Postaus sisältää saatuja tai alennuksella ostettuja tuotteita*

Kun meidän ruokapöytämme meni vihdoin viikonloppuna vaihtoon, huomasin etteivät vanhat (matalat, lasten mallliset) tuolit enää käyneet uuden korkeamman pöydän kanssa. Tuttuun tapaani suuntasinkin niitä ensitöikseni etsimään nettikirppikseltä. Siinä pöydän äärellä istuessani, ympärilleni katsellessa, sainkin ajatuksen tähän postaukseen. Nimittäin uutta pöytää (jota muuten etsittiin pitkään myös ensin kirppiksiltä) ja sohvaa lukuunottamatta, oikeastaan suurin osa huonekaluistamme ovat todella vanhoja tai käytettynä ostettuja.

Jotkut teistä ehkä muistavat entisen kotimme keittiössä astiakaappina olleen, itse valkoiseksi maalatun Lundia-hyllyn? Nykyään se toimii järjestyksensäilyttäjänä kellarissamme, mutta olkkarissa meillä on melkein samalainen, Oskun vanha hylly. Se oli myös alunperin puunvärinen ja ollut itseasiassa Oskulla vuosikausia, lapsesta saakka hänen huoneessaan.

Hylly on mitoiltaan ihan loistava säilytysratkaisu levyille ja muunneltavuutensa ansiostan saatiin se myös mahdutettua uuden kotimme olohuoneeseen. Alunperin se oli siis leveämpi. Lundian hyllyt ovatkin ihan loistavia juuri siksi, kun niitä voi tilanteen ja tarpeiden mukaan muunnella helposti. Eri kokoisia tikaksia ja hyllyjä löytyy yleensä tosi hyvin myös käytettyinä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Vuosien saatossa hieman kellastunut mänty riiteli lattiamme sävyn kanssa, joten ihana anoppini maalasi tämänkin hyllyn valkoiseksi. Levyt itsessään tuovat hyllyyn väriä ja eloa. Pienet levyt ovat noissa harmaissa Lundian System-vanerilaatikoissa, joihin saa kannen päälle – mikä on kätevää pölyn kannalta.

Olen nähnyt viime aikoina myös paljon kokonaisuuksia, joissa osa hyllystä on vanhaa ja osa, kuten vaikka ovet, sitten uudistuotantoa. Vaikka omaan kotiimme vanhat puunväriset hyllyt eivät oikein sovi, näyttävät ne mielestäni tosi ihanilta vaikkapa sitten taas valkoisen lattian kanssa.

Uuden elämän uudessa kodissa sai myös vanha työpisteeni. Koska tarvitsimme kipeästi säilytystilaa etenkin kaikelle pienelle sälälle, päädyimme laittamaan avohyllyjen sijaan toiseen hyllykköön seitsemän laatikkoa. Lipasto sulkee sisäänsä vaikka mitä, kuten kaikkien aurinkolasit, avaimet, heijastimet, patterit, kuulokkeet, verensokerimittarin, voodoo-nuken(?), avaamattomat kirjeet ja kuitit – kaiken sellaisen jonka haluaa pois silmistä, mutta mitä kuitenkin tarvitsee lähes päivittäin. Lipasto oli meillä aiemmin eteisessä, mutta siirtyi sieltä ihan hiljattain tuonne olohuoneen nurkkaan, mihin se sopii mielestäni tosi kivasti olemalla samalla jotenkin tarpeeksi huomaamaton.

Myös tosiaan nuo pöydän äärellä olevat Artekin 65 tuolit ovat vanhoja ja kirppiksisltä ostettu. Kaksi tuolesta oli valmiiksi itse valkoiseksi maalattuja. Kolmannessa puun värisessä tuolissa näkyy jo vuodet, mutta itseasiassa tykkään aika paljon siitä juuri siksi. Myös Myyn Stokken TripTrap syöttötuoli on vanha. Hiotutimme sen hiljattain ja se olisi tarkoitus käsitellä vielä kuultomaalilla. Nurkassa viimeistä silausta odottaa myös Domus-tuoli, joka on kokenut aikamoisen muutoksen alkuperäisestä kunnostaan, mutta jossain vaiheessa minulla vain loppui puhti sen homman loppuun saattamisessa.

Paljon kyselytä vuosien mittaan olen saanut myös tuosta valkoisesta liukuovellisesta senkistä. Se on täyttä puuta ja merkiltään Laatu-Kaluste, jostain 40-50 luvulta. Alunperinhän sekin oli koivuinen mustilla metallijaloilla, mutta muutama vuosi sitten maalasin myös sen (myönnän, minulla on ollut kova valkoisen buumi, joka kylläkin on viimeaikoina ihan pikkuisen rauhoittunut). Muuttojen yhteydessä liukuovista on murtunut muutamia palasia, mutta se ei ole itseäni paljoakaan haitannut. Senkki siirrettiin tuohon paikalle väliaikaisesti ja saa nähdä kuinka moneksi vuodeksi tuo väliaikaisuus sitten jää. Senkissä säilytän työhöni liittyviä juttuja, kuten kameratarvikkeita ja tärkeitä papereita. Se on toiminut aiemmin myös lasten lelukaappina.

Myös sohvan vierellä oleva pöytä on facebook-kirppislöytö muutamien vuosien takaa. Ostin sen alunperin sohvapöydäksi vanhaan kotiini, mutta se ei ikinä oikein sopinut sinne. En kuitenkaan raaskinut myöskään luopua pöydästä, joten se on kulkenut mukana myöskin väliaikaisratkaisuna, odotellessaan että mitähän sille keksisin. Pitkään mietin, että sahaisin jalkoja vähän lyhyemmäksi, jolloin se sopisi paremmin sohvan eteen pöydäksi, mutta… en tiedä. Myös tuo jalkojen vihreä väri vihastuttaa, mutta samalla jollain tapaa myös ihastuttaa.

Sisustuksessa tykkään selkeistä ja vaaleista linjoista sekä modernista muotoilusta. Mieltäni rauhoittaa kun ympärillä ei ole liikaa sälää ja ärsykkeitä. Se ei silti poissulje sitä, etteikö sisustusta voisi hankkia käytettynä. Usein kirppissiustus kun saatetaan mieltää sellaiseksi mummolamaiseksi. Itse ajattelen, että jos joku huonekalu tai vaikka matto voi saada uuden elämän kierrätyksen kautta, kertoo se tuotteen olevan laadukas ja myös sen vuoksi hyvä hankinta.

Huonekalujen lisäksi meiltäkin löytyy kierrätettynä ostettuja mattoja kun sisustustyynyjäkin, ne ovat myös siitä ihania, ettei ihan kaikilla tule heti samoja vastaan.

Myös muuten nuo takan päällä olevat viherkasvit ovat vanhoja – en muista ihan tarkkaan, koska ne ovat mieheni, mutta jos muistan edes vähän oikein, niin yhden niistä hänen teini-ikäinen lapsensa on saanut 1-vuotislahaksi ja siitä kasvista on sitten juurruttettu aina uusia pistokkaita. Aika ihana juttu! Myös minä olen saanut kaksi niistä kasveista sitten lajaksi – kirppikseltä ostetuissa Arabian ruukuissa.

Löytyykö teiltä kotoa paljon kierrätettyjä huonekaluja, etsittekö jotain juttua yleensä ensin käytettynä ennen kun suuntaatte kaupoille?

*Postauksessa näkyvät Lundian laatikot sekä Philips Hue valaisimet saatu, ruokapöytä ja sohva ostettu alennuksella.

En ole tämän kammottavan pahoinvoinnin takia saanut tehtyä täällä uudessa kodissa edelleenkään oikeastaan mitään. Laatikoita on vieläkin ympäriinsä ja kaikki vähän vinksallaan. Kuitenkin viimeiset pari päivää on mennyt olon puolesta onneksi jo vähän paremmin. Luulen että kun tässä saa vielä vähän voimia kerättyä takaisin, niin täällä kotonakin alkaa vihdoin tapahtumaan.

Poikien huoneen suhteen minulla ei ollut aluksi juurikaan mitään hajua, että millainen siitä tulisi. Nyt kuitenkin kun olen saanut pyöriteltyä sitä tässä mielessä alkaa visio senkin suhteen selkiytymään. Poikien uusi huone on vähän vanhaa pienempi ja muistuttaa aikalailla vanhan Alppilan asuntomme lastenhuonetta. Myös tässä uudessa huoneessa päädyimme laittamaan sängyt päällekkäin, jotta tilaa leikeille jäisi enemmän.

Lastenhuoneessa haluan hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia huonekalujamme. Pikkuhiljaa tässä myös muiden huoneiden kalusteita miettiessämme huomasin että vanhalle Sting-hyllylleni ei taida löytyä paikkaa ja se vietiinkin jo kellariin. Tuntuu kuitenkin hölmöltä jättää yksi lempihuonekaluistani sinne pölyttymään ja pienen tuumailun jälkeen sille löytyikin paikka poikien huoneesta.

Ajattelin itseasiassa ostaa muutaman tikkaan sekä työpöydän (möin aikoinaan jossain mielenhäiriössä vanhan pöytälevyn pois) settiin vain lisää, niin siitä saa kivan koko seinän levyisen kokonaisuuden. Toiselle seinälle jää sitten kerrossänky sekä vanha kaappi. Oven vieressä on valmiina osittain upetettu kaappi peiliovilla ja vastapäätä iso leveä ikkuna.

Vanhoista kuvista saa vähän käsitystä siitä, millainen huone tulee ainakin nyt päässäni olevien visioiden mukaan olemaan. Toivon etten tule kyllästymään avohyllyillä oleviin kirkkaisiin väreihin, mutta tarvittessa siihen saa sitten ostettua kaappeja, joiden taakse vaikkapa kirjat saa piiloon. Suurinosa leluista tulee kuitenkin olemaan tuon vanhan kaappien kätköissä, poissa silmistä. Tai oikeastaan tässä muuton yhteydessä karsimme ihan hirvittävän määrän leluja pois. Jäljellä on oikeastaan enää vain legot, lautapelit ja askartelu/piirustuskamat.

Peukut siis pystyyn että tämä olo pysyisi jatkossakin jotenkuten sidettävällä tasolla ja päästäisiin vihdoin touhumaan ihan kunnolla täällä uudessa kodissa.

Tavallaan. Puolet laatikoista on edelleen purkamatta, mutta puolet kuitenkin jo purettu! Meillä on hienoiten järjestelty kellari mitä olen ikinä nähnyt ja osa näistäkin laatikoista vielä matkalla suoraan sinne. Tärkeintä on kuitenkin että tämä tuntuu ihan kodilta. Jopa kaaoksenkin keskellä tuntuu hyvältä. Kodin lisäksi uusi naapurusto ihastuttaa päivä päivältä enemmän, kun pikkukaduilta löytyy toinen toistaan ihanempia kahviloita ja ekohoitoloita.

Hommaa siis edelleen riittää, mutta tehdään mitä pystytään töiden ja muiden lomassa – hyvällä mallilla kuitenkin jo ollaan. Vai onko muilla näyttänyt jo ihan valmiilta koti reilun viikko muuton jälkeen? (Sanokaa pliis että ei).

Nyt seuraa tärkeä tiedote. Nimittäin selvisimme tänään hengissä, täysjärkisinä ja jopa erittäin hyväntuulisina, vaikka lapsi sai tällä kertaa valita itse teeman syntymäpäiväjuhliinsa. Maailmanloppua ei tullut vaikka lautasissa, serveteissä, paperipilleissä, tarjoiluastioissa, pompomeissa ja kakussa ei toistunutkaan likuvärimäisesti toisiinsa sointuvat pastelliset sävyt. Ei ollut väriteemaa, kultareunuksia, hapsuja, tupsuja tai mitään muutakaan blogiuskottavaa krääsää. Ei edes niitä paperipillejä ja servetitkin unohtuivat. Sensijaan meillä oli nauravia nakkeja, lohkoperunoita ja lapsen mielestä maailman hienoimpia (ihan järkyttävän hirveitä) oransseja kurpitsalautasia.

Meillä on nyt tokaa vuotta putkeen tehty niin, että Kaapo pitää kaverisynttärinsä isänsä luona ja minä sitten puolestani järkkään Elviksen synttärit. Lasten oikeina synttäripäivinä käydään perinteisesti lelukaupassa, josta lapsi saa valita mieleisensä lahjan, ja sen jälkeen käydään kakulla kahvilassa tai ostetaan pieni kakku kotiin. Muille sukulaisille ei olla myöskään sen kummemmin järjestetty erikseen mitään, vaan ollaan jotenkin pienesti juhlistettu synttäreitä sitten kun ollaan nähty.

Mielestäni tapa on tosi hyvä meille. Kaikki ovat tyytyväisiä, lapset tykkäävät tästä perinteestä eikä oma stressimittari ei pääse kohoamaan liian korkealle. Kun sukulaisia on paljon ja he asuvat ympäriinsä, jonka lisäksi on uusia sukuja ja perheitä ja puolisoita ja puolison sukuja, niin tällainen kasuaali järjestelty toimii parhaiten.

Jatkossa aion jatkaa samaa linjaa, jossa vapautan lapset krääsäkauppaan ja annan heidän valita juuri ne hirveimmät teema-asiat, jotka tuntuvat merkitsevän heille hyvin paljon enemmän kun itselleni täydellisesti kakkukynttilöihin sointuvat muffinssivuoat.

ps. Instagramista löytyy videomateriaalia juhlavalmisteluista ja vähän muustakin

Ehkä osa teistä jo tiesi, olen vähän lenkkarihullu. Jotkut hurvahtavat laukkuihin, jotkut kelloihin, minä lenkkareihin. Kevät onkin ihanaa aikaa myös sen takia, että silloin saa hyvällä omallatunnolla päivittää kenkäkaappia. Sen lisäksi että kevätauringon alkaessa lämmittämään sallin itselleni tilata parit uudet kengät, on aika myös laittaa ne viimevuotiset kenkulit kuntoon. Lisäksi yleensä myyn myös muutaman vähemmälle käytölle jääneen parin pois. Olenkin asettanut itselleni säännöön, että jokaista kahta uutta paria kohden minun pitää myydä ainakin yksi pari pois.

Tykkään lenkkareissa toki siitä, että ne ovat todella mukavat jalassa eikä niiden kanssa tarvitse varoa kuten vaikka korkkareilla kävellessä. Mutta oikeastaan eniten tykkään kuitenkin siitä, että ne tekevät asusta kun asusta juuri minun näköisen. On hauska pukeutua vaikka tyttömäiseen mekkoon ja vetää siihen kaveriksi urheilusukat ja lenkkarit. Välillä saatan metsästää jotain loppuunmyytyä mallia tai väriä tuntikaupalla internetin syövereistä. Sitä fiilistä, kun kengät ovat oikeassa koossa vihdoin löytyneet ja parhaimmillaan parin viikon odottelun jälkeen lähetti pimpottaa ovikelloa kenkälaatikko kainalossa, voisi verrata jouluaattoon lapsena. Ja se uusien sneakereitten tuoksu, ah!

Uudet kengät kannattaakin aina suojata hyvin ennen käyttöönottoa. Nykyisin voimakkaasti haiseville myrkkysuojille on myös ihan täysin luonnollisia vaihtoehtoja. Itse olen tykästynyt noihin Jason Markkin tuotteisiin, etenkin kun suoja-aineen pakkaus muutettiin hiljattain painepullosta ihan tavalliseen suihkepulloon.

Erilaisia putsausaineita löytyy myös paljon. Itse vannon marseillesaippuan nimeen. Valkoiset pohjat saa takaisin hohtavaksi hammastahnan ja harjan avulla. Kenkiä ei suositella laitettavaksi pesukoneeseen, mutta jos niin tahtoo tehdä, kannattaa pestä kengät matalassa lämmössä, pesupussissa ja ilman linkousta. Uuden näköisiksi kengät saa putsauksen jälkeen vielä vaihtamalla nauhat uusiin. Valkoisia nauhoja voi toki myös putsata liottamalla niitä vaikkapa yön yli kloriitissa. Putsauksen jälkeen kannattaa myös aina muistaa suojata kengät uudestaan suojasuihkeella tai nahkavahalla.

Kuvissa näkyvät kengät sain Footwayltä, heillä on juuri nettikaupassaan käynnissä kolmet kahden hinnalla kamppis. Sieltä löytyy siis nämä mun valkoiset Air Force 1:t, vaaleanpunaiset Gazellet sekä mustat Huarachet. Ja paljon paljon muita, naisille, miehille ja lapsille.

Onko teillä lisää jotain hyviä vinkkejä lenkkareiden huoltoon?