MARRASKUUSSA

30/11/2020

– taaperon varvas murtui
– mieheltä repesi nivelsiteet nilkasta
– kävin koronatestissä
– kävin lääkärissä ihottuman vuoksi
– esikoinen oli 10 päivää karanteenissa & etäkoulussa
– kuuntelin muutaman äänikirjan
– katsoin älskar mig -sarjan loppuun
– pidettiin aikuisten miniloma Hangossa
– keräsin metsästä mustikoita
– makasin melkein hirvenkakan päälle
– ostin uuden pyykkitelineen (sellaisen tavallisen ruman, koska hieno puinen on epäkäytönnöllinen)
– oli isänpäivä
– käytiin kylässä Espoossa
– aurinko paistoi usein ja pimeys alkoi painaa vasta loppukuusta
– taskulamppu kulki mukana takintaskussa ja kävin varta vasten keskustassa ostamassa lisää heijastimia
– käytiin katsomassa jouluikkunaa
– kävin veljen ja äidin kanssa klo 14.30 aamupalalla
– afterworkit venähtivät aamuun saakka
– aloin tykkäämään Julia-suklaamarmeladeista (vaikka silti ne jää edelleen aina konvehtirasian viimeisiksi)
– piti monta kertaa tehdä mitä söin viikon ajan -postaus, mutta unohdin aina kuvata ruokani
– mietin koko kuukauden olkkarin ja poikien huoneen uutta seinän väriä, enkä vieläkään ole täysin päättänyt
– saatiin puusepältä upea uusi senkki, joka odottelee sitä seinien maalausta ja pääsyä omalle paikalleen
– satoi lunta
– kävin hakemassa talvikengät ja takin kellarista
– kävin myös kellarissa kaivelemassa joulukoristeita, ja tuntui että vastahan vein ne sinne säilöön
– maalattiin paljon vesiväriellä ja leikittiin muovailuvahalla
– mietin joka kerta, että miten se kuuluu oikeaoppisesti sanoa, tehtiin / muovailtiin muovailuvahalla?
– taapero karkasi uimahallista ulos asti
– söin borshkeittoa sitten ehkä ylä-asteen (ja se oli ihanaa)
– käytiin kirjastossa palauttamassa maaliskuussa erääntynyt kirja (akkaripokkari)
– teki mieli kokoajan ostella uusia vaatteita, mutta en onneksi kauheasti ostanut
– minulla oli yhden päivän ajan kivat, siistit ja pitkät kynnet
– taapero sai päiväkotipaikan puolen tunnin bussimatkan päästä (ja vielä ihan väärään suuntaan)
– ostin glögiä


ULKOILLAANKO TEILLÄ JOKA PÄIVÄ?

27/11/2020

Ajatus tämän postauksen kirjoittamiseen tuli jo useampi viikko sitten, olin aluksi kuullut peräti kolmelta perheelliseltä tutultani niin ihmetystä kun jonkin tapaista ihailua (ja jopa huonoa omaatuntoakin) siitä, kuinka paljon me lasten kanssa ulkoilemme. He kun olivat saaneet somen perusteella kuvan, että olemme lasten kanssa joka päivä jossain ulkona ja luonnossa.

Samalla viikolla leikkipuistostamme myös itselleni entuudestaan tuntematon vanhempi kysyi minulta vähän ihmettelevällä äänensävyllä, että ulkoillaanko meillä ihan joka päivä? Vähän nolostelellen vastasin, että joo, yleensä ainakin kaksi kertaa päivässä…

Kun jäin miettimään näitä kohtaamisia myöhemmin, olin oikeastaan melko hämmentynyt meidän kaikkien osapuolten tunnereaktioista. Tuntui jännältä, että joku jopa kokee huonommuutta asiasta, joka on taas meille osittain ihan vain elämäntilanteen sanelema pakko ja toisaalta, miksi minusta oli taas noloa sanoa, että ulkoilemme paljon – ikäänkuin olisin muka siinä tilanteessa jollain tapaa parempi kun se ei niin paljoa ulkoileva. Kaikkea sitä nämä äiti-aivot pyörittelevätkään sisällään!

Itse koen, että lasten kanssa ei vaan voi olla ulkoilematta päivittäin. Etenkin näin pimeänä ja märkänä vuodenaikana se on useasti melko pakkopullaa, mutta se myös rauhoittaa menoa kotona, saa lapset syömään ja nukkumaan paremmin – eikä se todellakaan ole haitaksi itsellenikään. Koska samassa leikkipuistossa päivästä toiseen kökkiminen on melko tylsää, käymme paljon myös kävelyillä ja läheisissä metsissä. Kotiamme reunustavat myös molemmin puolin vehreät puistot ja suuret metsät, joten se käy meiltä helposti – ja samalla saa liikuntaa.

Mieheni, joka on nuorimmaisen kanssa kotona hoitovapaalla, myös hoitaa isoksi osaksi nämä taaperon ulkoilut, etenkin päivisin. Hän on luonteeltaakiin sellainen aktiivinen ulkoilmatyyppi, jolta löytyy varusteet säälle kuin säälle. Niinäkin iltoina, kun minä jäisin mielummin värjöttelemään sateen vuoksi kotiin, hän lähtee ulos. Tämä asenne on alkanut tarttua kokoajan enemmän myös minuun. Ennenkaikkea siksi, että muuten kotona seinät kaatuisi päälle ja happi loppuisi, vaikka muuten mukavuudenhaluinen olenkin.

Asumme 93 neliön kerrostaloasunnossa, ja niinä viikkoina kun kaikki uusperheemme jäsenet ovat paikalla, meitä on täällä kuusi henkeä, josta perheen teini on ainut jolla on oma huone. Ulkona lapset saavat mekastaa, juosta ja hyppiä sydämiensä kyllyydestä, sisällä kotona painileikit äityvät ilman ulkona purettua energiaa liian villeiksi ja kovaäänisiksi. Ja nyt korona-aikaan, kun kotona ollaan entistä enemmän, ovat aamu -ja iltapäiväiset ulkoilut ihan välttämättömiä. Huomana itsekin, jos en käy aamulla ulkona, iltapäivästä alkaa olla jo tosi levoton ja tunkkainen olo.

Joten kyllä, meillä ulkoillaan ihan joka päivä, jopa huonolla säällä. Aina se ei ole niin inspiroivaa, mutta kannattaa ainakin meillä. Toisaalta, meillä ei juurikaan leivota tai askarrella mitään hienoja juttuja. Kuinka paljon teillä ulkoillaan?


PAREMMAT JOULULAHJAVINKIT PERHEEN PIENIMMILLE

23/11/2020

Kuvissa näkyvät pehmobaani, puueläimet sekä muovailuvahat tarvikkeineen saatu

Vastaiskuna muovikrääsää täynnä oleviin lelukuvastoihin, kokosin vastuullisia ja ekologisia joululahjaideoita perheen pienimmille. Toisten muistaminen ja lahjojen antaminen juhlapyhinä on ihanaa ja tiedän että myös monet meistä olemme jo itse lapsena tottuneet jouluisiin pakettivuoriin. Kuitenkin pienimpinä lapsille opettaa, että laatu korvaa määrään, eivät he edes osaa odottaa tai toivoa sylikaupalla lahjoja. Toivottavasti näistä vinkeistä on teille apua ja iloa, alhaalta löydät muutaman täsmävinkin ja merkin sekä myös yleisiä vinkkejä ja linkkejä –  samalla haluan kuitenkin korostaa, että kannustan maltilliseen ja vastuulliseen kulutukseen myös joulun alla.

Kaare Living

Kotimainen Kaare Living on on tehty yksinkertaisesta estetiikasta ja ympäristöystävällisistä valinnoista. Harmoninen valikoima sisältää kestäviä ja parhaimmista luonnonmateriaaleista tehtyjä tuotteita, kuten puisia leluja, sisustustavaroita sekä erilaisia pellavatuotteita, jotka on suuniteltu ja pääosin myös valmistettu Suomessa. Visuaalisesti kauniit tuotteet kestävät aikaa, ovat myös eettisesti tuotettuja. Nämä ovat niin kauniita!

Kuvissa näkyvä Woodland Farm -leikkisetti on aivan ihana lahjaidea. Se tulee pahvipakkauksessa johon kuuluu pellavainen kuvitettu leikkialusta, erilaisia käsin valmistettuja puisia hahmoja sekä säilytyspussi. Toinen tosi hauska lahja on esimerkiksi puinen ongintapeli, Poseidon Fishing game, joka sopii myös vähän isommille lapsille. Pellavatuotteet, kuten erilaiset leikkimatot tai pehmohedelmät ovat nekin ihania lahjoja perheen pienimmille.

nukukuu

Nukukuulla halutaan tarjota vain parasta pienille ja sen luonnolliset ja turvalliset muovailuvahat valmistetaan käsin Jyväskylässä. Muovailuvahojen valmistuksessa käytetään vain puhtaimpia raaka-aineita ja inspiraatio niihin tulee suoraan luonnosta. Pehmeiden muovailuvahojen luonnonläheisninä väreinä on Villa, Kaarna, Kallio, Nuppu ja Sammal. 

Muovailuvahojen suositusikä on kolmesta ylöspäin, mutta meillä muuten hyvin touhukas ja aktiivinen Myy 2v 3kk rauhoittuu ja keskittyy pitkiksi ajoiksi muovailuvahan äärellä ja tykkää kovasti siitä. Ja tosiaan, vaikka tähän vähän vahingossa suuhun menisikin, ei se ole näiden muovailuvahojen kohdalla vaarallista.

Muovailuvahat tulevat kivan reiluissa purkeissa ja niiden lisäksi valikoimassa on Lahdessa, Lempäälässä ja Hauholla vastuullisesti valmistettuja puisia muovailuleimaisimia, upea työkalusetti sekä vanerinen alusta. Kaikkien tuotteiden myynnistä lahjoitetaan myös John Numrmisen säätiölle, Itämeren suojelun ja puhdistamisen hyväksi. Jos haluat muovailuvahaa pukinkonttiin, kanattaa toimia ripeästi, sillä ennakkotilauksia otetaan vastaan tämän viikon keskiviikkoon, 25.11 asti ja tilauksen toimitetaan viikolla 50.

PlanToys

PlanToys valmistaa erilaisia leluja aivan erityisestä, PlanWood -materiaalista, joka valmistetaan Thaimaalaisilta kumipuuplantaaseilta saatavista vanhoista puista, jotka eivät enää tuota lateksia. Puut jauhetaan juuresta oksiin saakka, seokseen lisätään kasviväriä ja puristetaan se takaisin kiinteään muotoon – näin saadaan aikaan todella kestäviä ja ekologisia puuleluja.

Lelujen tuotannosta ylijäävä puuaines hyödynnetään biomassageneraattorissa, joka tuottaa sähköä koko tehtaalle sekä paikallisille kylille. PlanToysin on ainoana lelunvalmistajana maailmassa C02-neutraali, kompensoimalla päästönsä istuttamalla puita. Myrkytyksen sijaan puuaines on käsitelty lämmöllä epäpuhtauksien, kuten hyönteisten, poistamiseksi. Kaikista lelujen tuotepakkauksista löytyy myös kyseisen lelun hiilijalanjälki koko tuotantoprosessin ja kujetusten osalta.

Valikoimista löytyy tosi paljon erilaisia kivoja leluja, kylpyleluista autoihin, nukentarvikkeisiin, rooli -ja kotileikkeihin. Oma suosikkini ovat nuo leikattavat hullunkuriset hävikkivihannekset, joiden avulla lapsi voi myös oppia, että ulkonäöltään ei niin täydelliset kasvikset ovat silti syötäviä. Kotimaiset jälleenmyyjät löydät täältä.

Second Hand -vinkit

Nettikirppikset ovat pullollaan uudenkarheaa tavaraa, josta iso osa sopii oikein hyvin myös pukinkonttiin! Lahjan ei tarvitse olla aina uusi tai alkuperäisessä pakkauksessaan, eivätkä lapset osaa sellaista edes odottaa, ellei heille niin opeteta. Myös secondhandia ostettaessa kannattaa panostaa laatuun ja hyviin sekä kestäviin materiaaleihin.

No mitä sitten kirppareilta etsiä? Esimerkiksi nukkekoteja ja niiden tarvikkeita, nukkeja, nukenvaatteita sekä muita tarvikeita sängyistä lähtien. Brion puisia klassikoita kuten junarataa, vedettäviä leluja ja pelejä sekä palikoita. Käsin maalattuja laadukkaita Schleich eläimiä ja Duploja. Näitä löytyy paljon esim tori.fi -palvelusta. Myös jos mielessä on jokin tietty juttu, suosittelen ostoilmoituksen tekoa vaikkapa paikalliselle facebook-kirppikselle. Luonnon lisäksi myös lompakko kiittää!

Käyettyinä ostetut lahjat ovat siinäkin mielessä arvokkaaamat, että niiden hankkimiseen on useasti nähty vähän enemmän vaivaa. Käytetyt lahjat voi pakata itse hienoon laatikkoon ja askarrella mukaan itse vaikka sisällysluettelon / tuotekortin

Taidetarvikkeet

Laadukkaat puu -tai vesivärit sekä lehtiö laadukasta paperia on aina kiva ja hyödyllinen lahja, lähes minkä ikäiselle tahansa.

Klassiset Stockmarin mehiläisvapalikat ovat mitä parhaimmat ensimmäiset värikynät pienelle. Ne pysyvät hyvin kädessä, eivät sotke sekä ovat turvallisia ja myrkyttömiä. Niitä myydään peltisissä että puisissa laatikoissa ja liiduille on saatavilla myös kankainen säilytys/kuljetuspussi. Meidän perheessä kyseiset liidut ovat kestäneet äidiltä tyttärelle.

Neogrünin vegaaniset ja luonnonmukaisia sormivärejä saa myös ihanan murretuissa sävyissä. Sormivärien paksun ja kermaisen koostumuksen ansiosta maali ei roisku ja tuntuu ihanalle iholla. Maaleilla voi maalata monille eri materiaaleille, kuten paperille, kivelle, pahville tai lasille.

Vaatteet ja asusteet

Kotimainen FMAM tekee ihania tossuja, niin nahasta kun myös vegaanisia versioita ananaksesta! Kerhotossujen lisäksi valikoimassa on erilaisia asusteita. Rouhea Knits on yhden naisen neuleyritys, jonka kautta voi tilata lämpimiä myssyjä tai ohjeita niiden tekoon ja tehdä itse.  Papun luontoaiheiset kuvitukset kumpuavat aidosta arvostuksesta ympäröivää maailmaa kohtaan, tänä vuonna Papu ylsi Eettisen neuvoston listauksessa parhaimmiston joukkoon. Floom Studion ajattomat ja tyylikkäät vaatteet valmistetaan käsin Raahessa ylijäämäkankaista. Eettisesti valmistettuja vaatteita ja asusteita löytyy Kaikolta, jonka kaikesta tuotosta lahjoitetaan 7% kehitysmaiden naisten ja lasten kouluttamiseen. Pehmeitä ja valmiiksi käärittyjä paketteja löytyy myös kotimaiselta Windkind Kidsiltä, jonka lumileopardi-mallistosta lahjoitetaan 10% WWF:n työhön lumileopardin suojelemiseksi.

Kivijalat ja nettikaupat

Punavuoressa sijaitseva Zicco on ihana, siellä on paljon erilaisia puisia leluja, soittimia, palapelejä, lasten koruja sekä suosikkejani pahvisia laukkuja ja salkkuja.  Tingeling Leksaker on puuleluihin erikoistunut lelu- ja lastentavarakauppa uudenmaankadulla, paljon kaikkea ihanan perinteistä sekä Reilun kaupan -leluja. Bebes on äitiyden erikoiskauppa ja sieltä löytyy etenkin vastasyntyneelle, mutta myös vähän isommille lapsille laadukkaita ja hyödyllisiä tarvikkeita sekä leluja eri merkeiltä.

Pikkuisten puoti nettikauppa joka on erikoistunut vain ekologisiin leluihin ja maalaustarvikkeisiin. Ekokivassa on laaja valikoima ekologisia leluja ja hyödyllisiä tarvikkeita ihan koko peheelle, Lil Decor on laadukkaisiin lastenhuoneiden sisustukseen ja lifestyleen erikoistunut verkkokauppa, täältä löytyy esimerkiksi söpöt unisex Dinkum -nuket. Kideco nettikauppa pullollaan etenkin ihan pikkuisille sopivia leluja ja tarvikkeita. Weecokselta löytyy eettisesti ja ekologisesti kuratoituja laasukkaita leluja ja vaatteita. Ostavastuullisesti.fi on tänään avattu sivusto, johon on koottu yhteen vastuullisimpia brändejä, myös lasten juttuja. 

Aineettomat lahjat

Museokäynti, leffaliput, uihahallikortti, uimakoulu, metsäretki nuotioineen, ratsastustunti, hotelliyö, leffailta herkkuineen… Lapset nauttivat yhdessä tekemisestä ja siitähän myös joulussa on loppujenlopuksi kyse.

Kiinnostaisiko teitä vähän vastuullisemmat lahjavinkit myös isommille lapsille?


KORONATESTISSÄ LAPSEN KANSSA

18/11/2020

Emme onneksi voi sanoa olevamme konkareita mitä koronatesteissä käymiseen tulee, mutta taaperoa lukuunottamatta jokainen perheessämme on sen kerran kokenut. Tiedän perheitä, jotka ovat syksyn mittaan saaneet rampata testeissä harvase viikko – kaikki sympatiat sinne.

Vaikka näytteenotto omalla että toisen lapsen kohdalla oli melko ikävän tuntuinen toimenpide (ilmeisesti osittain hyvin kapean nenäonkalon vuoksi), kurjinta tässä kuitenkin on jatkuvat työ/koulu/päiväkoti poissaolot, stressi, karanteeni ja tulosten (sekä oireiden pois menemisen) odottelu.

Omalla kohalla lapset olivat olivat syksyn mittaan kuulleet koulussa paljon pelotteluita, jopa aikuisilta, koronatestaukseen liittyen. Heille oli syntynyt käsitys, että pitkä tikku tungetaan nenästä aivoihin saakka, se tekee hyvin kipeää ja verta tulee paljon, useimmat pyörtyvät. Näitä käsityksiä vastaan kävin toki heti, mutta kun testaus kävi omalla kohdallamme ajankohtaiseksi, sain tosissaan valmistella näiden kauhutarinoiden jälkeen lapsia ottamaan asian mahdollisimman iisisti ja unohtamaan nuo kauhukuvat mielestään.

Hilajattain sain sähköpostiini Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen neuvot, miten lapsen koronanäytteenottoon voi valmistautua etukäteen. Jaan ne tähän alle. Pienikin lapsi voi ymmärtää, miksi kurjalta tuntuvia asioista on tehtävä, siksi asioista kannattaa puhua ihan pikkuisenkin lapsen kanssa.

1. Valmistele lasta testiin
Valmistele lasta testiin kertomalla tulevasta toimenpiteestä ikätasoisesti eli siten, että lapsi ymmärtää. Käytä lapselle tuttua kieltä. Lapselle on hyvä kertoa rehellisesti, mihin ollaan menossa ja mitä tuleman pitää. On hyvä kertoa, että toimenpide voi hetken nipistää, mutta se on nopeasti ohi eikä siinä käy kuinkaan. Liitä mukaan toivonkipinä – me selviämme tästä!
 Oma vinkkini on, että etenkin pienemmän lapsen kanssa apuna kertomisessa voi näyttää vaikka pehmolelua ja topsipuikkoa ja näyttää niiden avulla konkreettisesti, mitä testauksessa tapahtuu.

2. Erota, mitä lapsi voi ja mitä hän ei voi tilanteessa valita
On tärkeää, ettei lapsen kanssa käydä kauppaa siitä, tehdäänkö toimenpide vai ei. Sen sijaan voidaan neuvotella siitä, missä lapsi sen aikana istuu tai mitä mukavaa sen jälkeen voidaan tehdä. Rajat pitää asettaa ystävällisesti, mutta varmasti. Lapsi aistii vanhemman epäröinnin herkästi, joten myös vanhemman tulee pysyä tilanteessa vakaana ja määrätietoisena sekä luottavaisena hoitohenkilökuntaa kohtaan.

3. Pysy itse rauhallisena
Turvallisen aikuisen läsnäolo tilanteessa on tärkeää. Jos vanhemmat hätääntyvät, tämä tarttuu lapseenkin. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sen tärkeämpää on vanhemman rauhallisuus tilanteessa. Kun vanhemmat ja hoitohenkilökunta hallitsevat omat tunteensa, on lapsenkin helpompi tuntea olonsa turvatuksi. Isompien lasten kohdalla voi näytteenotto joskus onnistua paremmin ilman vanhempaa. Olennaista on vuorovaikutus ja kontakti aikuisen kanssa.

4. Kiinnitä huomiota asioiden sanoittamiseen ja sävyyn
On eri asia pyytää lasta kannustaen esimerkiksi olemaan paikoillaan, kuin varoittaa uhkaavasti liikkumasta senttiäkään. Pieni lapsi voi tällaisen käskyn alla säikähtää, mitä kamalaa tapahtuu, jos hän vahingossa liikahtaakin. Aikuinen tietää, että seurauksena on vain toimenpiteen pitkittyminen, mutta lapsi voi pelätä jotain pahempaa. Juttelemalla voi myös rauhoittaa sekä lasta että itseään kiinnittämällä huomiota puheen tempoon ja äänenpainoon. Kummankin pitää muistaa hengittää.

5. Ohjaa lasta rauhallisesti
Sano lapselle, että näytteenotossa saa itkeä, jos se helpottaa. Tarvittaessa lapsen huomiota voi suunnata toisaalle. Voit myös leikkiä lapsen kanssa esimerkiksi kuka jaksaa olla paikoillaan pisimpään tai laskea sekunteja yhdessä (tämä toimi meillä hyvin, myös hoitaja laski ja kertoi ennakkoon että toimenpide kestää viisi sekuntia). Onnistunut näytteenotto lapselta vaatii tilanteeseen perehtymistä ja rauhaa, leikkimielisyyttäkin. Kiireelle ei ole tilanteessa sijaa.

6. Kehu ja kiitä lasta toimenpiteen aikana ja erityisesti sen jälkeen
Näytteenoton aikana ja sen jälkeen on erittäin tärkeää kehua, kannustaa ja palkita lasta. Huomioi hyvä ja juhlikaa yhdessä, kun tilanne on ohi. Kiitä lasta siitä, että saitte ikävän asian niin hienosti hoidettua.
Kuten mitä tahansa uutta asiaa, lapsi voi käsitellä myös näytteenottokokemusta leikin kautta, jolloin koekaniiniksi voi valikoitua esimerkiksi nukke, nalle tai omat vanhemmat. Lapsi voi myös piirtää tai kertoa tilanteesta tarinan muodossa. Asian käsittely on tärkeää ja luonnollista, ja aikuinen voi olla tässä apuna. Jaksathan heittäytyä leikkiin mukaan! Näin lapsi saa asioita järjestykseen omassa mielessään ja ymmärtää paremmin, mitä tilanteessa tapahtui.

Meillä testiä tosiaan jännitettiin etukäteen kaikkien kuultujen juttujen takia aika paljon. Kävikin tosiaan vielä niin, että lapsista se, joka oli pelännyt eniten, saikin melko rajun verenvuodon nenästään. Tilanne oli kurja, koska olin itse luvannut, ettei verta oikeasti tule. Toisaalta nyt kun testissä on kerran käyty ja koettu, ottavat pojatkin sen lungimmin ja ovat valmiita ja rennompia mahdollista seuraavaa kertaa varten. Molempien kouluissa tapahtuneista altistuksista huolimatta ollaan onneksi syksyn jälkeen pysytty terveinä. Toivon saman jatkuvan tulevinakin kuukausina – ja samoin teille kaikille siellä ruudun toisella puolen!

Onko teillä lisää vinkkejä? Entä miten näytteenotto on teillä sujunut? Voisin kuvitella että pienen lapsen kanssa tilanne on haastavampi, kun häntä täytyy pidellä kiinni, mutta toisaalta pieni ei ehkä osaa pelätä samalla tavalla kun isompi?