Veljeni kävi yhtenä päivänä tällä viikolla hakemassa pojat hoidosta, kun en itse ehtinyt. Koska hänellä oli puhelimesta akku lopussa, sovimme paikan ja ajan mihin hän pojat toisi.

Ollessani sovitusta kymmenen minuuttia myöhässä, huokaisin helpoituksesta, koska hekään eivät olleet vielä tulleet.
Puoli tuntia sovitun ajan jälkeen olin vielä ihan ymmärtäväinen, omaammehan samat myöhästymisgeenit. Neljänkymmenen minuutin kohdalla aloin jo vähän tuskastua. Tunti sovitun ajan jälkeen Linnanmäeltä lampsi iloinen joukko, suupielet jäätelössä ja iso pehmo kainalossa. Oli tainnut olla aika kivaa.

_{Kuvat Tommi Mäntysalo}

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Yksi kaatuminen, luvan kanssa sanottu voi paska, muutama rauhallinen ulos -ja sisäänhengitys. Sitten hän oppi ajamaan pyörällä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Ennen kun sain edes purettua viime viikonlopun reissun kamoja, pakattiin jo uudestaan eri laukkuun ja lähdettiin poikien kanssa yöksi Tallinnaan. Takana on todella pitkä ja samalla myös tosi kiva päivä. Ja huomenna jatkuu taas! Liityn aivan hetken kuluttua noihin hotellin lakanoissa tuhiseviin tyyppeihin. Kello viiden aamuherätyksen eivät vaan ole juttuni.

Palailen toivottavasti jo huomenna takaisin asiaan. Viime päivinä on ollut taas ihan turhan kiire ja haluan ainakin ajatuksen kanssa vastailla kommentteihin ja jatkaa niissä keskustelua. Heti pikinmiten on aivan pakko jakaa kanssanne myös tämän päiväinen suosikkini. Nimittäin niin ihana ja lapsiystävällisin ravintola ikinä, etten ehkä k e s t ä. Puoliunisena mietin tässä samalla myös, että pitäisikö alkaa hillitsemään tuota viimeaikoina vähän lapsesta lähtenyttä(?) filttereiden käyttöä kuvissa? Mutta kaikki tämä nyt huomiseen! Tai ylihuomiseen. Ja kun tästä postuksesta tuli nyt tällainen sillisalaatti niin laittakaa vaikka pitkästä aikaa jotain postaustoiveita jos sellaisia on. Yritän parhaani mukaan niitä pitkästä aikaa toteutella myös! 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Vaikka lasten vuoroasumista ja yhteishuoltajuutta on takana jo yli kolme vuotta ja viikko-viikko systeemiäkin ainakin vuosi, tuntuu aina vaan vähän hassulta. Ei sillä etteikö järjestely olisi mielestämme ihan paras, mutta silti joka kerta kun se viikko ilman lapsia alkaa olo on kummallinen. Tuntuu että edessä olisi pidempikin pätkä aikaa ihan vain minulle. Vähän sellainen hölmistynyt fiilis, että mitäs nyt sitten. Suunnitelmat ovat yleensä suuret. To do lista noin kilometrin mittainen. Viikon lähestyessä loppuaan sitä aina havahtuu siihen, kuinka nopeasti aika menikin ja tehtävälistalta on suoritettu yleensä vain se kohta jossa lukee päikkärit.

Viikon erossa olon jälkeen ekat päivät lasten kanssa ovat ihan honey moonia. En yhtään häpeile kertoa että viikon ekoina päivinä olen täydellinen lehmänhermoinen äiti joka jaksaa olla kokoajan läsnä, leikkiä ja hymyillä. Loppuviikosta en aina ole enää yhtä kärsivällinen. Uskon että se on ihan normaalia. Vaikka molemmat pojat ovatkin arkena 6h päivähoidossa, on koko systeemin pyörittäminen viikon yksin putkeen loppua kohden välillä vähän väsyttävää.

Viikon aikanakin ollaan silti yhteydessä toiseen vanhempaan ja lapsiin. On se sitten viestiettyä, videotervehdyksiä tai pikaista näkemistä. Välillä saatetaan tehdä koko porukallakin jotain. Viikon aikana tulee myös ikävöityä lapsia, välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Tänään alkoi taas mun viikko. Viikko lasten kanssa. Edellisen viikon menojen takia poikkeuksellisesti perjantaina maanantain sijaan. Isä viikon aikana sain Vappuna videotervehdyksen ja kuvat vappupalloista, keskiviikkona kävin molempien lasten hoitopaikoissa äitienpäiväaamiaisella. Tänään, kun viikkoni alkoi, minun piti lähteä kaverin 30-v risteilylle. En raaskinutkaan. Oli jo niin ikävä lapsia. Joten tänään hain pojat aikaisin hoidosta kotiin. Rakennettiin junarataa, syötiin pestopastaa, harjoiteltiin pihalla pyörällä ajoa ja puhallettiin saippuakuplia sekä pidettiin leffailta.

_{Kuvan Brio-junarata saatu}

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Moni voisi ehkä ihmetellä, että miksi lähdin mukaan tähän Indiedaysin ja Liberon kampanjaan, eihän minulla ole ollut vauvoja enää vuosiin. Nuo vauvavuodet opettivat kuitenkin paljon kaikenlaista ja jotkut silloin hyväksi havaitut konstit ovat edelleen käytössä. Esimerkiksi baby oil ja wet wipesit, joita käytetään edelleen. Eikä niitä totisesti käytetä vain lapsille, vaan ne ovat käytössä myös minulla.

Ennen lapsia en ollut tietääkseni koskaan käyttänyt vauvaöljyä. Ensimmäisen lapsen kanssa kuitenkin opin, että öljyä voi käyttää muussakin kun auringonoton maksimoinnissa, nimittäin niin kylpyvedessä kun vauvahieronnassakin. Huomasin samalla että öljy sopii hyvin etenkin omalle herkälle iholleni ja mikä parasta, sillä on ihan loistava poistaa meikit. Nyt kun tuo nuorempi vauvani täyttää kohta viisi vuotta, on meillä edelleen samat metodit käytössä. Tuota ”vauvahierontaa” on edelleenkin tosi kiva tehdä vaikkapa kerran viikossa saunavuoron jälkeen ja läheisyyden lisäksi lapsi saa pehmoisen ja kosteutetun ihon.

Toinen loistava keksintö on kosteuspyyhkeet, eli waipsit. Harvoin edelleenkään lähden minnekkään ilman, että laukussa on niitä paketti. Lasten tahmaiset kädet ja naamat saa niillä vaan tosi kätevässä pyyhittyä reissun pällä. Samoin kun vaikka rinnuksille pudonneet ruoat, kengille läikkyneet kahvit tai pitkin poskia valuvat ripsivärit. En ymmärrä miten olenkaan ikinä tullut toimeen ennen näitä. Vauvoille tarkoitetut waipsit ovat myös miedomman tuoksuisempia, hellävaraisempia ja itseasiassa myös edullisempia kun ihan sellaisenaan markkinoidut kosteuspyyhkeet tai meikinpoistoliinat. Liberon wet wipes pakkauksien kansi on vielä sellainen, että waipsit pysyvät varmasti kosteina pitkään avaamisenkin jälkeen.

Itse arvostan niin lasten kun omissanikin ihonhoitotuotteissa lunnonmukaisuutta sekä tietysti sitä, että ne sopivat meidän herkille ihoillemme. Libero Babycare hoitotuotteet ovat mietoja ja hellävaraisia tuotteita niin vauvanihon, kun näin vähän vanhemmankin hipiän hoitoon. Kaikki Libero- ihotuotteet ovat Joutsenmerkittyjä, eivätkä ne sisällä hajusteita tai väriaineita. Valmistusaineina on käytetty muun muassa pohjoismaista rapsiöljyä ja sokerijuurikasuutetta, jotka vaikuttavat hoitavasti ja ihoa rauhoittavasti.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.