LAPSIYSTÄVÄLLINEN RAVINTOLAKULTTUURI 2020

7/10/2020

Satuin eilen lounaalle parin kaverin kanssa, jolla yhdellä oli mukanaan kaksikuinen esikoisvauva. Naureskeltiin sitä, miten minä, jonka pitäisi jo kolmen oman lapsen kokemuksella olla konkari näissä hommissa, olinkin meistä se, jota jännitti eniten pitää tuota pikkuista sylissä. Olin myös se, jonka sylissä vauva alkoi itkemään.

Kun vauva muutaman parkaisun jälkeen ei rauhoittunut, alkoivat hikirkarpalot nousta otsalleni – huomasin nimittäin ajattelevani, että mitähän MUUT viereisissä pöydissä lounastavat ihmiset ajattelivat tästä. Vauvalla oli tukala olla ja minä ajattelin näitä (vaikkakin vain nopean häivähdyksen ajan) muita aikuisia, vitsi miten pöljä ajatusmalli!

Samaan aikaan se kertoo siitä, miten syvälle ovat iskostuneet ne vihaiset katseet, joita olen vuosien mittaan saanut ihan vain siksi että lapsi on mukana. Vaatii muutenkin paljon rohkeutta vaatii lähteä vauvan tai pienten lasten kanssa ihmisten ilmoille, etenkin ravintolaan. Suomessa on vallinnut pitkään tapa, jossa lapset saavat kyllä näkyä, mutta eivät kuulua. Mikä on hullua, koska lapsista ääntä lähtee – kuten aikuisistakin.

Olen vähintään muutaman kerran tässä vuosien mittaan myös kirjoittanut tästä samasta aiheesta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lasten kanssa saa ja pitää käydä eri paikoissa, kuten ravintolassa. Muualla kun kotiympäristössä tarvittavia taitoja, kuten sosiaalista kanssakäymistä ja käytösmalleja on vaikea opettaa muuten kun niissä itse tilanteissa harjoittelemalla. Sitä paitsi, monesta meistä ulkona syöminen on kivaa ja sitä haluaa tehdä rakkaiden ihmisten, kuten oman perheensä kanssa.

Sanoisin kyllä myös, että vuosien mittaan on asiassa tapahtunut positiivista kehitystä. Toki omat lapset ovat jo isoja ja he alkavat olla konkareita monessa, tietävät miten ravintolassa käyttäydytään, kuinka kahvilassa tilataan tai vaikkapa miten julkissa matkustetaan toiset ihmiset huomioiden – joten kaikki tämä on heidän kanssaan helppoa ja stressitöntä. Lisäksi kivoja ja rentoja (mutta hyviä) ruokapaikkoja ja kahviloita on vuosien mittaan tullut myös paljon lisää. Ihmisten asenteet lapsia ja lasten kanssa liikkuvia ihmisiä kohtaan ovat mielestäni parantuneet. Sanoisin että ylipäätään ravintolakulttuuri vuonna 2020 on paljon parempi kun kymmenen vuotta takaperin ja siinä samassa lapsiystävällisessä kulttuurissa on otettu harppaus.

Lapsiystävällisen ravintolan ei tarvitse merkitä sitä, että listalta löytyy prinssinakkeja tai että lapset saavat mekastaa ja riehua, vaan että lapset ovat sinne yksinkertaisesti tervetulleita ja tärkeitä asiakkaita. Asiasta ei tarvitse tehdä sen isompaa numeroa tai ravintolan profiloitua nimenomaan lapsiystävälliseksi – henkilökunnan asenne ja pienet (mutta silti niin suuret) jutut ratkaisevat.

Näitä pieniä juttuja voi olla vaikkapa puolikkaiden annosten onnistuminen keittiöstä tai sellainen simppeli juttu kun syöttötuoli. Me kävimme viime viikolla koko perheen kesken syömässä kivassa ja trendikkäässä ravintolasssa, jossa toivotettiin lapset tervetulleiksi tarjoamalla heille kokonaan ilmaiset annokset. Tämä oli iso ele, olkoonkin osana markkinointikampanjaa.

Etenkin pienten vauvojen ja omaa tahtoa sekä rajojaan kokeilevien (normaali ja hyvin suotava sekä tarpeellinen kehitysvaihe!) lasten kanssa tilanteet, joissa on muita aikuisia ihmisiä läsnä ja joissa vaaditaan tietynlaista olemista, voivat olla hyvin jännittäviä tai stressaavia vanhemmille. Sillä on ihan järjettömän iso merkitys hymyilläänkö vieruspöydästä tsemppaavasti vai pyöritelläänkö silmiä, kun taapero saa meltdownin tai vauva ilmoittelee itkulla tarpeistaan.

Kotona päivät pitkät lapsen kanssa olevalle vanhemmalle on tosi tärkeää saada edes välillä elettyä sitä normaalia, osittain vanhaa elämäänsä, jossa käydään ihmisten ilmoilla ja tavataan ystäviä ja ottaa halutessaan lapset näihin tilanteisiin mukaan – usein siihen ei muuten olisi edes mahdollisuutta. Vähän lisää armollisuutta, ystävällisyyttä ja ymmärrystä itseään ja kanssaihmisiä kohtaan, niin ehkä tulevaisuudessa vanhemmilla olisi edes yksi stressin aihe vähemmän, myös meillä jotka vain haluavat nuuskutella kaverin ihanaa vauvaa.

(ps. kukaan ei katsonut pahasti lounaalla, vaan ihastellen ja ehkä vähän huvittuneena omaa paniikkiani)


VOIKO LASTEN KANSSA KÄYDÄ HIENOSSA RAVINTOLASSA?

25/01/2017

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Kuten otsikko jo kysyy, voiko lasten kanssa käydä hienossa ravintolassa? Voi toki ja kannattaakin! Miten sitä muuten lapsi oppii ravintolakulttuuria? Samalla tulee varmasti tutustuttua myös vähän erilaisiin makumaailmoihin mitä kotona.

Itse en välttämättä menisi ravintolaan kuitenkaan esimerkiksi kovin myöhään, ainakaan viikonloppuna. Pitkän kaavan mukaan syötäessä on hyvä huomioida etukäteen se, ettei lapsi pääse väsymään liikaa jos vaikkapa illallinen venyy kovin myöhään. Siksi on hyvä, ainakin pienempien lasten kanssa, ajoittaa ravintolakäynnit hieman aikaisempaan ja rauhallisempaan aikaan. Tapauskohtaisesti tietysti! Varmasti on sellaisiakin yksivuotiaita jotka jaksavat hienosti kukkua dinnerillä vielä lähempänä keskiyötä kun pikkukakkosta.

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten lapsilla on yhtälainen oikeus käydä muuallakin kun pikaruokapaikoissa syömässä. On vanhempien vastuu opettaa ja toimia itse esimerkkinä siinä, miten ravintolassa kuuluu olla. Koska aina välillä mediassa tätä asiaa puidaan, ja sieltä saa lukea aika tyrmääviäkin mielipiteitä puolesta ja vastaan, voi kynnys vähän hienompaan paikkaan (kun sinne Rosson perälle, leikkipaikan viereen) menemiselle kasvaa. Muistakaa kuitenkin, että lapsilla on yhtäläinen oikeus syödä ravintolassa kun aikuisillakin. Yhdessä syömisen on myös useasti tutkittu liittyvän suorasti perheen hyvinvointiin.

Kynnyksen madaltamiseksi, asenteiden muuttamiseksi ja ennenkaikkea ihan vaan siksi että kaikki saisivat pitää hauskaa, Helsingin keskustassa olevaan Rosteriin järkätään tulevana kahtena viikonloppuna lasten oma pop up ravintola HopLopster.

Leikkipaikka HopLopin yhdessä lasten kanssa suunnittelemassa ravintolassa pääsee maistelemaan huippukokkien tekemiä annoksia lapsenmielisesti. Me kävimme testaamassa ravintolan muutaman muun perheen kanssa ennakkoon ja voin luvata, että menu maistuu myös aikuisille. Vai miltäs kuulostaisi  esimerkisi merhenpohja, rapeat toukat, musta laava tai kesä? No, voin kertoa, että tosi hyvältä.

HopLopsterissa on huomioitu ennenkaikkea lapset ja heidän viihtyvyytensä. Mahtavasti pojat jaksoivat, ja ennenkaikkea nauttivat, kolmituntisesta neljän ruokalajin illalisestaan. Savun keskeltä paljastuvan jälkiruoan jälkeen tosin sokerihumala valtasi molemmat, mutta eipä se paljoa haitannut kun kyseessä oli illan viimeinen suupala. Ja pojat jatkoivat iltaa isänsä luokse, hahah.

Lasten omaan huippuravintolaan on vielä muutamia paikkoja jäljellä ja tuotot lahjoitetaan Lastenklikinoiden Kummit ry:lle. Meiltä ainakin suositus tälle!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

SKIDIT RISTEILEMÄSSÄ

28/03/2016

skidit risteily 7skidit risteily 3skidit risteily 1skidit risteily 4skidit risteily 5skidit risteily 8

En ole itse mikään kovin suuri risteilylaivojen fani ja viime vuosina laivoilla onkin tultu käytyä vain ja ainoastaan sen takia, että lapset tykkäävät siitä niin kauheasti. Mutta kun kuulin, että Skidit Festariden konsepti laajenee laivalle, halusin heti mukaan. Kerroinkin jokin aika sitten, että kesän festareita odotellessamme olemme vuoden mittaan osallistuneet jo useampaan Skidit Diskoon.

Risteilyllä pääsimme diskon lisäksi osallistumaan kaikenlaiseen muuhun tosi kivaan ohjelmaan. Lapset kirjaimellisesti valtasivat koko laivan. Suurin osa perheistä oli pukeutunut naamiaisasuihin ja illalla promenadilla järjestettiin kulkue, johon lähes kaikki laivalla olleet lapset osallistuivat. Meidän pojat olivat aivan halitoissaan myös satuseikkailusta, jossa erilaisten tehtävien kautta saatiin satua eteenpäin ja pelastettua Itämeren roskien joukkoon jumiin jäänyt suuri hauki. Illat päätti Ipanapa-radiosta tutun Allu-Albatrossin lukema yhteinen iltasatu.

Sen lasten ilon ja onnen lisäksi oli minullakin oikeasti kivaa. Laivalla oli yllättävän paljon tuttuja, joten sain juttukavereita aina jos siltä tuntui. Lisäksi buffetissa ruoka oli hyvää ja sitä todellakin oli tarpeeksi. Huh, ette usko miten housut ovatkin kiristäneet tuon reissun jälkeen! Käytiin kahtena iltana sekä kaksi aamupalaa siellä syömässä. Lasten kanssa ehdottomasti paras ratkaisu!

Valotikkujen ja uv-kasvomaalausten lisäksi pojilla oli risteilyllä tuollaiset meriteemaan sopivat kilpikonnapuvut, jotka saatiin Punanaamiosta. Nyt sitten taas kevään vikaa diskoa ja elokuussa järjestettävää festaria odotellessa! Skidit Risteilyjä tullaan järjestämään vielä muutama kevään aikana, seuraava Turusta ja toinen Helsingistä, suosittelen!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.