TAVALLAAN IHAN TAVALLINEN LAUANTAI

21/01/2017

Processed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb2 preset

– Aamulla joku oli vallannut sänkyni
– Aamupalaksi jogurttia, granolaa ja puolukoita
– Radiosta Klaus Wing
– Siivousta ja järkkäilyä
– Lounaaksi kahvia, lapsille eilistä keittoa
– Muutama tunti ulkoilua ja kuvaukset itä-pasilassa
– Lidlistä pakastepizzaa ja karkkia
– Kaksi jaksoa Skamia ja lasi kuoharia
– Pari tuntia luistelua Brakulla
– Iltapalaksi kaakaota
– Tulikuuma suihku ja peiton alle
– Ehkä vielä vähän Skamia

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

UUTTA LASTENHUONEESSA

28/11/2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Me ollaan asuttu täällä kohta kaksi vuotta ja joka huoneen sisustus on edelleen ihan kesken. Tai niin luulin. Kunnes tajusin, että ehkä tämä on vain sisustustyylini. Eli vähän keskeneräinen.

Rakastan ihastella erilaisia koteja, tyylejä ja sisustuksia. Mutta omassa kodissa vähemmän on enemmän. Mitä enemmän kotonani on tavaraa tai värejä tuntuu kaikki sekavalta. Oloni on paljon seesteisempi esimerkiksi ilman turhia huonekaluja tai vain näön vuoksi hankittuja esineitä. Silloin on myös paljon helpompi siivota.

Poikien huoneeseen tuntuu silti tulevan kokoajan lisää tavaraa. Edelleen kuitenkin lukuvalot odottavat seinälle pääsyä ja kai tuon lastenpöydän tilallekin pitäisi pian hommata joku koululaisten pöytä. Aina löytyy jotain uudistettavaa. Uusien, ruudullisten pussilakanoidenkin, ompeluprojekti on parhaillaan kesken.

Tavarapaljoudesta huolimatta tykkään, että poikien huone on silti edelleen mukavan simppeli. Se on sopivan leikkisä, vähän outo ja hassu. Eli juuri meidän tyylinen.

Kivat käyttöesineet, kuten lelut, saavat olla esillä. Lastenhuoneessa on myös paljon muistoja omasta lapsuudestani. Seinällä oleva keraaminen susitaulu ja sammakkonaamari, hyllyllä olevat puulelut sekä My first Sony sekä osa kirjoista olivat meidän huoneessa silloin kun itse olin lapsi.

Yksi suosikkini on tuo kirpparilta lelukaapiksi ostettu 50-lukulainen liinavaatekaappi. Sisällä olevat laatikot sekä erikorkuiset hyllyt sopivat täydellisesti lelujen säilömiseen. Pitäisi muuten pitkästä aikaa järjestää ne… Hauska ja erikoinen yksityiskohta on myös tuo kaapin vieressä oleva nurkka. Senässä kulkevat ilmeisesti talon tukirakenteet tai hormit, ja olemmekin naamioineet sen lukunurkkaukseksi.

Yhdestä pitkäaikaisesta haaveesta, eli voimistelurenkaista, saimme luopua, kun saimme kuulla ettei kattoomme voi sellaisia asentaa. Vähän harmi, mutta mielummin ilman kun puolet välikatosta niskassa.

Jossain vaiheessa pitäisi alkaa suunnittelemaan myös uusia sänkyjä. Aikoinaan hankittu pieni kerrossänky toimii hyvin myös yksittäisinä sänkyinä, mutta 150 sentin pituus tulee vastaan varmaan nopeammin kun osaan edes arvata.

Uusista jutuista ilmapallojuliste, pääkallo, norsulamppu, pahvilinna, säästölipas-robotti sekä vihreä tyyny saatu Babyshopista. 

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

ITSE MAALATUT LATTIAT

2/11/2016

bobles 10OLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCO with 5 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with hb1 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCO with hb1 presetIdeoita makuuhuone 9Kotitoimisto lundia 1bobles 5

Laminaattilattian maalaaminen kiinnostaa yllättävän paljon. Yhtään liioittelematta saan kerran-pari viikossa kyselyitä lattiamme tilasta. Ilmeisesti googlesta löytyy helposti postaus lähes parin vuoden takaa, jolloin maalauksen tein. Mutta vuosi sitten tekemääni postaus, jossa kerron maalin pysyvyydestä, ei nouse haussa yhtä hyvin. Siksi näitä sähköpostikyselyitä tulee tiuhaan tahtia, enkä valitettavasti aina ehdi tai muista niihin kaikkiin vastaamaan. Ajattelinkin nyt yleisesti kirjoitella kokemuksistani, toivottavasti tästä on apua maalaamista suunnitteleville.

Vielä kaksi vuotta sitten elin siinä uskossa, ettei laminaatin päälle voisi maalata. Että ainoastaan parkettia, aitoa puuta voisi maalata. Tutkittuani asiaa alkoi minulle pikkuhiljaa selviämään, että myös muovin päälle voi maalata! Laminaatti pitää ensin vain pohjustaa kunnolla.

Kun parketin / lautalattian maalaamisessa tärkeää on puun hionta ennen, laminaatin maalaamisessa avainsana on otepohja. Eli maali, joka saa sitten sen lattiamaalin tarttumaan ja pysymään pinnassa. Maalin erinomainen tartuntakyky tekee siitä sopivan vaikeillekin alustoille, kuten laminaatille, keraamisille laatoille, kovamuoville ja kovalakatuille kalusteille.

Toki silti vähän jännitti, miten se maali sitten käytännössä aikaa ja kulutusta kestäisi. Nyt 21 kuukauden elämisen jälkeen voin sanoa, että hyvin kestää. Vaikka lattialla saattaa välillä pyöriä miljoona pikkulegoa tai kilo hiekkaa, lattia näyttää edelleen hyvältä.

Samanlaista kulumista siinä toki näkyy, kun vaikka lankkulattiassakin. Samoin kun puu, myös laminaattilaudat elävät vuodenaika/lämpö/kosteus vaihteluiden mukaan. Eli nykyisin lautojen välit erottuvat paremmin. Silloin aluksi lattiat olivat vain yhtä valkoista pintaa, nyt niissä on enemmän eloa. Täytyy sanoa, että tykkään lattiasta enemmän näin. Nyt se näyttää aidolta lautalattialta.

Pieniä kolhujakin lattiassa on. Esimerkiksi keittiön pöydän alla, kun yhteen tuoliin olin unohtanut laittaa pehmotassut ja se oli käytössä niin kuukausikaupalla. Mutta ihan sama tapahtuisi myös puiselle lattialle. Mistään kohdasta maali ei ole lähtenyt irtoamaan tai kulumaan kuten voisi kuvitella. Sitä ei voi rapsuttaa tai hinkata pois, vaan siinä se on ja pysyy.

Aluksi valkoisen lattian siistinä pitäminen tuntui tuskalliselta. Olisin voinut imuroida kolme kertaa päivässä, koska jokaikinen pöly ja hius erottui niin selvästi. En tiedä olenko nykyisin vaan tottunut vai onko ajan tuoma pieni patina tuonut mukanaan sen, ettei lattiaa tarvitse enää hinkuttaa niin usein.

Laminaatin maalaaminen on aika helppo ja edullinenkin tapa freesata vanhan lattian ilmettä. Jos ei ihan valkoista tahdo, niin harmaakin (tai miksi ei vaikka joku vihertäväkin) käy lattiaan oikein nätisti. Minä maalasin meidän koko asunnon lattiat yksin omin pikkukätösin. Ja jos ei huomioida sitä seikkaa, että kaadoin vahingossa ämpärillisen maalia päälleni, niin maalausurakka meni mielestäni oikein kivasti ja jälki oli hyvää. Seinät meillä oltiin maalattu taloyhtiön toimesta juuri ennen muuttoa ja maalasin samalla lattiamaalilla myös listat, joten lopputulos oli todella raikas. Monestihan kaikki muu saattaa näyttää sitten vähän kellertävältä, jos lattiamaali taittaa kovasti kylmään. Itse valitsin lattian sävyksi neutraalin, vähän harmaaseen taittavan sävyn paperi.

Tarkemmat ohjeet ja vinkkini laminaattilattian maalaamiseen löytyy TÄÄLTÄ ja vuosi sitten tehty postaus lattioista TÄÄLTÄ. Ja saa kysellä lisää, mieluiten suoraan kommentteihin niin muutkin voivat käydä vinkit lukemassa helposti sieltä 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

KODIN LEMPIESINE

26/10/2016

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen aiemminkin kertonut siitä, että kaikilla kotini lempiesineillä ja huonekaluilla on joku merkitys tai niihin liittyy jokin muisto. Jos pitäisi valita niistä se ykkönen, se oli varmasti tämä keittiössä astiakaapin virkaa toimittava Lundian vintagehyllykkö.

Rakastan toki sitä kun voin pitää kauniita astioitani esillä, mutta tämä hylly edustaa minulle paljon enemmän kun vain sen ulkonäön. Se symbolisoi minulle itsenäisyyttä. Sitä että minä kyllä pystyn ja osaan jos vain tahdon.

Ostin tuon hyllyn nettikirppikseltä juuri ennen kun muutimme tähän asuntoon. Koska minulla ei ole autoa, tai edes korttia, jouduin heti miettimään että miten saisin sen kuljetettua itselleni. Toisesta nettiryhmästä löytyikin sitten toinen apua tarvitseva. Hänellä oli paku ja hän tarvisi apua sohvan kantamisessa. Joten minä autoin häntä kantamaan sohvaa ja hän sitten kuskasi minut ja hyllyt. Kannoin ne yksin, joka itsessään oli jo aikamoinen saavutus.

Voin kertoa, ettei vanhan ja pari metriä korkean hyllykön kokoaminen yksin ollut myöskään mikään ihan iisipiisi. Kokoamisen jälkeen vielä maalailin hyllyä sekä kunnostin vanhat ovet. Nyt olen hyvin ylpeä saavutuksestani.

Hylly kuvastaa toisellakin tapaa hauskasti minua. Kun eräs päivä vaihdoin muutaman hyllylevyn paikkaa, huomasin että jossain kohdissa näkyikin alkuperäistä puuta. Olin siis vain maalannut ne kohdat mitkä näkyy 😀 Vaikka jossain asioissa saatan olla pikkutarkka, yleisesti olen kuitenkin hyvin suurpiirteinen. Ja se näkyy tässä hyllyssäkin. Vitsit että tää on rakas!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

UUTTA SEINILLÄ

24/09/2016

Processed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCO with hb1 presetOLYMPUS DIGITAL CAMERAProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 presetProcessed with VSCO with hb1 preset

Vihdoin sain laitettua vähän koristetta seinille ja napattua niistä pikaisesti kuvat. Tämä seinäprojekti on vaatinut aikaa, sillä en ole ollut ihan varma haluanko ripustaa seinille mitään ja jos haluan niin mitä. Kuvissa seinien pinta ei tule niin hyvin esille kun livenä, mutta ne ovat siis oikeasti todella kauniit. Olen molemmista, mun ja poikien, huoneista tasoittanut yhdeltä seinältä lasikuitutapetin tuollaisella hyvin vaaleanharmaalla pinnoitteella ja jättänyt sen sitten hiomatta. Seinän pinta on hillitty mutta eläväinen, betonimainen. Seinässä näkyy lastan vedot ja sävyerot, kun jossain kohdissa on paksummin pinnoitetta kun toisaalla.

Eilen sitten päädyin pitkän pohdinnan jälkeen naputtamaan muutaman naulan seinään ja ripustamaan hieman eloa seinille. Tuo olkkarin / mun makkarin seinä odottelee vielä täydellistä seinävalaisinta ja voipi olla, että taulukokoelma ajan saatossa vielä kasvaa. Pääasia että pääsin vihdoin alkuun sen kanssa.

Minulla oli itseasiassa ensin suunnitelmissa täyttää tuo koko toinen puoli katon rajaan saakka tauluilla joita olen tässä keräillyt. Mutta lopulta niistä karsiutui yli puolet pois. Jäljelle jääneissä yhdistyy harmonisesti harmaan ja vihreän utuiset sävyt. Kaikki kolme julistetta on saatu Deseniosta. Tuo Iina Vuorivirran Vino-peili pääsi myös tauon jälkeen takaisin seinälle.

Poikien seinälle tuli vähän enemmän väriä. Yksi oman kodin lempparisisustusjuttu on tuo kirppikseltä ostettu Fuck Off-taulu. Keraamisella sudenpentutaululla taas on suuri tunne-arvo, se oli minun ja pikkuveljeni huoneessa jo kun olimme ihan pieniä. Samoin mummini Balilta tuoma sammakkonaamari on veljieni vanha. Kissa ja leijona taas ovat HAYn ja tuo pieni barog-naamio ostettiin poikien kanssa viime Thaimaan matkalla.

Vaikka pidän todella minimalisestisesta sisustuksesta ja siitä, että tavaraa on mahdollisimman vähän, tuovat nämä uudet jutut kivasti taas vähän lisää eloa kotiin. Vai mitä olette mieltä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.