Miten liikuttavia kuvia löytyikään kameran muistikortilta. Nämä kuvat on ottanut Kaapo 10v, muutaman viikon takaiselta Hangon reissultamme. Matkalla pullalle legendaariseen Neljän Tuulen Tupaan, kävimme ensin käyskentelemässä viereisellä dyynialueella.

On jännittävää miten reilun puolentoistatunnin automatkan päässä voi luonto olla paikoitellen hyvin eri näköistä kun täällä meillä. Vaikka mekin asumme merenrantakaupungissa ja lähellä rantaa, kohtelee ympäri Hankoa avautuva avomeri luontoa siellä ihan eri tavalla.

Itseäni ihastuttaa etenkin Hangon luonnossa matalat männyt, omanlaisensa kasvillisuus että heikkadyynit. Me olemme kesän mittaan viihtyneet eritysen hyvin Tulliniemen upealla, muutaman kilometrin pitkällä valkoisella hiekkadyyni-rannalla, mutta tämä Lånsandan luonnonsuojelualueen vehreä ranta bonsaimaisineen mäntymetsikköineen on myös hieno retki -ja päiväkävelykohde.

Hangon hiekkarannat ja dyynit ovatkin Suomen oloissa hyvin omaleimainen ja harvinainen elinympäristö ja alueen rannat eroavat ekologisesti paljon maan muista dyyneistä ja hiekkarannoista. Hiekkarannoilla elää suuri joukko Suomessa hyvin harvinaisia ja todella uhanalaisia hyönteis -ja kasvilajeja, jollaisia en ole luonnollisestikaan missään muualla ikinä nähnyt. Paikoitellen Hangon rantoja uhkaa umpeenkasvu ja suosituilla paikoilla taas liiallinen kuluminen. Monilla rannoilla näkyykin kylttejä, joissa kerrotaan erilaisista toimista rantojen hyvänä pitoon sekä kasvi -ja eläinlajiston säilymiseen.

Ihanania pieniä havaintoja luonnosta, että perheestä eräänä sateisena loppukesän päivänä. Jotenkin tosi liikuttavaa nähdä mitä oma lapsi haluaa ympäristöstään taltioida.

Muutama päivä sitten Wilmaan kilahti kouluterveydenhoitajalta viesti, 5-9 luokkalaisten poikien HPV-rokotukset aloitetaan heti, rokotteen tullessa tänä syksynä myös poikien rokotusohjelmaan. Huokaisin syvään. Taas yksi asia jota pitää alkaa tutkimaan ja punnitsemaan – juuri kun olin saanut päätettyä mitä kumisaappaat hankin lapsille, oli taas aika ryhtyä googlaamaan.

HPV-rokotus on siis kehitetty ennaltaehkäisemään papillomaviruksen tarttumista, sillä virus itsessään lisää riskiä pääosin kohdunkaulunsyöpään, mutta myös muihin syöpiin. 10-12 vuotiaille tytöille tämä rokotus on kuulunut Suomessa rokotusohjelmaan jo vuodesta 2013 alkaen ja siitä saakka myös sen hyödyistä ja haitoista ollaan keskusteltu näkyvästi.

Olen aiemminkin pikaisesti ohittanut rokoteaihetta blogissani. Silloin kerroin olevani rokotusmyönteinen, ja että lapsilleni on aina tähän mennessä annettu kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat rokotteet, sekä matkustamisen vuoksi hepatiittirokotukset, että ensi kesäksi olisi vihdoin tarkoitus ehtiä (ja muistaa) myös punkkirokotukset. Kuitenkaan infuenssa-rokotuksia en ole ikinä halunnut ottaa itselleni tai lapsilleni.

Mutta tyttöjen HPV-rokotuksesta olen aiemmin lukenut myös hyvin hurjia ja negatiivisia juttuja ja kokemuksia. Luulin vielä, että minulla on kuitenkin vielä hyvin aikaa tutkailla aihetta, kunnes nyt tulikin tieto, että sen antaminen aloitetaan heti myös pojille, eli myös tähän ikäryhmään kuuluvalle esikoiselleni.

Kaikissa virallisissa lähteissä HPV-rokotusta tietysti suositellaan. Normaalisti varmaankin uskoisin lukemani ja antaisin ilomielin lapseni piikitettäväksi, mutta kaiken kuulemani perusteella en oikein tiedä mitä uskoa ja ajatella. Siksi haluaisinkin herättää keskustelua tämän aiheen ympärillä, etenkin niiden kanssa, jotka ovat myös tutkineet ja lukeneet asiasta tai ehtineet sitä jo mielessään muuten sulatella.

Nimittäin hyvin vakavia sivuvaikutuksia on ilmeisesti myös havaittu ympäri maailman ja lisäksi sen tarpeellisuutta on myös kritisoitu paljon. Googlaamalla esim HTP rokotus haitat, löytyy paljon tietoa ja jotain tutkimustuloksia myös suomeksi, kuten myös suomalaisten vanhempien pitämä facebook-ryhmä. Vaatii vain tuhottomasti aikaa ja ennenkaikkea energiaa alkaa käymään läpi lähteitä – mikä sitten on totta, mikä tarua tai ylipäätään oleellista.

Tietysti yritän suhtautua asiaan rationaalisesti, ymmärrän että rokotetta on tutkittu hyvin ja että se on syystä lisätty ohjelmaan, mutta juuri tämän rokotteen kohdalla minulla on myös epäilykseni. Tunnistan tämän johtuvan suurimmaksi osaksi juurikin näistä hyvin paljon mediahuomiota saaneista kirjoituksista rokotteen haitta-puolista ympäri maailman. Jos alkaisin samalla tavalla yhtäkkiä penkomaan tietoa ja kokemuksia vaikkapa jäykkäkouristus-rokotuksesta, voisin olla ihan yhtä lailla pian samoissa epätietoisissa ja hämmentyneissä fiiliksissä.

Sitä tietysti haluaa vain parasta lapsilleen, eikä ikimaailmassa saattaa heitä vaaraan ja kun se epäily vaarasta (vaikkakin hyvin mahdollisesti väärä) on syttynyt, on sitä hyvin vaikea sammuttaa.

Sikainfluenssa-rokotuksista seuranneet narkolepsia -tapaukset ovat varmasti osaltaan saanut osan vanhemmista suhtautumaan uusin rokotuksiin epäilevästi. Kun HPV-rokotus vuonna 2013 lisättiin rokotusohjelmaan, jouduttiin sen antamisesta kysymään vielä erikseen vanhemmilta lupa, sillä se ei sisältynyt yleiseen rokotuslupaan, jonka vanhemmat ovat antaneet aiemmin lapsensa aloittaessa koulunkäyntinsä. Tämä varmasti aiheutti monissa vanhemmissa myös epäilyksen tunnetta, mikä edesauttoi negatiivisten kokemusten nostamista mediassa. 

Järjellä tiedostan siis, että huoleni on mitä todennäköisemmin turha (vaiko sittenkään), mutta jokin sisälläni sanoo, että haluan vielä rauhassa pohtia ja keskustella aiheesta, etenkin niiden kanssa joille se on myös ajankohtainen. Täysin oikeaa tai puolueetonta vastausta emme tule tuskin koskaan saamaan. Olisi siis hienoa kuulla teidän ajatuksianne tai kokemuksianne HPV-rokotteesta.

Sen haluan vielä sanoa, että tämän postauksen tarkoituksena ei ole lietsoa  rokotevastaisuutta tai kriittisyyttä tämän tai minkään muun rokotteen osalta. Siksi en myöskään halua jakaa tässä linkkejä tai vaikkapa puhua lukemistani mahdollisista haitta-vaikutuksista sen tarkemmin (ja koska en osaa sanoa niiden todenperäisyydestä tai kytköksistä vaikkapa poliittisiin agendoihin). Mutta itse ajattelen, että asiaan kun asiaan on kuitenkin syytä suhtautua terveellä kriittisyydellä. Itse en siis vielä tiedä kumpaan suuntaan kallistua, mutta toivon että asiasta voidaan keskustella asiallisesti ja fiksusti, suhtautui asiaan sitten neutraalisti tai olisi vahvasti jotain mieltä.

Myös blogin Facebook-sivulla käydään samasta aiheesta keskustelua!

Jatkuvaa miettimistä, että mitä syödään, sitten että tätä ruokaa tuli nyt ihan liikaa ja lopuksi että riittääköhän tästä nyt varmasti kaikille tarpeeksi
Aamuisia ja iltaisia leivänpahhtimen pommppauksen ääniä
Leluista ja astioista muodostuvia asetelmia pöydillä
Pyykinpesukoneen jatkuvaa hurinaa
Keskellä olkkaria nököttävä pyykkiteline
Haaveilua ihan omasta kylpyhuoneesta
Kaikkialle syntyviä kasoja, vaatteimyttyjä ja pikkusälää taskujen pohalta
Jatkuvaa käsien pesua
Kolmelle eri aikaan lähtevälle koululaiselle heippojen sanomista
Kolme kertaa viikossa pikkuisen kerhorepun pakkaamista
Jokailtaista uuden lukkarin tarkistamista ja herätysten asettamista
Viestejä lapsilta että saanko mennä kaverille, saako lisää peliaikaa, saako olla vielä vähän kauemmin ja että mä lähden nyt kotiin
Viestejä mieheltä että tehdäänkö vaihto kohta leikkipuistossa, kumpi käy kaupassa tai muistithan avaimet
Viestejä kavereilta että ei haittaa vaikka unohdit vastata edelliseen, täälläkin kauhea kiire kokoajan, nähtäispä pian ja oispa viiniä
Aina yksi peijakas banaanikärpänen jossain
Lattialla lojuvia eriparisukkia
Kylppärin patterilla vuorotellen kuivumassa kumisaappaat tai uikkarit
Hetkellistä kummallista hiljaisuutta ja seesteisyyttä
Painimatseja, naurua, kiljuntaa ja juoksuaskeleita
Hammastahnaa kummallisissa paikoissa
Pieni haikeus taakse jäävästä kesästä, iloinen odotus saapuvasta syksystä
Helpottavasti kovaa vauhtia täyttyvä työkalenteri
Helpottavasti muuten tyhjä perhekalenteri
Ylähyllyille turvaan nostettuja lego-rakennelmia
Haaveita siitä, että pääsisi taas tekemään enemmän sisustuspostauksia
Vitamiinien tankkausta ja jatkuvaa oman olon tarkkailua
Sohvatyynyjen alle haudattuja Aku-Ankkoja ja leikkihedelmiä
Aku-Ankkoihin uppoutuneita lapsia (yhdessä mytyssä sohvan nurkassa)
Yrityksiä mennä ajoissa nukkumaan
Yrityksiä lopettaa sokerin syönti
Pilvet upeiksi värjäävien auringonlaskujen ihailua iltapuuron äärellä
Haleja, pusuja ja silityksiä
Petaamattomia sänkyjä
Loppuun asti viemistään odottelevia projekteja
Hammaspesuja, iltasatuja ja nukkumaan peittelyä
Onnea, onnellisuutta, kiitollisuutta (ajoittaisesta hermojen kiristelystä huolimatta)

Arki = elämä

Vietettiin Myyn 2-vuotissyntymäpäiviä viime sunnuntaina pienellä porukalla pihallamme. Meillä oli hyvin saman tyyliset ja hyväksi havaitut juhlat vuosi sitten ja onneksi säät hellivät meitä tälläkin kertaa. Muuton koko juhlat olisivat varmaankin jääneet pitämättä, jos ulkona ei olisi voinut olla.

Tykkään järjestää juhlia, mutta mikään leipoja en ole. Meidän juhlissa onkin yleensä hyvät, mutta ainakin osin muiden tekemät tarjoilut. Kakun tein kuitenkin tälläkin kertaa itse, kuten usein teen hyödyntäen kaupan valmiita kakku -ja torttupohjia. Täytekakun täytteen teen yleensä kaupan maustetuista rahkoista, banaanista ja marjoista – niin tänäkin vuonna. Päälle tuleva kerma meni kuitenkin piloille, kun blenderiin (kyllä, teen siinä kermavaahdon, sillä en omista edes vatkainta) pääsi vettä. Ihan hieno kakku siitä silti tuli. Koristeluun käytin tuoreita ja kuivattuja marjoja, syötäviä kukkia sekä sitruunaista tuorejuustoa.

Meidän perheen juhliin olen useamman vuoden käynyt ostamassa koristeet ja kertikset Pop up kemuista, jotka tänä vuonna lahjoittivat meille juhliin kaikkea ihanaa ja tarpeellista. Biohajoavat ilmapallot, joista muutama täytettiin heliumilla, pinjatan sekä erilaisia ekologisia kertakäyttöastioita sekä servettejä. Pop up kemujen valikoimista löytyy vaikka ja mitä ihanaa, ja jos mahdollista, suosittelen käymään heidän keskustan kaupassaan hypistelemässä niitä myös livenä. Valikoimista löytyy mun juhlatarvike-lempparimerkit My Little Day ja Meri Meri.

Myy itse odotti innolla juhlia ja puhui niistä taukoamatta koko viikon. En tiedä miten paljon hän tulevasta ymmärsi, mutta jopa tuntemattomille vastaantulijoille hän höpötteli synttäreistä, juhlista ja siitä että on kaks (vuotta)! Niin ja lahjoista, joillaisia hän saikin ihania. Nukelle vaatteita kirpparilta, puisia ja biomuovisia hedelmiä tulevaan leikkikeittiöön ja puiset palapeli-palikat.

Parasta oli tietysti itse juhliminen, eli sukulaisten ja ystävien näkeminen, höpöttely ja herkuttelu. Koska pihalle kaikkien tavaroiden roudaaminen on itsessään jo aikamoinen show, helpotimme taakkaa tilaamalla tarjottavaksi pizzaa. Pizzat meille tarjosi Pizzarium, joiden jättimäiset levypizzat ovat aiemminkin olleet juhlien pelastus. Ja minulle jäi aikaa sitten näperrellä kaikkea muuta tärkeää, kuten etsiä syötäviä kukkia ja tehdä niistä hienoja jääpaloja. Hahaha.

Lämmin sunnutai-iltapäivä meni siis rennossa meningissä ja samalla juhlimme myös mieheni 16 vuotta täyttänyttä esikoista, aikamoista! Oli niin kiva juhlia, että ajattelin pitkästä aikaa juhlistaa myös omia synttäreitäni ensi kuussa vähän isommin, jos mahdollista. Koska miksi ei, kun aihetta juhlaan kuitenkin on!

Siitäkin huolimatta, että kyseessä oli tuttu parturi, olin aika yllättynyt siitä, kun Kaapo täysin omatoimisesti varasi sekä itselleen että veljelleen ajan hiustenleikkuuseen. Hän vain ilmoitti, että oli tehnyt ja mihin aikaan he toiselle puolen kupunkia ratikalla lähtisivät. Oukkidoukki, pitäähän lomalta palata kouluun siistissä tukassa!

Itselläni sattui olemaan asioita kaupungilla hoidettavana samoihin aikoihin, joten kävin samalla nappaamassa poikien valmiista hiuksista kuvat kampaamon edessä. Vaikka olen aina tykännyt pojilla myös vallattomista kutreista, kyllä tällainen siisti leikkaus on vaan tosi skarppi sekä fressi ja joka parturikäynnin jälkeen tuntuu, kun he olisivat kasvaneet yhtäkkiä vuosia (ja minä siinä samassa).

Itse olen käynyt viimeksi alkuvuodesta kampaajalla. Se hyvä puoli tässä omassa värissä on, että näköjään näinkin pitkään pärjää pakon edessä ilman. Kun ei juuri tee myöskään mitään lämpökäsittelyjä (föönaus tai suoristus) niin hius on pysynyt latvoja myöten yllättävän hyvässä kunnossa. Pian tahtoisin kuitenkin kampaamokäsittelyn joka puolestaan nuorentaisi muutaman vuoden – eka ihan kokopitkä harmaa hius nimittäin bongattu hiljattain!