ETEISEN MUUTOS

6/08/2019

Toiminnnallisuuden parantaminen eteisessämme on ollut tehtävälistalla jo pitkään. Olemme pyöritteleen eri vaihtoehtoja jo tovin, mutta mikään ei ole tuntunut täydellisen oikealta. Itse kun olen kaivannut käytönnöllisyyden lisäksi eritysesti sitä, että eteinen myös näyttää kivalta ja kutsuvalta.

Pieni eteinen lapsiperheessä ei voi varmaan ikinä olla täydellisen toimiva, eikä se meillä sellainen tämän muutoksenkaan jälkeen ole, mutta nyt kotiin on ainakin paljon kivempi astua sisään.

Meidän eteinen sijaitsee keskellä läpitalon asuntoamme (pohjapiirustus) ja siitä kuljetaan niin olohuoneeseen, kylpyhuoneeseen, lastenhuoneeseen kun keittiöönkin. Seinätilaa on siis hyvin vähän. Yhdessä kulmassa oleva kiinteä vaatekaappi mahduttaa sisäänsä jonkin verran ulkovermeitä, mutta kuuden hengen talouteteen se on silti aivan liian pieni.

Etenkin talviaikaan lasten usein märkiä ulkovaatteita ei mielellään sullottaisi kaappiin sisään, joten sille piti ainakin keksiä jokin ratkaisu. Itse kaipasin myös todella kipeästi laskutilaa ja se olikin asia jonka puuttuminen harmitti päivittäin. Ahtaat kulkureitit, avautuvat ovet sekä pistokkeiden ja valokatkaisijan sijainnit myös määrittivät aika paljon sitä, mitä mihinkin seinälle voi laittaa.

Pyöriteltyäni eri vaihtoehtoja mielessäni kuukausitolkulla, valitsin lopulta vain laittaa ne nyt näin. Tämä on ehdottomasti kompromissi – osa tarpeista täyttyi, osa ei. Käytössä sen sitten huomaa, jos jotain tarvitsee muuttaa, mutta huomattavava parannus tämä muutos on kuitenkin entiseen. Seinillä meillä kun ei aiemmin ollut kiinteää kaappia lukuunottamatta yhtään mitään.

Seinälle, joka on vasemmalla heti kun astuu eteiseen sisään tuli peili, ulko-ovea vastapäätä pieni kaappi sekä lokerikko, sekä samaiselle seinälle kylpyhuoneen toiselle puolelle pyöreitä naulakoita.

Naulakot ovat kuitenkin kulkureitin varrella ovensuussa, joten mitään ihan hirveän paksuja tai isoja takkeja siinä ei viitsi roikottaa, vaikka oviaukko normaalia leveämpi onkin. Lisäksi paikkana se on huono lasten hiekkaa variseville ulkovaatteille, sillä siitä hiekka leviää tuosta helposti olohuoneeseen asti.

Nyt naulakot ovat siis enemmänkin vain kaunis yksityiskohta, jossa säilyttää pieniä siistejä asioita – kuten kauppakassia ja kenkälusikkaa. Parempi kuitenkin kun ei mitään. Sijoitin naulakot paikoilleen vähän summanmutikassa ja huomasin jo käytössä heti, että ainakin yhden tai kaksi naulaa voisi laittaa tuohon vielä lisää. Saarnista valmistetut pyöreät naulakot ovat Muuton Dots-mallistosta.

Tuosta Vitran Uten Silo-lokerikosta olen haaveillut jo iät ja ajat ja tuon kyseisin kappaleen ostin jo melkein vuosi sitten kirppikseltä. Mietin, että se olisi ollut aika hyvä myös poikien huoneeseen työpöydän ylle, mutta tuossa on kiva säilyttää myös kaikkea pientä, tärkeää ja perinteistä eteissälää.

Lokerikon alla oleva hylly on täyspuinen Ikean Ivar, jonka sudin veteen sekoitetulla kalkkimaalilla hituksen vaaleammaksi ja kylmemmän sävyiseksi. Kaappiin saa halutessaan lisähyllyjä, jolloin sinne uppoaa esimerkiksi iso määrä kenkiä. Hyllystä sain samalla sen niin kovasti kaipaamani laskutilan. Sen osalta toiminnaillisuus on ainakin omasta mielestäni parantunut todella paljon.

Peili on myös Ikeasta, laittiapelistä itse vähän tuunattu versio. Olisihan sitä ehkä ilman peiliäkin pärjännyt, mutta on sellainen vaan kiva olla eteisessä. Siitä voi tehdä vielä viime hetken varmistuksen ulos lähtiessä, ettei ole mitään isompia puurojämiä rinnuksilla tai hame sullottuna sukkahousuihin. Tietysti se myös avartaa kivasti tilaa.

Samalla saatiin kattolamppu paikoilleen, se on Philis Hue älyvalaisin, joten sen väriä ja kirkkautta voi vaihdella. Myös matto meni vaihtoon – tai ainakin uusi on nyt kokeilussa. Tykkään kyllä meidän vanhastakin harmaasta villamatosta, mutta uusi juuttimatto tuntuu käytännöllisemältä kun se ei liu samalla tavalla, jonka lisäksi matto on myös paljon helpompi imuroida.

Siinä missä käytönnöllisyys on tärkeä osa sujuvaa ja kivaa arkea, vaikuttaa omaan vihtyvyyteeni paljon myös se, miltä kotona näyttää. Järkevämpiäkin säilytysratkaisuja olisimme voineet ehkä tehdä, mutta samaan aikaan ainakin oma fiilis nousi ihan uusiin ulottuvuuksiin juuri näiden ratkaisuden ansiosta. Pikkujuttuja, mutta samalla niin isoja!


UUDET RUOKAPÖYDÄT

9/04/2019

Ruokapöydistä saatu blogialennus

Olenkin jo muutamaan otteeseen maininnut sivulauseessa meidän uusista ruokapöydistä. Samoin muutama tarkkasilmäinen onkin ne jo kuvista bongannut ja heti kysellyt, että mistäs ne oikein ovat. Kyselijät ovat kertoneet etsineen itsekin jo pitkään samanlaisia – ja niin itse asiassa etsin minäkin. Lähes vuoden!

Perheen kasvamisen ja muuton myötä meille tuli tarve myös uudelle ruokapöydälle. Edellinen olikin jo parhaimmat päivänsä nähnyt. Vapaana pukkijalkojen päällä makaava pöytälevy ei muutenkaan tuntunut kovin turvalliselta nyt kun perheeseen oli vielä tulossa vauva. Uuden isomman pöydän lisäksi tarvitsimme myös uuteen keittiöömme pienen aamupalapöydän.

Olin aluksi varma että uusi pöytä löytyisi helposti – niitähän on niin paljon kivoja! Ihan aluksi ostinkin käytettynä meille Artekin klassikkopöydän. Kauttaaltaan puinen väri ei kuitenkaan sopinutkaan meille. Harmi että huomasin sen vasta kun se oltiin kannettu ylös sisään. Väärän värin lisäksi pöytä ei muutenkaan tuntunut oikealta. Se ei jotenkin istunut meille. Jalat olivat omaan silmään liian leveät ja Oskua pöytä taas muistutti taas työpaikastaan, jossa kaikki pöydät ovat samaa mallia. Palasimme vanhaan kiikkerään ja liian pieneen pöytäämme.

Koska käytettynä hyvää pöytää ei löytynyt, aloin vertailemaan sitten paremmin uusia malleja. Samalla nostin vähän aiemmin suunnitelmaani budjettia. Kun olin katsastanut kaikki tarjolla olevat pöydät nostin budjettia vielä vähän lisää. Oli selvää, että uuden pöydän pitäisi olla laadukas sekä omaa silmääni miellyttävää skandinaavista designia. Se nosti hintalappua.

Mitä enemmän etsin pöytää, oma mielikuvani meille tulevasta pöydästä vahvistui. Pinnan pitäisi olla kestävää ikilevyä, malli todella minimalistinen ja valkoisuuden lisäksi pöydässä saisi kuitenkin olla jotenkin pienesti jotain puista tuomassa vähän pehmeyttä.

Kävimme katsomassa monenkin merkin, kuten Hayn, Muuton, Norman Copenhagin pöytiä livenä, mutta mikään niistä ei ollut ihan täydellinen. Tässä vaiheessa budjettini oli noussut alkuperäisestä neljästä-viidestäsadasta tonniviiteensataan. Ja sillä rahalla halusin täydellisen pöydän. Mutta mistään ei sellaista löytynyt. Samalla toki myös jokin viimeinen pieni järjenhiven päässäni sanoi, etten voisi maksaa lapsiperheeseen tulevasta ruokapöydästä tuollaisia summia.
Jäimme siis hauduttelemaan asiaa mielessämme. Ja olihan siinä meillä paljon kaikkea muutakin mietittävää sekä hankittavaa, kuten pian syntyvä vauva. Välillä selailin nettikirppiksiä, mutta päädyin lopulta aina samaan päätökseen, että ostan vastan kun vastaan tulee täydellinen pöytä.

Ja yksi päivä se sitten tuli! Ihan sattumalta, nimittäin kerran facebookia selatessani silmiini osui Karkkilalaisen puusepän, Kymppipuun, valmistamat portaat. En ole mitenkään erityisen kiinnostunut portaista, mutta jokin kumma sai minut klikkaamaan kuvaa ja selaamaan muitakin heidän tekemiään tuotteita. Ja yhtäkkiä siinä se oli, juuri sellainen pöytä joka minulla oli ollut mielessäni! Vaikkakin kuvassa oleva pöytä oli paljon pienempi, mitä me etsimme.

Minulla oli kyllä käynyt muutamaan otteeseen mielessä myös ajatus pöydän tilaamisesta puusepältä, mutta siinä jännitin taas sitä, ettei pöytä sitten valmiina olisikaan hyvä. Etten siltikään saisi sitä mielikuvaani vastaavaa pöytää, sillä tuskin olisin osannut sitä edes itse selittää (tai lopulta kaikkia juttuja päättää). Mutta siinä edessäni se nyt oli, joten laitoin heti kyselyä haluamani kokoisesta pöydästä sekä myös mahdollisuutta saada samalla tyylillä toteutettu pöytä pyöreänä.

Suorakulmainen kuuden hengen pöytä oli helppo saada mittojeni mukaan (200×90), mutta pyöreä pöytä ei ollut yhtä helppo homma. Juttelimme puusepän kanssa muutaman kerran puhelimessa ja hän kertoi minulle erilaisista mahdollisuuksista sekä omista näkemyksistään siitä, millainen pyöreästä pöydästä – tai lähinnä sen jaloista, voisi tulla. Näistä ideoista mikään ei kuitenkaan tuntunut itsestäni ihan sellaiselta mitä minulla oli mielessä, joten lopulta piirsin itse hänelle kuvan, jonka pohjalta pöytä sitten valmistettiin.

Siinä pöytää (ja etenkin sen jalkoja) mallaillessa käsitin, ettei minulla ole mitään hajua huonekalumuotoilusta, joten lopuksi vielä ammattitaitoisen puusepän näkemyksistä oli suunnittelussa hyötyä. Viime hetkellä muutin vielä suunnitelmaa niin, että kolmen jalan sijasta jalkoja tulikin neljä. Mallailin, että silloin pöydän ympärille mahtuisi mukavammin neljä tuolia. Neljän jalan ansiosta ajattelin pöydän olevan ehkä myös tukevampi. Siinä minä sitten laskeskelin surkealla matikkapäälläni pöydän kehää ja sädettä ja jalkojen väliin jäävää tilaa. Laskelmat menivät onneksi oikein ja pöydästä tuli täydellinen!

No sitten taas isomman, sen unelmieni ruokapöydän kanssa kävi vähän niin kun olin pelännytkin. Kun se kannettiin paikoilleen jäin aluksi vain kauhistelemaan sen kokoa. Vaikka uusi pöytä oli vain kymmenen senttiä syvempi sekä kaksikymmentä senttiä leveämpi kun vanha pöytämme, näytti se aivan massiiviselta. Olin odottanut uutta pöytää niin pitkään ja odotukseni olivat niin korkealla sen suhteen, että kun se vihdoin oli siinä aloin jotenkin pelkäämään, ettei se olisikaan hyvä.

Kesti ehkä puolituntia tottua uuteen, isompaan pöytään, jonka jälkeen olen ollut satakymmenenprosenttisen tyytyväinen hankintaani. Se on justiinsa täydellinen meille! On ihanaa mahtua ensimmäistä kertaa kunnolla yhdessä, koko perheen voimin saman pöydän ääreen. Molemmille puolille mahtuu hyvin kolme tuolia ja ahtaamalla vielä enemmänkin porukkaa. Mahdun hyvin myös itse pitämään kotitoimistoa toisella puolella pöytää vaikka toisella puolella lapset söisivätkin.

Ikilevy tuntuu todella kestävältä ja on lisäksi todella helppo pyyhkiä puhtaaksi. Molemmat pöydät ovat yllättävän painavia, eli siksi myös hyvin tukevia. Ikilevypintainen pöytälevy on painavaa koivuvaneria, jonka lisäksi myös metallijalat ovat raskaat. En kestä yhtään sellaisia kiikkeriä tai heiluvia pöytiä, jollainen vanha pöytämme oli. Vanhassa pöydässämme oli kuitenkin myös hyvää, kuten vanerilevyn paljaat reunat. Sellaiset ovat myös uudessa pöydässämme, tuoden sitä pientä luonnollisuutta ja lämpöä.

Vaikka päätös tilata pöydät mittatilauksena puusepältä kävikin oikeastaan vahingossa, niin olen tosi iloinen siitä vahingosta. Sitä kun tukee mielellään kotimaista tekijää ja lähellä tuotettuja tuotteita. Henkilökohtainen palvelu aina suunnittelusta valmiin tuotteen kotiovelle kuljetukseen on toki myös arvostettava juttu. Simppelin mallinsa ansiosta me saimme pöytämme myös melko nopeasti, noin kolme viikkoa lopullisen tilauksen jälkeen.

Voisi kuvitella, että mittojen mukaan puusepältä tilatut tuotteet ovat kalliita. Ja tottakai työstä ja hyvistä materiaaleista pitääkin maksaa, mutta siltikin nämä kaksi pöytää tulivat useamman sadan euron halvemmaksi kun ne massatuotantona valmistetut designpöydät. Me sovimme kauppojen lopuksi vielä pienen alennuksen pöydistä, mutta myönnettäköön, että ilman alennustakin olisin ne ostanut.

Ensi kerralla, kun etsit vaikkapa jotain tietynlaista huonekalua, jota ei kirpparilta löydy, suosittelenkin kääntymään paikallisen puuseppäsi puoleen. Näinä päivinä harvalle varmaan edes tulee enää sellainenkin vaihtoehto vielä mieleen!


LASTENHUONEEN SUUNNITELMIA

5/02/2018

En ole tämän kammottavan pahoinvoinnin takia saanut tehtyä täällä uudessa kodissa edelleenkään oikeastaan mitään. Laatikoita on vieläkin ympäriinsä ja kaikki vähän vinksallaan. Kuitenkin viimeiset pari päivää on mennyt olon puolesta onneksi jo vähän paremmin. Luulen että kun tässä saa vielä vähän voimia kerättyä takaisin, niin täällä kotonakin alkaa vihdoin tapahtumaan.

Poikien huoneen suhteen minulla ei ollut aluksi juurikaan mitään hajua, että millainen siitä tulisi. Nyt kuitenkin kun olen saanut pyöriteltyä sitä tässä mielessä alkaa visio senkin suhteen selkiytymään. Poikien uusi huone on vähän vanhaa pienempi ja muistuttaa aikalailla vanhan Alppilan asuntomme lastenhuonetta. Myös tässä uudessa huoneessa päädyimme laittamaan sängyt päällekkäin, jotta tilaa leikeille jäisi enemmän.

Lastenhuoneessa haluan hyödyntää mahdollisimman paljon jo olemassa olevia huonekalujamme. Pikkuhiljaa tässä myös muiden huoneiden kalusteita miettiessämme huomasin että vanhalle Sting-hyllylleni ei taida löytyä paikkaa ja se vietiinkin jo kellariin. Tuntuu kuitenkin hölmöltä jättää yksi lempihuonekaluistani sinne pölyttymään ja pienen tuumailun jälkeen sille löytyikin paikka poikien huoneesta.

Ajattelin itseasiassa ostaa muutaman tikkaan sekä työpöydän (möin aikoinaan jossain mielenhäiriössä vanhan pöytälevyn pois) settiin vain lisää, niin siitä saa kivan koko seinän levyisen kokonaisuuden. Toiselle seinälle jää sitten kerrossänky sekä vanha kaappi. Oven vieressä on valmiina osittain upetettu kaappi peiliovilla ja vastapäätä iso leveä ikkuna.

Vanhoista kuvista saa vähän käsitystä siitä, millainen huone tulee ainakin nyt päässäni olevien visioiden mukaan olemaan. Toivon etten tule kyllästymään avohyllyillä oleviin kirkkaisiin väreihin, mutta tarvittessa siihen saa sitten ostettua kaappeja, joiden taakse vaikkapa kirjat saa piiloon. Suurinosa leluista tulee kuitenkin olemaan tuon vanhan kaappien kätköissä, poissa silmistä. Tai oikeastaan tässä muuton yhteydessä karsimme ihan hirvittävän määrän leluja pois. Jäljellä on oikeastaan enää vain legot, lautapelit ja askartelu/piirustuskamat.

Peukut siis pystyyn että tämä olo pysyisi jatkossakin jotenkuten sidettävällä tasolla ja päästäisiin vihdoin touhumaan ihan kunnolla täällä uudessa kodissa.