POLKKATUKAN PALUU

21/09/2021

Hiuspalvelu saatu / yhteistyössä Studio1a

Kuten osa onkin varmaan kesän aikana huomannut, leikkasin melkoisen pitkiksi kasvaneet hiukseni pitkästä aikaa taas polkkamittaan! Samalla hiuksiin laitettiin omaa lähes omaa väriäni vastaava kevytväri, ekaa kertaa sitten neljään vuoteen, jolloin aloitin oman hiusvärin takaisin kasvastusprojektin.

Nyt syksyn alussa kävin taas vähän freesaamassa tukkaa, niin että juurikasvuun laitettiin pieniä raitoja, jotta väriero olisi huomaamattomampi. Yritän nimittäin edelleen pidättäytyä hiusten ja juurikasvun jatkuvasta värjäämisestä. Näin saan kuitenkin osan itseäni häiritsevistä harmaista piiloon, mutta luonnollisemman näköisesti, en ihan kokonaan niitä peittäen.

Kampaajalla kävin luottopaikkassani, eli Studio1a:ssa Punavuoressa. Luottopaikka se ei ole pelkästään siksi, että äitini on toinen paikan omistajista, mutta ei siitä toki haittaakan ole, että olen saanut koko ikänsä käydä samalla kamapaajalla, joka tuntee hiuslaatuni ja miten se milloinkin käyttäytyy. Olen vuosien mittaan välillä hairahtanut muuallekin, mutta palannut aina tänne turvalliseen ja ammatitaitoiseen penkkiin. Olen saanut ikäni seurata vierestä juuri sitä huikeaa ammattitaitoa, jatkuvaa kouluttautumista ja tyytyväisiä asiakaskohtaamisia, joten siksi voin sydämestäni suositella paikkaa muillekin!

Studio1a:ssa minulle on pääsiasiassa käytetty aina Kérastasen huippuhyviä hiustuotteita ja viimeiset kaksi kertaa uutta luonnonkiharille tarkoitettua Curl Manifesto -sarjaa, josta sain myös tuotteet kotikäyttöön, eli shampoon, hoitoaineen sekä Kiharoita erottelevan ja korostavan geelivoiteen. Curl Manifesto -sarja on tarkoitettu ihan kaikenlaisille kiharoille aina kevyestä laineesta kunnon kikkuraan ja kaikkeen siltä väliltä.

Omalle laineikkaalle ja hyvin pörröiselle hiuslaadulleni sarja on sopinut kivasti. Näillä tuotteilla saa kiharat kauniisti esiin samalla kuitenkin hiusta kosteuttaen, pehmentäen ja siloittaen – ilman latistamista. Itselläni isoimpana ongelmana onkin ollut aina hiuksen pörröisyys, jonka vuoksi olen joutunut käyttämään paljon suoristusrautaa niitä siloittaakseni. Tykkään siis, että näiden tuotteiden avulla ei tarvitse valita joko sileää hiusta tai luonnollista kiharaa, vaan voi saada molemmat.

Jos siis Curly Girl -metodi on sinulle liikaa, mutta tahtoisit omista luonnonkiharistasi eloisammat, kosteutetut ja erotellummat, niin tässä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu! Studio1a:n omalla Instagram-tilillä on vielä muutaman päivän käynnissä Kérastasen Curl Manifesto –tuotepaketin arvonta, joten käykää ehdottomasti osallistumassa siellä. Muutenkin tililtä pääsee hyvin näkemään Studio1a taidonnäytteitä hyvinkin erityylisistä hiuksista, leikkauksista ja värjäyksistä! Jos etsit kampaajaa, niin suuri suositus!

Itse tosiaan värjäsin nyt hiuksiani pitkän pitkän tauon jälkeen ja olin siitä etenkin alkuun vähän ristiriitaisin fiiliksin. Oli ihanaa ja helppoa olla ihan vain omalla hiusvärillä, ilman murhetta jatkuvasta juurikasvusta ja tykkäsin myös paljon omasta melko tummanruskeasta luonnollisesta hiusväristäni. Kuitenkin alkukestästä, kun aurinkokin oli ehtinyt jo hiusta vähän vaalentaa ja uusia harmaita hiuksia puski kokoajan lisää, alkoi tuntumaan että haluan lisää ”skarppiutta” värjäämällä hiukset.

Minulle suositeltiin tarpeeseeni kampaajalla joko hyvin kevyttä kevytväriä, joka ei jaksaisi kuitenkaan kaikkia harmaita peittää tai sitten perinteisempää kevytväriä, joka sekin haalenisi kauniisti pikkuhiljaa. Päädyin jälkimmäiseen ja tulos oli nätti, todella lähellä omaa väriäni ja luonnollinen. Silti juurikasvun selkeys yllätti, mutta onneksi saimme tosiaan sitä tosi hyvin hävitettyä nyt viime käynnillä muutamilla mini-raidoilla. Vai mitä sanotte, huomaako parin sentin juurikasvua kuvista?

Jatkossakin aion siis pitää taukoa jatkuvasta värjäämisestä, mutta käyttää kyllä kampaamopalveluita säännöllisesti latvojen siistimiseen sekä kampaamossa tehtäviin ihaniin hiushoitoihin, jonka jälkeen hiukset tuntuvat ja näyttävät pitkään aina erityisen sileiltä ja ihanilta.

Polkasta tykkään itse aina vaan, lyhyenä ja vähän pidempänäkin, vaikka taas tänä aamuna mietin, että pitäisikö taas kasvattaa, hahah. Toisaalta tämä pituus just nyt on kiva, kun hiukset saa ihan kunnolla kiinni, mutta auki ollessaan ovat ne silti tarpeeksi lyhyet, että niistä tulee sellainen kevyt ja pirtsakka fiilis!


HIUSPÄIVITYS HARMAISTA, HIUSTEN LÄHDÖSTÄ SEKÄ ÄRSYTTÄVISTÄ PIKKUHAITUVISTA

24/01/2020

Viimeisimmät hiuspostaukseni ovat käsitelleet aihetta hiusten lähtö, mutta onnekseni tämä postaus käsittelee päinvastaista aihetta – hiusten runsan lähtö on nimittäin loppunut ja uusia vauvahaivenia puskee (kuten kuvistakin voitte havaita) vähintään kaikkien pudonneiden tilalle.

Hiustenlähtö raskauden jälkeen on normaalia ja se tapahtuu lähes poikkeuksetta melkein jokaiselle synnyttänneelle. Myös minulle, kuten edelliskerroillakin, mutta tällä kertaa huomasin jotain olevan vialla, kun minulle normaalin kolmen kuukauden sulkakadon sijasta hiuksia irtosi tuppoina vielä puolen vuoden jälkeenkin.

Jo tuolloin epäilin syynä olevan minulle ensi kertaa asenetun hormonikierukan, vaikka jotkut muut syytä epäilivätkin. Koska koin kierukan aiheuttavan minulle muitakin vaivoja, otin sen viime toukokuussa pois ja kaskummaa – hiustenlähtö loppui myös siihen paikkaan! Jo muutama päivä kierukan poiston jälkeen huomasin suihkussa ja hiuksia harjatessa ison eron. Käteen jäikin kahdenkymmenen hiuksen tupon sijaan vain kaksi hiusta.

Onneksi minulla on paksut hiukset ja vaikka hiuksia lähti hirvittävältä tuntuva määrä, niitä myös kasvoi kokoajan lisää. Ikävintä hiustenlähdössä siis kaljuuntumisen pelkoakin enemmän oli se, että niitä hiuksia oli kokoajan joka paikassa. Lattioilla, sängyssä, vaatteilla ja vauvan suussa… jonka lisäksi viemäri tukkeutui todella nopeasti. Tuolloin hiukseni olivat kaiken lisäksi vielä pitkät.

Vähän ennen kierukan poistamista leikkautin hiuksistani viimeisetkin, pari vuotta aiemmin vaalennetut raidat pois. Nyt olen siis ollut keväällä vuoden ihan omalla hiusvärillä – ensi kertaa sillen ala-asteen! Oma hiusvärini on kauniin ruskea, mutta kuten luonnollinen hiustenväri kuulemani mukaan tekee, huomaan sävyn vaihtelevan niin vuodenajan kun ties minkä tähtien asennonkin mukaan.

Aika tarkkaan kaksi ja puoli vuotta sitten bongasin päästäni myös ensimmäiset harmaat hiukset. Harmaita tuli todella malttiliseen tahtiin, kaksi syksyllä, yksi joulun alla… Varmasti niitä oli jossain alla enemmänkin ja ehkä niitä olisi voinut löytää päästä aiemminkin, jos en olisi värjännyt hiuksiani. Nyt, ehkä viimeisen puolen vuoden aikana, harmaitakin on alkanut löytymään entistä useammin, melkein viikottain.

Harmaat hiukset on helppo bongata värjäämättämöstä tummasta tukasta, etenkin kun ne usein ovat laadultaan vähän paksumpia – usein sellaisia törröttäviä jouhia. Tähän asti olen nyppäissyt harmaat yleensä pois, mutta muutama viikko sitten aloin pohtimaan, että tämä tapa on pakko varmaan jossain vaiheessa lopettaa. Mutta milloin? – kysyin instassani ja vastaukset olivat yksimielisiä: HETI!

Yksi sanoi ettei nyppäistyn harmaan tilalle kasva enää ikinä uutta, toinen sanoi että pois nyppääminen vain vahvistaa harmaita ja kolmas, että yhden nypätyn hiuksen tilalle kasvaa kolme uutta harmaata! Sitä jäin vielä miettimään, että ovatko vain uudet hiukset harmaita, vai muuttuvatko jo kasvaneet hiuksetkin itsekseen?

Joka tapauksessa päätin, että jätän harmaiden nyppimisen – tuskin nyt kuitenkaan ihan lähi viikkoina muutun harmaahapseksi (eikä sekään olisi mikään maailmanloppu). Tavallaan aika kiinnostavaa nähdä, miten omat hiukset muuttuvat nyt kevään ja kesän tullen. Ja vaikka kovasti tykkkään omasta väristäni ja on ihanan helppoa kun ei tarvitse miettiä mitään juurikasvuja, niin en myöskään sulje pois mahdollisuutta että joskus vielä värjäisin – tai ehkä ennemmin vaalentaisin hiuksiani. Kaikenlaisia hiustyyjä on tullut vuosien mittaan kokeiltua, mutta vasta juuri ennen tätä oman värin kasvatusprojektia pääsin blondien hiusten makuun.

Ihan aluksi yritän nyt kuitenkin keskittää kaiken energiani noiden raivostuttavien hiushaiventen kasvattamiseen. Kaikenlaisista kuritoimenpiteistä huolimatta ne sojottavat ihan mihin haluavat. Ensihätään ajattelin ainakin vaihtaa hiusharjani luonnonharjaksiseen, jotten ainakaan tee mitään hallaa enempää hiuksille ja aiheuta niiden katkeilua liian vahvalla harjallani.

Minkä ikäisinä teille on alkanut tulemaan kunnolla harmaita hiuksia?


ENKÖ MÄ IKINÄ OPI?

9/11/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kerroinkin muutama viikko sitten hiuskriisistäni. Tilanne pääsi niin pahaksi että viimeiseksi vaihtoehdoksi jäi enää fiskarsseihin tarttuminen. Välillä se on toiminut, mutta useinmiten ei. Kuten ei tälläkään kertaa. Milloin mä oikein opin, etten leikkaa itselleni otsatukkaa?!

Kuukausi sitten leikkattua otsatukkaa olen pitänyt edessä kaksi tai kolme kertaa. Muutoin olen yrittänyt kuroa sen jotenkin sivulle tai letittää pois. Olen mä kyllä yrittänyt, joka aamua yritän. Mutta äh, ei se vaan sovi. Näytän pikkutytöltä tai ratsastuksen opettajalta. Muutama vuosi sitten, pitkän tukan (nutturan) kanssa se oli ihan kiva, mutta ei enää. Ärsyttää, että pitkin pätkäistä se. Juuri kun vuosi sitten (taas itse) leikatun otsiksen olin saanut kasvatettua saman mittaiseksi muiden hiuksen kanssa. Ja alkanut tykätä keskijakauksesta. Näkisittepä miten urpolta näytän nyt keskijakauksen kanssa, niin että otsatukka on molemmilla puolin kasvoja. Joskus kahdeksankymmentäluvulla se olisi ehkä mennyt.

Hiustenväri on myös tummentunut, mutta vielä kaipailen sitä ehkä vähän tummemmaksi tai ainakin luonnollisemmaksi. Muutenkin tämä pitkän polkan aika taitaa olla vähän ohi. Toisaalta tekisi mieli pätkäistä ihan lyhyeksi ja toisaalta sitten kasvatella. Kävi mielessä myös ylä-asteelta tuttu afropermis! Oli miten oli, mutta jos joskus edes puhun otsatukan leikkaamisesta niin tehkä jotain. Sitokaa kädet, piilottakaa sakset tai mitä vaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.