silti eniten omalta jutultani. Suurin syy taitaa olla pysty ajo-asento, johon olen tottunut. Toiseksi, tykkään pitää asiat simppelinä, niin näköjään myös pyöräni. Eli en kaipaa vaiheita, yksi vaihde on oikein riittävä tarpeisiini, eli pääosin kaupunkiajoon.

Kävimme läpi vielä huolto-asioita, eli miten voin parhaiten varmistaa, että uusi pyöräni palvelee minua parhaalla mahdollisella tavalla tulevat monet vuodet. Ihan helppoja juttuja, kuten ketjujen öljyämistä, nahkasatulan hoitoa ja renkaanpaineiden säännöllistä tsekkaamista. Noin 200 – 300 ensimmäisen kilometrin jälkeen pyörä on myös hyvä tuoda ensihuoltoon, jossa tarkistetaan että kaikki on kunnossa ja tehdään tarvittavia säätöjä. Pelagot ovat myös pitkäkyntisen suosikkeja, joten hyvä lukko on ehdoton. Samalla sain vinkkejä siitä, miten pyörä kannattaa lukita, jottei se vorojen mukaan päätyisi.

Sitten Brooklyniini asennettiin vielä toivomani lisävarusteet, tarakka ja kori, ja pyöräni oli valmis matkaan. Ihan mieletön fiilis oli ajaa kaupungin läpi (ja kunniakierros Töölönlahden ympäri) uudella tuliterällä pyörällä, auringon paistaessa ja musan soidessa kuulokkeista. Pihalla eka vastaan tullut naapuri kehui heti pyörää. Voin kertoa, että hymyni oli melkoisen leveä.

Siellä lukijoissa olikin jo muutama Pelagosta myös haaveileva, jos suinkaan mahdollista, suosittelen ehdottomasti käymään Pelagon myymälässä Kalevankadulla tai sitten jollain muulla jälleenmyyjällä. Ammattitaitoinen henkilökunta kun osaa kertoa pyöristä niin paljon paremmin ja varmasti suositella juuri niihin omiin tarpeisiin sopivaa pyörää.

Oma pyöräni on näin vaatimattomasti sanottuna aivan täydellinen, esittelen sitä myöhemmin vähän lisää, kunhan kilometrejä kertyy vielä vähän lisää alle!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

MIKSI SITTEN TEKISIN NIIN?

3/03/2016

Pizza himottaa, farkut ahdistaa ja olen tällä viikolla siirtänyt salille menoa jo kolme kertaa. Jotain on tehtävä. Tai vähän jo teinkin, mutta silti motivaatio on edelleen vähän hukassa. Olen ollut syksystä saakka kasvis -ja ajoittain täysin vegaanisellakin ruokavaliolla. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisin välttämättä syönyt kokoaikaa mitenkään superterveellisesti. Kaikkea epäterveellistä herkkua kun saa vegaanisenakin. Suurin ongelmani ehkä kuitenkin on kasvisruoan useasti korkea hiilaripitoiuus ja siitä seuraava hiilareiden ja sokerin himo. En tiedä vaikuttaako muillakin hiilareiden syöminen niin, että niitä pitää vaan saada lisää ja lisää? Minulla ainakin. Ja munkkia päälle.

Päivässä tulee onneksi käveltyä aina yhteensä ainakin muutama tunti, mutta muuten liikuntakin on jostain syystä ihan unohtunut. Tuntuu että keho kaipaisi kunnon hikirääkkiä, mutta kun ei muuten joko huvita tai sitten ei ole siitä kuuluisaa aikaa. Sitten siitä tulee kaiken kukkuraksi vielä huono-omatunto kun ei ehdi tai jaksa. Pari päivää sitten latasin puhelimeen sitten appin nimeltään 7 min workout. Kyllähän ihmisellä  pitäisi ainakin seitsemän minuuttia päivässä olla aikaa jotain lihaskuntoa vähän tehdä. Huono-omatuntokin hälveni kun parina päivänä on sattunut kainaloissa sellaisiin lihaksiin, mitä en edes tiennyt olevan olemassa.

Tuntui kuitenkin siltä, että tarvitsisin vieläkin lisää motivaatiota. Ajattelin selailla vanhoja postauksiani. Muistelin että siellä oli jotain sporttijuttuja, onnistumisia ja elämäntapamuutokseen liittyviä kirjoituksia. Muutaman postauksen jälkeen olin sanaton. Jotenkin ylpeä itsestäni. Miten se ala-asteelta saakka jojo-laihduttanut Minttu voikin kirjoittaa noin viisaasti. Yhdessäkään ruokavalioon, minäkuvaan, painonhallintaan tai hyvinvointiin liittyvässä postauksessa pääpointti ei ollut kaloreiden laskeminen, itsensä piiskaaminen tai muutkaan kepuliskonstit. Kaikista paistoi läpi itsensä hyväksyminen, rakastaminen ja armollisuus.

Istuin siinä koneella, uunissa muhi kaalilaatikko ja olin juuri lähdössä kävelylenkille hakemaan pojat eskarista ja päiväkodista. Näinhän on juuri hyvä. Joo-o, toki olisin voinut syödä illalliseksi vain porkkanan ja juosta päiväkodille kolmen kilon painot nikoissa. Mutta en minä ole sellainen. En tykkää sellaisesta. Miksi sitten tekisin niin?

Se oli paras motivaatio mitä olisin voinut saada. Muistutus siitä että minä olen oikein hyvä tällaisena. Että liikun, vaikka sitten ”vain” lenkkeillen, koska se tekee hyvän olon. En siksi että yrittäisin mahtua kauneusihanteeseen. Sama juttu ruuan kanssa. Arvostan itseäni, joten haluan siksi syödä hyvin ja puhtaasti. Jos sen seurauksena mahdun paremmin farkkuihini, on se vaan plussaa. Mutta jos huomenna viikonlopun alkamisen kunniaksi syönkin pizzaa ja sen kanssa lasin viiniä, on sekin ihan ok. Koska jokainen on sen aina välillä ansainnut ja elämästä pitää nauttia.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.