SKIDIEN OMALLA RISTEILYLLÄ

7/05/2022

Kaupallinen yhteistyö Skidit & Tallink Silja / Skidit Risteily saatu

Tämä menovinkki tulee todella viime tingassa, mutta koska alkuviikko kouluissa ja päiväkodiessakin vielä lakkoillaan (eli extempore-reissu ei olisi ihan mahdoton), niin tässä tulee! Nimittäin huomenna iltapäivästä laiva (Silja Serenade) on jälleen lastattu laadukkaalla lastenohjelmalla, ikimuistoisilla laivaseikkailuilla, diskoilulla, lomailulla ja kivalla koko perheen yhteisellä tekemisellä. On jälleen aika Skidien oman risteilyn!

Äitienpäivän Skidit Risteily seilaa keväiseen Tukholmaan ja koko meno -että paluumatka on omistettu lapsille ja lapsenmielisille. Luvassa on ainakin juhlava äitienpäiväbingo, keppihevosrata, hulahulavanteiden pyörittelyä, söpöilyä, mandalan suunnittelua, improvisaatioteatteria, pepun sheikkaamissa huippusuositussa Skidit disko (meidän lemppari!), perhe -ja äitien omaa joogaa sekä tottakai ihania hetkiä yhdessä.

Me olimme itse Skidit risteilyllä viimeksi Joulun välipäivinä kaveriperheen kanssa. Se oli meidän toka Skidit risteily ja varmasti mennään jatkossakin! Jos olette koskaan käyneet Skidit Festareilla tai Skidit Diskossa tiedätte sen hauskan tunnelman ja tekemisen, josta nauttii lasten lisäksi myös aikuiset. Se sama tunnelma on saatu hienosti vangittua myös Skidit Risteilyille.

Jokaisella risteilyllä on oma teemansa ja sen ympärille rakennettu monipuolinen ohjelma. On esityksiä, työpajoja, liikunnallista tekemistä ja tottakai yhteinen iltasatu. Tosi ihanasti mietittyjen ja toteutetun ohjelman lisäksi laivalla pyörii samalla myös normaali risteilyohjelma, joten tekeminen ei todellakaan lopu kesken!

Ylläolevissa kuvissa suunnitellaan ja valmistetaan omia karkkeja karkkityöpajassa, lumoudutaan musiikkisirkuksesta, palloillaan lasten omassa yökerhossa ja ihastuneina huokaillaan kun kirjailija-kuvittaja Sanna Mander lukee iltasatua.

Me nautittiin valtavasti viime risteilyllä, kun 3, 4 ja 5 vuotiaille riitti niin paljon sopivaa tekemistä, vaikka toki laivan leikkipaikkallakin viihdyttiin. Käytiin erikoisohjelman lisäksi katsomassa laivan taikuria, fiilisteltiin hohtavia drinkkejä yökerhossa ja pulikoitiin paluumatkalla laivan omassa kylpylässä.

Lasten kanssa risteily on yllättävän hauskaa ja näillä Skidit Risteilyillä voi luottaa siihen, että iso osa kanssamatkustajista on nimenomaan perheellisiä ja tullut sinne viettämään kivaa ja leppoisaa aikaa yhdessä. Meno on ollut aijoittain villiä, mutta hyvällä tavalla. Hyttikäytävillä hiljenee jo hyvissä ajoin.

Viimeksi lasten kanssa risteilyllä ollessani testasimme Delux-hyttiä ja sellaisen halusin ehdottomasti tälläkin kertaa. Tykkään, kun siirtämällä sängyn seinää vasten, hyttiin mahtuu hyvin rattaat ja jää vielä tilaa oleiluunkin. Parivuoteella on ihana källötellä ja ihailla saaristomaisemaa. Hytissä on myös jääkaappi, joka oli aivan ehdoton kuopuksen ollessa vauva, sillä sinne sai pulloruokinnassa olevan babyn pumpatut maidot ja avatut kovikkeet. Deluxe-hyttiin kuuluu myös esikoisaamiainen, joka on ihan luxus pöytiin tarjoiluineen.

Lapset muuten huomiodaan henkilökunnan toimesta aivan superihanasti, etenkin tuolta viimeisimmältä Skidit Risteilyltä jäi tosi positiiviset muistot. Heitä kohdeltiin kaikissa ravintoloissa ihan yhtälailla tärkeinä (ja tärkeämpinä) asiakkaina, juteltiin kiireettömästi ja tuotiin omat Muumi-skumpat, kaakaot, piirustusvälineet ja toiveiden mukaan keitetyt kananmunat.

Yksi risteilyn kohokohdista on tietysti päivä Tukholmassa. Sielläkin on lasten kanssa tullut käytyä monen moiset kerrat – pitäisikin pian tehdä joku kiva vinkkilista sinne! Lasten kanssa shoppailu on ainakin itselleni jäänyt vähemmälle ja sen sijaan ollaan yleensä kierretty museoita, leikkipuistoja, kahviloita ja muita lasten mieleen olevia paikkoja. Junibacken on klassikko, samoin Södermalmin ihanat kahvilat, skeittiparkin leikkipuisto sekä kaupunginmuseon leikkipaikka. Keskustassa Kulturhusetin lastenkerros on myös tosi tilava, rauhallinen ja viihtyisä.

Me emme omien työkiireideni vuoksi pääse tällä kertaa mukaan Äitienpäiväristeilyille, mutta onneksi Skidit Risteilyjä tulee varmasti taas lähitulevaisuudessa uusia. Olisi ihana päästä käymään Tukholmassa vaikka vielä ennen kesälomaa!


KESKELLÄ KATASTROFIA

28/11/2021

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Heurekan kanssa.
Sisältää lippu-arvonnan!

Ihminen elää mullistusten maailmassa. Joka päivä jossain tulvii, myrskyää, maa järisee tai maastopalo alkaa kyteä. Ilmastonmuutos kiihdyttää sään ääri-ilmiöitä tehden uhkista entistä ennalta-arvaamattomimpia. Katastrofien keskellä meitä auttavat erityiset voimamme: yhteistyö ja luottamus.

Tiedekeskus Heurekan uusi Katastrofien keskellä -näyttely avattiin tällä viikolla ja me olemme ehtineet käymään siellä jo kaksi kertaa. Koko perheelle sopivan näyttelyn aihe ei ole kevyimmästä päästä, mutta tosi kiinnostavasti koottu, sisältäen erilaisia osallistavia tehtäviä, että upeita audiovisuaalisia installaatioita.

Katastrofien keskellä -näyttelyssä ollaan kirjaimellisesti keskellä erilaisia luonnonkatastrofeja, maanjäristyksessä ja tulivuorenpurkauksessa, metsäpalossa, myrskyssä, tulvassa sekä tsunamissa. Näyttely ei pistä pelkästään miettimään miten itse selviytyisin vaikkapa rakennuksen romahtaessa maanjäristyksen voimasta, vaan siinä pääsee ihan oikeasti testamaan ja treenaamaan omia resilienssitaitojaan.

Resilienssitaidolla tarkoitetaan selviytymistä, palautumista ja toipumista häiriöistä ja kriiseistä. Katastrofien keskellä resilienssin ydin ovat yhteistyö ja luottamus, siinä yhteiskunnasta pidetään huolta yhteistoiminnalla ennen häiriötä, sen aikana ja sen jälkeen. Tarvitaan siis suunnittelua, päätöksiä ja ennakointia.

Näyttelyssä päästään treenaamaan yhteistyötaitoja ja palautumista katastrofeista erilaisin tehtävin yksin ja yhdessä. Monien opettavaisten ja hauskojen tehtävien lisäksi näyttelyssä on nähtävillä erilaisia kokemustarinoita sekä jäljellejääneitä esineitä viime vuosikymmenen eri luonnonkatastrofeista. Melko pysäyttäviä juttuja, kuten pahvilaatikosta kyhätty keskoskaappi ja pelastajien kertomuksia.

Vaikka tänne meille kauas pohjolaan voimakkaimmat sääilmiöt eivät vielä toistaiseksi ulotu, oli silti tosi mielenkiintoista testata vaikka, miten sitä selviäisi itse 72 tuntia ilman sähköjä ja vettä, mitä kaikkea pitäisi ennalta ottaa huomioon. Olen toki tehnyt jo aiemmin päässäni selviytymissuunnitelman zombie-hyökkäyksen varalta ja siitä oli paljon apua tässäkin, haha!

Oma suosikkini näyttelyssä oli ehdottomasti taiteilija László Bordoksen audiovisuaaliset valoteokset, eräänlaiset katastrofihuoneet. Ihanaa että tiedekeskuksen näyttelyn aiheen kokemiseen ollaan otettu taidetta mukaan – ja miten vahvan kokemuksen se saakaan aikaan! Neljä eri luonnonvoimaa, vesi, tuuli, tuli & maa, oltiin kuvattu liikkuvin valoin ja äänin hyvin ymmärrettäväksi ja kokonaisvaltaiseksi elämykseksi.

Kertakaikkisen upea näyttely, jota suosittelen kovasti niin lapsi -kun aikuisvieraillekin! Perheen kesken tai vaikkapa treffeille! Samalla Katastrofien keskellä -näyttelyn lipulla pääsee toki kiertämään Heurekan muutkin näyttelyt. Milloin viimeksi olet ajanut katonrajassa olevalla kaksisuuntaisella pyörällä, vetänyt suolta, leijuttanut palloa tai käynyt planetaariossa? Tiedekeskus Heureka sijaitsee Tikkurilassa ja viereen pääsee toki kätevästi junalla!

Arvonta! Sain arvottavaksi yhdelle onnekkaalle kaksi kappaletta lippuja Heurekaan! Osallistu arvontaan kommentoimalla INSTAGRAM kuvani alla kenet ottaisit mukaan näyttelyyn ja olet mukana arvonnassa!

Olisi hauska kuulla kokemuksia niiltä jotka ovat näyttelyssä jo myös ehtineet käymään – tai joku oma lempparimuisto vaikkapa lapsuuden Heureka-vierailulta. Ps. Uskalsin itse mennä siihen pyörään ekaa kertaa vasta kaksi vuotta sitten!


JÄÄLINNAA RAKENTAMASSA

19/01/2021

Naapurustomme yhteisvoimin rakentama jäälinna näytti viikonloppuna tältä, tänään se on jo paljon suurempi. On ollut ihana huomata, miten niin moni on innostunut lähtemään mukaan tähän muutaman paikallisen ehdottamaan projektiin. Kuka tahansa saa osallistua jäälinnan tekoon, eikä sille ole asetettu mitään sääntöjä tai tarkkoja ohjeita. Se on siis pikkuhiljaa muovautunut tällaiseksi ja siitä voi lopulta tulla millainen vaan!

Naapurustossa asuvien perheiden lisäksi rakentamiseen on osallistunut ainakin läheinen päiväkoti sekä vieressä olevan koulun oppilaat. Jäälinnan rakentaminen on ollut kivaa yhteisöllistä tekemistä, johon nyt korona-aikaan on kuitenkin sopinut hyvin porrastettu toteutetustapa. Jokainen kun on käynyt rakentamassa linnaa omaan tahtiinsa ja milloin itselleen on parhaiten sopinut (ja omat kalikat valmistuneet).

Jäälinnoja on kohonnut muihinkin kaupunginosiin, sellaisen kun voi vaikka naapureiden kesken tehdä vaikka ihan vaan omalle pihalle. Jäälinnan tekeminen on helppoa. Tarvitset vain tyhjiä pahvitölkkejä, kuten litran maito -tai mehutölkkejä ja vettä. Värillisiä jääpaloja saa sekoittamalla veteen vaikkapa tilkan mehua, elintarvikeväriä tai myrkytöntä vesiväriä. Me olemme koristelleet jäitä myös kukkasin ja havuoksin.

Sitten tölkit vain jätetään ulos jäätymään. Kannattaa kuitenkin huomioida, että näillä pikkupakkasilla täydellinen jäätyminen kestää useamman päivän. Jääpalikat on helppo kiinnittää toisiinsa tekemällä lumesta ja vedestä sohjoa, joka toimii jäätyessään sementin tapaan.

Meidän naapuruston jäälinnassa on jäätiliä varmasti jo useampi sata – ja lisää tulee. Tällaista teosta ei saisi ikinä tehtyä vain omin voimin, joten kiva että niin moni on ottanut tähän osaa. Meilläkin ollaan kovasti innostuttu ja lähes päivittäin kurkataan taloyhtiön pahviroskis tölkkien varalta, meidän perheessä kun ei niitä yleensä yhtä-kahta viikossa enempää tule.

Kivan yhteisöllisen tekemisen lisäksi jäälinna on tottakai tosi hieno ja se ilostuttaa ohikulkijoita ja elävöittää kivasti muuten juuri nyt lumesta vaaleaa maisemaa.

Videoita tästä lumilinnasta löytyy Instagram-profiilini kohokohdista!


TALVEN KAUNEIN PÄIVÄ
& KOKO PERHEEN LASKUREISSU

11/01/2021

Lauantaina saatiin nauttia ehkä yhdestä tähänastisen talven kauneimmista päivistä, kun aurinko paistoi, maa oli lumesta puhtaan valkoinen ja pakkanen kipusi aamusta lähemmäs kymppiä. Vaikka kyllä nyt näin ikkunasta katsottuna tuolla ulkona on nytkin, lumisateen jäljiltä aivan maagisen kaunista.

Me heräsimme normilauantaista poiketen ihan liian aikaisin herätyskelloon, keiteltiin aamupuurot, pakkauduttiin unisina illalla valmiiksi pakattuun autoon ja suuntasimme auringon pikkuhiljaa noustessa Peuramaan laskettelukeskukseen. Kuten arvata saattaa, aurinkoinen lauantai-talvipäivä houkutteli paikalle myös ”muutaman” muun, mutta onneksi me olimme heti aamusta liikkellä ja pääsimme alta pois juuri pahimpaan ruuhkaan – kotiin lounaalle ja päikkäreille.

Pojat eivät olleet suksilla ollenkaan koko viime talvena ja sitäkin ennen vain muutaman kerran, mutta hienosti olivat kaikki opit jääneet mieleen. Myös Myy pääsi isänsä vanhoille suksille että lumilaudan päälle. Jos alle 2,5 -vuotias pärjää jo noin hyvin, on minunkin aika vihdoin rohkaistua ja lähdettävä jatkossa mukaan mäkeen.

Oman kokemukseni laskettelusta suksilla ja laudalla alkavat olla reippaasti yli 15 vuoden takaa. En silloinkaan ollut mikään eritysen taitava, mutta kyllä sitä tuli aina muutaman kerran talvessa koulun ja kavereiden kanssa rinteessä käytyä. Muistan selvästi viimeisen kerran, olin ehkä 17 tai 18 ja olimme luokkakavereiden kanssa Vuokatissa. Laskin laudalla ja kaatuilin vaan ihan kokoajan ja jo yhden laskun jälkeen voimat olivat loppu ja hermo mennyt, joten painelin suoraapäätä after skihin, enkä sen koommin ole kyseistä hommaa harrastanut (laskemista siis, after skitä kyllä sen jälkeenkin).

Nyt olen naimisissa miehen kanssa jolla on veressä ja varmaan dna:ssakin laskeminen (kun minä haaveilen rantalomasta, hän halajaa lumisille vuorille), enkä halua olla porukasta se ainut joka ei laske, vaan toimii laskettelureissuilla pelkkänä lasten huoltojoukkona. Voipi siis olla että seuraava Peuramaan retki tapahtuu pian uudestaan ja sen jälkeen kuvia on muualtakin kun vain rinteen juurelta.


JOULUTUNNELMAA SUOMENLINNASSA

1/12/2020

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa

Moni mieltää Suomenlinnan turisti -ja kesäpaikaksi, mutta tuo upea maailmanperintökohde toivottaa kaikki tervetulleiksi ihan ympäri vuoden. Suomenlinna on osa Helsinkiämme ja siellä voi piipahtaa ulkoilemassa, syömässä tai museossa kuten missä tahansa muussakin Helsingin kaupunginosissa – ihan vaikka arki-itanakin.

HSL:n lauttamatka Suokkiin kestää vain vartin ja siihen käy ihan sama lippu kun muihinkin kaupungin julkisiin kulkuneuvoihin. Tiesittekö muuten, että Suomenlinnassa asuu noin 800 Helsinkiläistä ja sieltä löytyy myös päiväkoti, ala-aste, kauppa sekä kirjasto.

Viime viikonloppuna Suomenlinnassa käynnistyi perinteinen Linnoituksen joulu, joka tarjoaa paljon tekemistä ja kokemista koko perheelle. Uusien koronarajoitusten vuoksi iso osa tapahtuman ohjelmasta jouduttiin kuitenkin karsimaan pois, mutta ei onneksi ihan kaikkea. Me kävimme poikien ja äitini kanssa kiertämässä Linnoitustontun reitin sekä seikkailemassa vähän tunneleissa, linnoituksen muureilla, syömässä lounasta Bastion Bistrossa sekä katsomassa tykkejä ja ihastelemassa maisemia.

Suomenlinnassa on näin talviaikaan hyvin rauhallista ja väljää, joten omassa porukassa ulkoilu onnistuu turvallisesti. Linnoituksen jouluun voi osallistua omatoimisesti kiertämällä lapsille suunnatun Linnoitustontun reitin, tähtireitin tai mennä kiertämään linnoitusta muuten vaan. Myös osa Suomenlinnan ravintoloista ja kahviloista on auki, joten ulkoilun lomassa voi piipahtaa vaikka joulupuurolla ja glögillä.

Myös lautalla oli väljää, kyytiin otetaan vain rajallinen määrä porukkaa ja nyt ainakin isolla osalla matkustajista oli maskit. Lautan ulkokansi on muuten myös hieno elämys näin talvisaikaan – kunhan muistaa pukeutua lämpimästi.

Linnoitustontun reitti koostuu kahdeksasta eri rastista, jotka lapsi pääsee itse etsimään kartan avulla. Kartan voi hakea lauttalaiturin viereisestä matkailuneuvonnan aulasta tai ladata sen suoraan omaan puhelimeen. Kaikilla rasteilla on jouluinen teema ja pieni tehtävä. Kun kaikki rastit on saatu suoritettua ja merkattua karttaan, voi itselleen hakea pienen matkamuiston Café Vanillesta, Bastion Bistrosta, Ravintola Suomenlinnan Panimolta tai ravintola Adlerfeltistä. Reitti ei ole kovin pitkä (lautalta ja takaisin laskettuna yhteensä noin kaksi kilometriä), joten se sopii hyvin perheen pienimmillekin.

Muuten Suomenlinnassa voisi kierrellä loputtomiin. Itse olen käynyt siellä pienestä lapsesta saakka paljon, joten monet paikat ja tunnelit ovat tulleet tutuksi, mutta samaan aikaan linnoituksella on hirvittävästi nähtävää ja joka kerta tulee huomattua myös ihan uusia juttuja, vaikka ei tutuilta reiteiltä poikkeaisikaan.

Linnoituksen joulun aikaan koko Suomenlinna on koristeltu jouluisesti, kuusissa on valot ja joulutunnelmaan pääsee jylhissä maisemissa helposti. Suomenlinna on meidän kaupunkilaisten helmi, jonka upeudesta ja ainutlaatuisuudesta kannattaa nauttia ehdottomasti muutenkin kun kerran kesässä. Kun haluaa matkustaa vastuullisesti ja päästä omista ympyröistään pois (mutta silti helposti ja lähelle), suosittelen ehdottomasti vain hyppäämään lauttaan!

Linnoituksen joulun ohjelman voi käydä kurkkaamassa tämän linkin kautta, nyt ohjelmaa on tosiaan reilusti supistettu, mutta mahdollisesti 20.12. jälkeen ainakin osa perutuista ohjelmista saadaan turvallisesti järjestettyä. Sitä ennen joulutunnelmaan voi kuitenkin tosiaan käydä virittäytymässä omatoimisesti. Linnoituksen joulu -tapahtuma on käynnissä aina Loppiaiseen, 6.1.2021, saakka ja me aiomme ainakin mennä sinne vielä uudestaan ihan koko perheen voimin. Itse tahdoisin nähdä, miltä Suomenlinnassa näyttää kun siellä on kunnolla lunta!

Ja jos tulee mieleen vaikka jotain kysyttävää Suomenlinnasta lasten kanssa tai mistä vaan, niin vastaan omien kokemusten pohjalta mielelläni!