UUTTA ETEISESSÄ (TAAS)

5/02/2020
Kommentit pois päältä artikkelissa UUTTA ETEISESSÄ (TAAS)

Doorien kaappi saatu näkyvyttä vastaan

  

Mikä siinä onkin, että vaikka kuinka ihana reissu on ollut, parasta on palata kotiin. Oma sänky ja suihku ovat parasta. Vaikka olimme miettineet matkaa jo pitkään, lähdimme lopulta reissuun nopealla, parin päivän varoitusajalla ja kaiken järjestelyn ohella koti jäi aika kaaoksen valtaan. Tänään sain vihdoin vähän voimia takaisin ja jaksoin siivota – älkää siis luulko että meillä todellakaan näyttää eteisessä aina tältä! Nalakko on jo täynnä koululaisten ulkovaatteita.

Syksyllä saimme vihdoin eteiseemme jotain tolkkua ja nyt sille on tapahtunut pientä jatkoa. Eteisemme on yksi kotimme eniten päänvaivaa tuottanut huone. Eteisestä tullaan luonnollisesti sisään kotiimme, mutta sen sijaitessa keskellä asuntoa, kuljetaan sen kautta myös keittiöön, poikien huoneeseen, olohuoneiseen, pikkuvessaan sekä kylpyhuoneeseen. Yhtään kokonaista seinää ei siis eteisestä löydy ja oviaukkojen lisäksi haastetta tuottaa valokatkaisijoiden paikat.

Kompromisseja ollaan siis jouduttu eteisessä tekemään oikeastaan kaikkeen sisustukseen ja toiminnaillisuuteen liittyvään, mutta toimii se ehdottomasti nyt paremmin kun aiemmin. Aiemman päivityksen yhdeydessä yhdelle seinälle tuli siis iso peili, toiselle kaappi (josta sain myös paljon kaipaamani laskutilaa), lokerikko kaapin päälle sekä viimeiselle vapaalle seinäkaistaleelle yksittäisiä Muuton pyöreitä naulakoita.

Eteisestä löytyy myös kiinteä kaappi, joka sekin on aiheuttanut päänvaivaa heti muutostamme lähtien. Kahdesta syystä: se on aivan liian pieni kuusihenkiselle lapsiperheelle ja toiseksi, sen lähes mustanruskea väri ei sopinut muuten kotimme ilmeeseen ollenkaan. Kaappi on kuitenkin uusi ja kuten sanottu, kiinteä (ja sen sisällä on sähköt) – eli sitä ei ihan noin vain vaihdeta. Joten me naamoimme sen.

Kotimainen Doorie tuli instagramissa vastaan ja ehdotti yhteistyötä, saimme heiltä Ikean kaappiin uudet ovet, peitelevyn sekä vetimet – volà, kaappi on kuin uusi! Doorie tarjoaa Ikean suosituimpiin kaappimalleihin erilaisia ovia sekä peitelevyjä, joilla saa kaappiin uutta tai personaallista ja laadukasta ilmettä. Värivaihtoehtoja löytyy monia. Tähän meillä olevaan Pax-mallistoon on tällä hetkellä valikoimissa neljä väriä: valkoinen, harmaa, terracotta ja tämä meillä oleva mud. Ovet valmistetaan Suomessa.

Systeemi on tosi yksinkertainen, ovet vain vaihdetaan ja niihin käy vanhat saranat, sekä peitelevyt ruuvataan sisäpuolelta kiinni. Koska kaappmme on niin korkea on sijoitettu toiselta puolelta seinää vasten, meille riitti ovien lisäksi vain yksi peitelevy. Tummanruskea runko ei näy edes ovien alta, sillä Doorien ovet ovat Ikean ovia hieman korkeampia juuri tästä syystä. Eli kaapin alkuperäisen rungon värillä ei ole mitään väliä, se kyllä peittyy.

Doorien tuotteiden asennuksen luvattiin olevan yksinkertaista ja siltä se kuulostaa ja instagram-videoissa näyttääkin, mutta me kuitenkin tilasimme ammattilaisen hoitamaan asennuksen ja samalla saimme muutaman muun poraa vaativat asian kotona paikalleen. Ammattilaisella ovien, sivulevyn ja vetimien asennukseen meni aikaa puoli tuntia, joten sanoisin että tämä olisi meillä ollut sellainen reilu tunnin (kahden) homma, taaperon pyörisessä samalla jaloissa :D

Uusi kaapin väri ei tuonut eteiseen tietenkään yhtään lisää toiminnallisuutta, mutta kaunis väri kuparisine vetimineen saa hymyn huulilleni joka kerta kun ripustan takkini sinne. Vaalea väri antaa luonnollisesti myös lisää tilantuntua huoneeseen ja koko eteinen tuntuu nyt harmonisemmalta.

Ikean juuttimatto on toiminut eteissä hyvin ja sopii kivasti värimaailmaan. Pyöreistä saarnisista naukoistakin tykkään, vaikkeivät ne välttämättä kaikista käytännöllisimmit olekaan. Tuo Vitran lokerikko sen sijaan on ollut alusta saakka niin mieheni kun minunkin mielestäni väärä valinta tuohon. Onneksi sille on paikka poikien huoneessa, mutta sitä ennen pitäisi keksiä jotain sen tilalle. Kylppärin valkokatkaisijoiden ja lattialämmityksen säätönapin paikka vain asettaa aika paljon rajoituksia sille, mitä siihen voisi laittaa. Ideoita otetaan vastaan!

Laitan kohta Ig-storyyni videota kaapin muutoksesta ja itse eteisestä, josta saa kuvia paremmin selkeämmän kuvan.


HIUSPÄIVITYS HARMAISTA, HIUSTEN LÄHDÖSTÄ SEKÄ ÄRSYTTÄVISTÄ PIKKUHAITUVISTA

24/01/2020

Viimeisimmät hiuspostaukseni ovat käsitelleet aihetta hiusten lähtö, mutta onnekseni tämä postaus käsittelee päinvastaista aihetta – hiusten runsan lähtö on nimittäin loppunut ja uusia vauvahaivenia puskee (kuten kuvistakin voitte havaita) vähintään kaikkien pudonneiden tilalle.

Hiustenlähtö raskauden jälkeen on normaalia ja se tapahtuu lähes poikkeuksetta melkein jokaiselle synnyttänneelle. Myös minulle, kuten edelliskerroillakin, mutta tällä kertaa huomasin jotain olevan vialla, kun minulle normaalin kolmen kuukauden sulkakadon sijasta hiuksia irtosi tuppoina vielä puolen vuoden jälkeenkin.

Jo tuolloin epäilin syynä olevan minulle ensi kertaa asenetun hormonikierukan, vaikka jotkut muut syytä epäilivätkin. Koska koin kierukan aiheuttavan minulle muitakin vaivoja, otin sen viime toukokuussa pois ja kaskummaa – hiustenlähtö loppui myös siihen paikkaan! Jo muutama päivä kierukan poiston jälkeen huomasin suihkussa ja hiuksia harjatessa ison eron. Käteen jäikin kahdenkymmenen hiuksen tupon sijaan vain kaksi hiusta.

Onneksi minulla on paksut hiukset ja vaikka hiuksia lähti hirvittävältä tuntuva määrä, niitä myös kasvoi kokoajan lisää. Ikävintä hiustenlähdössä siis kaljuuntumisen pelkoakin enemmän oli se, että niitä hiuksia oli kokoajan joka paikassa. Lattioilla, sängyssä, vaatteilla ja vauvan suussa… jonka lisäksi viemäri tukkeutui todella nopeasti. Tuolloin hiukseni olivat kaiken lisäksi vielä pitkät.

Vähän ennen kierukan poistamista leikkautin hiuksistani viimeisetkin, pari vuotta aiemmin vaalennetut raidat pois. Nyt olen siis ollut keväällä vuoden ihan omalla hiusvärillä – ensi kertaa sillen ala-asteen! Oma hiusvärini on kauniin ruskea, mutta kuten luonnollinen hiustenväri kuulemani mukaan tekee, huomaan sävyn vaihtelevan niin vuodenajan kun ties minkä tähtien asennonkin mukaan.

Aika tarkkaan kaksi ja puoli vuotta sitten bongasin päästäni myös ensimmäiset harmaat hiukset. Harmaita tuli todella malttiliseen tahtiin, kaksi syksyllä, yksi joulun alla… Varmasti niitä oli jossain alla enemmänkin ja ehkä niitä olisi voinut löytää päästä aiemminkin, jos en olisi värjännyt hiuksiani. Nyt, ehkä viimeisen puolen vuoden aikana, harmaitakin on alkanut löytymään entistä useammin, melkein viikottain.

Harmaat hiukset on helppo bongata värjäämättämöstä tummasta tukasta, etenkin kun ne usein ovat laadultaan vähän paksumpia – usein sellaisia törröttäviä jouhia. Tähän asti olen nyppäissyt harmaat yleensä pois, mutta muutama viikko sitten aloin pohtimaan, että tämä tapa on pakko varmaan jossain vaiheessa lopettaa. Mutta milloin? – kysyin instassani ja vastaukset olivat yksimielisiä: HETI!

Yksi sanoi ettei nyppäistyn harmaan tilalle kasva enää ikinä uutta, toinen sanoi että pois nyppääminen vain vahvistaa harmaita ja kolmas, että yhden nypätyn hiuksen tilalle kasvaa kolme uutta harmaata! Sitä jäin vielä miettimään, että ovatko vain uudet hiukset harmaita, vai muuttuvatko jo kasvaneet hiuksetkin itsekseen?

Joka tapauksessa päätin, että jätän harmaiden nyppimisen – tuskin nyt kuitenkaan ihan lähi viikkoina muutun harmaahapseksi (eikä sekään olisi mikään maailmanloppu). Tavallaan aika kiinnostavaa nähdä, miten omat hiukset muuttuvat nyt kevään ja kesän tullen. Ja vaikka kovasti tykkkään omasta väristäni ja on ihanan helppoa kun ei tarvitse miettiä mitään juurikasvuja, niin en myöskään sulje pois mahdollisuutta että joskus vielä värjäisin – tai ehkä ennemmin vaalentaisin hiuksiani. Kaikenlaisia hiustyyjä on tullut vuosien mittaan kokeiltua, mutta vasta juuri ennen tätä oman värin kasvatusprojektia pääsin blondien hiusten makuun.

Ihan aluksi yritän nyt kuitenkin keskittää kaiken energiani noiden raivostuttavien hiushaiventen kasvattamiseen. Kaikenlaisista kuritoimenpiteistä huolimatta ne sojottavat ihan mihin haluavat. Ensihätään ajattelin ainakin vaihtaa hiusharjani luonnonharjaksiseen, jotten ainakaan tee mitään hallaa enempää hiuksille ja aiheuta niiden katkeilua liian vahvalla harjallani.

Minkä ikäisinä teille on alkanut tulemaan kunnolla harmaita hiuksia?