Täytyy myöntää että olen hiukan kateellinen lapsille. Kahdestakin asiasta. Ensinnäkin tuosta rusketusksesta. Miten joku voikin ruskettua noin hyvin ja tasaisesti! Ihan epistä. Täytyisi varmaan itsekkin juosta aamusta iltaa pihaa edes taas ja uida pulikoida, eikä vaan maata paikallaan nahkaa kärtsäten. Etenkin Kaapolla oli vielä jouluisen Thaimaan reissun pohjia jåljellä, joten hän on näyttänyt suunnilleen ekan päivän jälkeen pieneltä pavulta.

Papuja saapui myös suomesta postin mukana. Meidän ekat muuten! Tässä siis se kateuden aiheeni numero kaksi. Nuo väriyhdistelmät ovat vaan tosi ihania ja vaatteiden luomupiivallinen materiaali tosi hyvän tuntuista. En edes tiedä miksei Papun vaatteita ole poikien kaapista aiemmin löytynyt, sillä olen kyllä jokaista mallistoa aina kovasti ihastellut.  Enkä yhtään vähempää Hanna-Riikka Heikkilän ihanian printtien takia. No, parempi myöhään…

Papulta muuten sellaisia terkkuja, että nyt tämä ihana suomalaisyritys tähtää yhdeksi Euroopan johtavista lasten design-vaatemerkeistä. Kuulostaa hurjan hienolta. Eikä muuten yhtään mahdottomalta. Papu Design onkin pistänyt tämän mahdollistamikseksi käyntiin joukkorahoituskampanjan. Kampanjan tarkoituksena on vahvistaa kassaa, jotta Papu saa kunnolla kopin kansanvälisistä markkinoista. Myös kahden uuden ihmisen palkkaaminen tiimiin kesän aikana on tavoitteena. Joukkorahoitus toteutetaan Papun osakkeiden myymisellä. Osakkeenomistaja saa alennusta vaatteista ja on ensimmäisenä kuulemassa uusista mallistoista, erikoiseristä ja kaikesta muusta mielenkiintoisesta.

Me jatkamme vielä huomisen itsemme grillaamista ja helteestä nauttimista. Viikonlopuksi sitten kotiin! Toivottavasti sielläkin alkaisi pian ilmat lämmetä enemmän, ennenkuin Espanjan rusketus on muisto vain!

^Paidat ja legginsit saatu Papulta

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Täällä asuva siskopuoleni odottaa esikoislastaan ja sen myötä jutut menee nyt aika usein niille raiteille. Olenkin miettinyt paljon omia vauvavuosia ja muita juttuja. Täytyy sanoa että yksi monesta asiasta mitä kaipaan on vauvan kanssa kahvilassa hengailua. Kerroin siskopuolleleni juuri eräs päivä vauvakinosta ja sen jälkeisistä bugaboo-mutsien lattesalaatti lounaista. Sain osakseni hyvin hämmästyneen ilmeen ja silmien pyörittelyä. En ole varma oliko syynä epäusko siitä että sellaista on olemassa vaiko siitä että kaipailisin aikoja näiden kahden kullannupun kanssa kahvilassa hengailusta.

Kahvilassa käynti – tai oikeastaan missään ihmisen ilmoilla olo – ei kun ole tällä hetkellä mikään ihan miellyttävin asia. Elviksellä on pahimman luokan riiviökausi ja Kaapo taas koettelee kaikella muulla tapaa. Sinnikkäästi yritän kuitenkin pitää pintani, yrittää opettaa edes jonkinlaista ravintola -ja kahvilakulttuuria ja siinä samassa hammasta purren yrittää niellä salaattini. Parasta on kuitenkin luoda samalla siskopuoleeni katseita ”odotas vaan”. Hahahaa.

Näistä kahvilassäkäynti from hell-tapauksista tekee kuitenkin vähän siedettäviä ne kivat kahvilat ja hyvät ruoat. Tänään tutustuttiin paljon kehuja kuulemaani paikkaan, kahvilaan nimeltä Pan y Chocolate. Voisi sanoa että kyseinen paikka on Fuengirolan ehdottomasti hipsterein paikka. Tämän tyylisiä paikkoja ei täällä päin ole oikeastaan yhtään. Sisustus oli kivan omaperäinen. Kaikki kalusteet olivat kirppiksiltä, niihin on kudottu erilaisia pehmusteita tai maalailtu tai korsisteltu jotenkin muuten. Porukka istui siellä applen läppärit pyödässä soijacappuchionoa hörppien. Tulipa kotoinen olo.

Täältä saa tosi harvasta paikasta myöskään hyvää salaattia, yleinsä ne on niitä valkoisia lehtiä upotettuna majoneesiin. Ruokalista vaikutti muutenkin tosi hyvältä. SUosittelen siis käymään jos täällä joskus liikutte! Myös kakut olivat mielettömän ihania. Siinä vaiheessa kun jälkiruoka tuodaan pyötään, pojatkin onneksi istuvat hetken aloillaan. Sen jälkeen tosin saattavat juosta kahvilasta suoraan autotielle, mutta ei siitä sen enempää… Kuulostaako tutulta?

Kuvat 4, 13, 19 lainattu luvalla #panychocolate instasta

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yllättän moni lukijoista ja instaseuraajista on tulossa tai sunnittelee reissua myös tänne Malagan alueelle ja Fuengirolaan. Eikä tietystikkään mikään ihme, lähes varma auringonpaiste ja lapsiystävällinen kohdehan tämä kaikinpuolin on. Moni on siis pyytänyt minua vinkkaavan paikkoja, ravintoloita, shoppailupaikoja ja muuten vaan kivoja juttuja. En nyt läväytä kaikkea kerralla, vaan kerron aluksi muutamasta lemppari leikkipuistostamme!

Leikkipuistoja, tai ennemminkin leikkipaikkoja, löytyy täältä lähes jokaisesta kadunkulmasta. Suurinosa on niistä pieniä aitauksia joista löytyy muutama hökötys. Muistan vielä kun ensimmäistä kertaa täällä ollessamme, muutama vuosi sitten, lähdimme lasten kanssa leikkipuistoon hiekkalelut mukanamme. Meitähän katsottiin kuin hulluja, sillä ei täällä puistoissa ole hiekkaa kuten Suomessa. Hiekkaleikit kuuluvat rannalle ja leikkipuistot on vuorattu pehmustetulla matolla.

Muutenkin leikkipuisto-kulttuuri on täällä hieman toisenlainen. Arkisin, tai etenkään päivisin, puistoissa ei juuri paikallisia ole. Täällähän äitiysloma kestää vain kolme-neljä kuukautta ja koulukin alkaa jo kolmen vuoden iässä. Mutta iltaisin, etenkin kesällä, lapsia saattaa olla perheineen puistoissa helposti vielä puolenyön aikaan. Silloin ei ole niin kuuma. Viikonloppuisin sitten pynttäydytään, lapsille puetaan lakerikengät, parhaat röyhelömekot, hiukset koristellaan rusetein tai kammataan geelillä ja lähdetään puistoon. Silloin niissä kyllä riittää vilinää.

Leikkipaikkoja löytyy siis helposti, ne ovat lähes poikkeuksetta aidattu puna-kelta-sinisillä aidoilla, joten ne on myös helppo huomata. Monista vähänkin isommista leikkipaikoista löytyy myös vesipiste josta voi vettä juoda tai ottaa mukaan pulloon. Hauskaa on myös, että todella monesta puistosta löytyy suomalisen Lappsetin leikkihärveleitä. Rannalta löytyy myös tasaisin väliajoin lapsille joku pieni ”leikkipaikka”, pieni kiipeilyteline tai keinu yms. Yleinsä leikkipaikkojen yhteydessä on myös aikuisille kuntoilulaitteita.

Meillä on tässä keskustan tuntumassa kaksi ihan ehdotonta leikkipaikkasuosikkia. Ne ovat kokoluokaltaan myös kaikista puistoista ehkä suurimpia. Koon lisäksi ne ovat suosikkeja myös siksi, että molempien yhteydestä löytyy ravintola ja vessat. Ei muuten hassumpaa juoda rauhassa kahvia ja syödä jäätelöä kun lapset leikkivät. Molemmista saa myös lämmintä ruokaa, joten on kiva ettei sen puolesta ole ainakaan kiire kotiin. Perheet saattavat tulla näihin isolla prukalla ja istua pitkään. Kukaan ei katso pahasti vaikka ruoan kanssa ottaisikin oluen tai viiniä. On enemmän sääntö kuin poikkeus että vaikka smoothien tilatessa tarjoilija kysyy että, mitä viinaa sen joukkoon laitetaan 😀

Ensimmäinen näistä puistoista sijaitsee keskustassa, Kaupuingintalon aukion vieressä bussikadulla. Sinne on helppo löytää ja käydä piipahtamassa vaikka shoppailun lomassa. Erityisen hauskan puistosta tekee se, että vireisellä kadulla olevasta eläintarhasta kantautuu sinne eläinten ääniä sekä että papukaijat tekivät juuri pesiään puistossa oleviin palmuihin! Puisto löytyy kartasta: Parque Ayuntamiento de Fuengirola (Plaza España 1, Fuengirola).

Toinen puisto on paljon puhuttu laivapuisto eli merirosvopuisto eli Parque de Poniente. Se löytyy taas keskustasta hieman Miramarin ostoskeskuskeen päin, Paseo-rantakadun päästä. Kartasta se löytyy luultavammin osoitteella Av de Santa Amalia. Nimensä mukaan puistossa on siis jättimäinen laiva, joka on juurikin Lappsetin valmistama. Siinä on tuhannesti erilaisia kiipeilyjyttuja, siltoja, likumäkiä..kaikkea. Kuulin myös että sunnuntai-aamupäivisin puistossa olisi ohjattua toimintaa, ilmapalloja yms. Samaisesta puistosta löytyy myös ihan pienille oma aidattu leikkialue. Tuossa merirosvopuistossa on hauska aaltomainen pehmustepohja. Lisäksi nurmikkoeluetta, jossa pitää vaikka piknikiä. Niin ja se ravintola. Toimii myös hyvänä väli(ja väsytys)etappina, jos menee lasten kanssa viereiseen ostoskekukseen shoppailemaan.

Itselleni nuo leikkipuistot ovat olleet ainakin pelastus. En nimittäin ymmärrä mistä noilla lapsilla riittää virtaa. Vaikka he uisivat koko päivän altaalla, tai oltaisiin rannalla, ei meno tunnu rauhoittuvan millään. Leikkipustossa saa itse hetken hengähdystauon, istua yksin alas, kun toiset juoksetvat päät hiestä märkänä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

En voi uskoa että meidän reissu alkaa lähestyä loppuaan. Paluulennot on siis varattu ensi viikonlopulle. Byäääh. Uskomatonta miten nopeasti kuukausi voikaan vierähtää. Niinkai se olisi kotonakin mennyt, mutta näin reissun päällä sen huomaa vielä selkeämmin. Vaikka matkan päättyminen aiheuttaakin haikeutta, on kotiin myös kiva palata. Ja ennenkaikkea suomen kesään. Saatoin kyllä olla hieman liian optimistinen paketessani kaikki takitkin säilöön ennen matkalle lähtöä. Ei siellä ehkä ihan helle vielä ole, mutta aina saa toivoa.

Tässä jo valmiiksi Espanjaa ikävöidessä oli pakko kääntää mieli positiiviselle vaihteelle, joten (jo uuden syksyreissun suunnittelun lisäksi) olen tehnyt listaa mitä kaikkea aion kesällä tehdä. Viime kesä meni suomessa vähän ohi. Eka oltiin täällä espanjassa, sitten vietettiin maailman kylmintä kesäkuuta, jonka jälkeen taas lähdettiin tänne espanjaan. Tulevan kesän aionkin viettää nyt tiiviisti suomen kamaralla – ehkä muutamaa pikapyrähdystä naapurimaihin lukuunottamatta. Toiveissa on tietysti lämmin ja aurinkoinen kesä.

Tulevana kesänä aion ainakin:

– ajaa kaikkialle uudella laatikkopyörällä
– ostaa kausikortin uimastadkalle
– käydä aamu-uinneilla
– ihastua ja pussailla
– kävellä yöreinnoilta kotiin kun aurinko nousee
– lähteä roadtripille asuntoautolla
– koluta kaikki helsingin ilmaistapahtumat ja puistokeikat
– nukkua teltassa
– soutaa
– olla rohkea
– nukahtaa nurmikolle
– syödä hirveästi mansikoita, kirsikoita ja herneitä
– seikkailla suomenlinnassa
– tehdä ihania aamupaloja
– käydä kaikissa linnanmäen laitteissa
– mökkeillä perinteisesti
– bailata mökillä
– olla lasten kanssa aamusta iltaan ulkona
– käydä uimassa jossain pienessä lammessa keskellä metsää
– riekkua festareilla (sideways, ruisrock, h2ö, flow)
– sisustaa kotia
– ostaa kukat, hedelmät ja vihannekset torilta
– puistojoogata
– tehdä kukkaseppeleen
– kokeilla (ehkä) sinisiä hiuksia
– myydä kirppiksellä
– kastua kesäsateessa
– käydä suppaamassa
– syöttää lampaita
– nauttia jokaisesta auringonsäteestä
– kävellä korkokengillä
– ottaa tatuoinnin
– tehdä mansikkakermakakun
– laskea vesiliukumäestä
– katsoa mitä tuleman pitää ja sanoa mahdollisimman usein kaikkeen kyllä

Mitäs te meinaatte tehdä kesällä? Puuttuuko omasta listastani jotain ihan välttämätöntä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Käytin Elvistä viikonloppuna täällä parturissa. Olin jo pitkään miettinyt hiustenleikkaamista, mutta asia oli vain jäänyt. Toisaalta myös huomasin että tukka alkoi taas vähän kihartumaan mitä pidemmäksi se kasvoi. Ehkä myös sen takia lykkäsin parturille menoa. Osa teistä varmaan muistaakin millaiset hiukset Elviksellä syntymästä oli. Iso kiharapilvi. Hiukset leikattiin ekan kerran vasta vuosi sitten, kun kiharan sijasta päästä alkoikin kasvaa suoraa tukkaa. Olihan se aika haikeaa, mutta myös helpottavaa – kiharat kun olivat niin vaikeahoitoiset ja jakuvasti takussa.

Parturointi sujui jo lähes rutiinilla ja mikä parasta, kampaamosta löytyi lasten oma autotuoli! Siinä oli kiva istuskella ja rattia käännellä samalla kun kone surrutti hiukset kyhyiksi. Elviksellä on hurjan paksu tukka ja täällä helteessä nuo uudet hiukset ovat varmasti myös paljon mukavemmat. Ikinä hänellä ei ole noin lyhyitähiuksia ollut, syntyessäkin ne olivat pidemmät!

Katselin vähän poikien hiusmalleja netistä ja tuollainen päältä vähän pidempi oli minusta kiva. Luulen että kasvaessaankin se näyttää ihan kivalta, eikä sitä pidä olla kokoajan saksimassa. Kampaaja kuvaisi mallia ananastukaksi, kaverini muotitukaksi ja äitini hipsterhiuksiksi.

Tuossa mallissa kivaa on myös se, että sen saa kammattua siististi sivuun, jätettyä villisti pehoksi, kammattua taaksepäin, eteenpäin tai pistettyä nutturalle. Miten vain, niin hurjan isolta hän näyttää!

Kampaajalla käynti täällä Espanjassa on halvempaa kuin Suomessa, mutta tämän parturoinnin hinta kyllä yllätti täysin. Se oli nimittäin ilmainen! En tiennyt aikaa varatessani, mutta kampaamossa oli juuri meneillään tarjous jossa kaikki hiustenleikkuut olivat täysin ilmaisia… ?!?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.