Hiuspalvelu saatu / yhteistyössä Studio1a

Kuten osa onkin varmaan kesän aikana huomannut, leikkasin melkoisen pitkiksi kasvaneet hiukseni pitkästä aikaa taas polkkamittaan! Samalla hiuksiin laitettiin omaa lähes omaa väriäni vastaava kevytväri, ekaa kertaa sitten neljään vuoteen, jolloin aloitin oman hiusvärin takaisin kasvastusprojektin.

Nyt syksyn alussa kävin taas vähän freesaamassa tukkaa, niin että juurikasvuun laitettiin pieniä raitoja, jotta väriero olisi huomaamattomampi. Yritän nimittäin edelleen pidättäytyä hiusten ja juurikasvun jatkuvasta värjäämisestä. Näin saan kuitenkin osan itseäni häiritsevistä harmaista piiloon, mutta luonnollisemman näköisesti, en ihan kokonaan niitä peittäen.

Kampaajalla kävin luottopaikkassani, eli Studio1a:ssa Punavuoressa. Luottopaikka se ei ole pelkästään siksi, että äitini on toinen paikan omistajista, mutta ei siitä toki haittaakan ole, että olen saanut koko ikänsä käydä samalla kamapaajalla, joka tuntee hiuslaatuni ja miten se milloinkin käyttäytyy. Olen vuosien mittaan välillä hairahtanut muuallekin, mutta palannut aina tänne turvalliseen ja ammatitaitoiseen penkkiin. Olen saanut ikäni seurata vierestä juuri sitä huikeaa ammattitaitoa, jatkuvaa kouluttautumista ja tyytyväisiä asiakaskohtaamisia, joten siksi voin sydämestäni suositella paikkaa muillekin!

Studio1a:ssa minulle on pääsiasiassa käytetty aina Kérastasen huippuhyviä hiustuotteita ja viimeiset kaksi kertaa uutta luonnonkiharille tarkoitettua Curl Manifesto -sarjaa, josta sain myös tuotteet kotikäyttöön, eli shampoon, hoitoaineen sekä Kiharoita erottelevan ja korostavan geelivoiteen. Curl Manifesto -sarja on tarkoitettu ihan kaikenlaisille kiharoille aina kevyestä laineesta kunnon kikkuraan ja kaikkeen siltä väliltä.

Omalle laineikkaalle ja hyvin pörröiselle hiuslaadulleni sarja on sopinut kivasti. Näillä tuotteilla saa kiharat kauniisti esiin samalla kuitenkin hiusta kosteuttaen, pehmentäen ja siloittaen – ilman latistamista. Itselläni isoimpana ongelmana onkin ollut aina hiuksen pörröisyys, jonka vuoksi olen joutunut käyttämään paljon suoristusrautaa niitä siloittaakseni. Tykkään siis, että näiden tuotteiden avulla ei tarvitse valita joko sileää hiusta tai luonnollista kiharaa, vaan voi saada molemmat.

Jos siis Curly Girl -metodi on sinulle liikaa, mutta tahtoisit omista luonnonkiharistasi eloisammat, kosteutetut ja erotellummat, niin tässä voisi olla kokeilemisen arvoinen juttu! Studio1a:n omalla Instagram-tilillä on vielä muutaman päivän käynnissä Kérastasen Curl Manifesto –tuotepaketin arvonta, joten käykää ehdottomasti osallistumassa siellä. Muutenkin tililtä pääsee hyvin näkemään Studio1a taidonnäytteitä hyvinkin erityylisistä hiuksista, leikkauksista ja värjäyksistä! Jos etsit kampaajaa, niin suuri suositus!

Itse tosiaan värjäsin nyt hiuksiani pitkän pitkän tauon jälkeen ja olin siitä etenkin alkuun vähän ristiriitaisin fiiliksin. Oli ihanaa ja helppoa olla ihan vain omalla hiusvärillä, ilman murhetta jatkuvasta juurikasvusta ja tykkäsin myös paljon omasta melko tummanruskeasta luonnollisesta hiusväristäni. Kuitenkin alkukestästä, kun aurinkokin oli ehtinyt jo hiusta vähän vaalentaa ja uusia harmaita hiuksia puski kokoajan lisää, alkoi tuntumaan että haluan lisää ”skarppiutta” värjäämällä hiukset.

Minulle suositeltiin tarpeeseeni kampaajalla joko hyvin kevyttä kevytväriä, joka ei jaksaisi kuitenkaan kaikkia harmaita peittää tai sitten perinteisempää kevytväriä, joka sekin haalenisi kauniisti pikkuhiljaa. Päädyin jälkimmäiseen ja tulos oli nätti, todella lähellä omaa väriäni ja luonnollinen. Silti juurikasvun selkeys yllätti, mutta onneksi saimme tosiaan sitä tosi hyvin hävitettyä nyt viime käynnillä muutamilla mini-raidoilla. Vai mitä sanotte, huomaako parin sentin juurikasvua kuvista?

Jatkossakin aion siis pitää taukoa jatkuvasta värjäämisestä, mutta käyttää kyllä kampaamopalveluita säännöllisesti latvojen siistimiseen sekä kampaamossa tehtäviin ihaniin hiushoitoihin, jonka jälkeen hiukset tuntuvat ja näyttävät pitkään aina erityisen sileiltä ja ihanilta.

Polkasta tykkään itse aina vaan, lyhyenä ja vähän pidempänäkin, vaikka taas tänä aamuna mietin, että pitäisikö taas kasvattaa, hahah. Toisaalta tämä pituus just nyt on kiva, kun hiukset saa ihan kunnolla kiinni, mutta auki ollessaan ovat ne silti tarpeeksi lyhyet, että niistä tulee sellainen kevyt ja pirtsakka fiilis!

Kuten jo aiemmassa postauksessa vihjasin, tasainen polkka koki hiljattain pienen muutoksen kun leikkautin etuhiukset hieman lyhyemmiksi. Jännä miten näinkin pientä muutosta piti pohtia viikkotolkulla ja ennenkaikkea miten paljon pieni muutos kuitenkin tekee. Kuulemma tämän vuoden suurin hiustrendi onkin juuri nyt nämä verhot, jotka sopivat muutenkin hyvin 70-lukulaiseen tyyliin joka tuntuu olevan kaikessa tosi pinnalla nyt.

Koska oma hiuslaatuni on todella vallaton, sellainen luonnonkihara tuuhea pörrö, jännitin jo vähän etukäteen, että miltä hiukset tulevat näyttämään sitten kun en laita niitä mitenkään. Noh, tämän päivän instastorystä voitte käydä kurkkaamassa – haettua seiskytluvun Charlie’s Angelia enemmän tyyli on sellainen kahdeksankymmentäluvun eläköitynyt rokkistarbaäijä. Tai puudeli. Ahahaha.

Sivuverhot pehmentävät kuitenkin kivasti tyyliäni, tiukka nuttura niskassa on edelleen yksi lemppareitani, mutta kiva pitkästä aikaa saada siihen myös pientä vaihtelua ja juurikin sitä pehmennystä.

Oman hiusvärini kanssa olen taas ollut vähän kriisissä. Värjäämätön, luonnollinen hius muuttuu selvästi niin vuodenaikojen kun ilmeisesti niin hormooneiden sekä kuun asennonkin kanssa ja pitkään kestänyt harmaus ulkona tuntuu muuttaneen myös oman värini enemmän sellaiseksi harmaavarpuseksi. Tummanruskea on pikkuhiljaa alkanut väistymään maantienharmaan tieltä.

Leikkauksen yhteydessä hiuksiini tehtiin myös hoitava K-water käsittely, joka toi sille lisää kiiltoa ja samalla oma hiusväri tuntuu saaneen taas kadotettua syvyyttään takaisin. Tai ainakaan näissä kuvissa se ei ainakaan mielestäni ole yhtään pliisu.

Itseasiassa otsikoin postauksen jo aiemmin, tämän pitäisi olla että HIUKSET TOISSAPÄIVÄNÄ, ne eivät nimittäin ole enää pitkät!

Olen miettinyt hiusten leikkaamista jo pitkään ja matka tähän pisteeseen on ollut aika pitkä. Vaalensin hiukseni viimeisen kerran elokuussa 2017, jonka jälkeen päätin, että aion kasvattaa oman värini kokonaan takaisin. Ja nyt 18 kuukautta myöhemmin hiukset olivat vihdoin kasvaneet niin paljon, että pääsin kampaajan penkkiin.

Hiukseni menivät useista vaalennuksista todella huonoon kuntoon, iso osa päällishiuksista katkesi ihan kokonaan. Niinpä oman värin kasvattaminen oli oikeastaan ihan välttämätöntä.

Koko kasvattamisajan olen pitänyt hiuksiani pääosin kiinni, joten hiukset ovat kasvaneet pituutta vähän salaa. Muutamia kuukausia sitten tajusin itsekin, että hiukset ovat todella pitkät. Niitä on tässä muutaman vuoden aikana napsaistu ihan vähäsen muutamasti, mutta halusin itse leikata ne kunnolla vasta sitten, kun saan ne kokonaan oman värisiksi.

Raskausaika ei sinänsä vaikuttanut hiusteni kuntoon, mutta hormonitoiminnan takia hiuksia lähti todella vähän, joten niistä tuli entistä paksummat. Annoin siis vain hiusten kasvaa ja nautin paksusta ponnaristani.

Odotin kauhulla synnytyksen jälkeistä hiustenlähtöä. Kun hiuksia ei koko raskausaianka juurikaan lähde, kuten niitä normaalisti lähtee, tuntuu synnytyksen jälkeen sulkakato ihan hirveältä.

Sanotaan, että hormonitoiminta alkaa tasaantua muutama kuukausi synnytyksen jälkeen, jolloin myös useimmilta alkaa hiukset silloin lähtemään. Itse kuvittelin jo säästyneeni tällä kertaa tältä, mutta muutama kuukausi sitten se kuitenkin alkoi.

Yhtäkkiä meillä oli koko kämppä täynnä hiustuppoja, tyyny aamuisin ihan hiuksissa ja suihkun lattiakaivo jatkuvasti tukossa. Yksi veto harjalla päästä ja harja oli täynnä. Irtohiusten määrä näytti toki myös dramaattisemmalta, kun hiukset olivat niin pitkiä. Yhtäkkiä aiempi paksu ponnarini tuntui enää laihalta liurulta.

Monet sanoivat minulle. että älä leikkaa hiuksiasi! Pitkät hiukset olivat kyllä hienot, mutta mielestäni itselleni sopii kuitenkin vähän lyhyempi malli. Se keventää kivasti.

Olisin halunnut kasvattaa hiuksiani vielä vähän, jotta kaikki aiemmin vaalennettu hius saataisiin pois. Samalla halusin kuitenkin pitää tukan sen verran pitkänä, että saisin sen pienelle ponnarille. Olin myös ajatellut lahjoittaa hiukseni järjestölle, joka valmistaa niistä peruukkeja syöpähoitojen vuoksi hiuksensa menettäneille lapsille. Silloin niiden pitää olla vähintään 17 senttiä pitkät.

Eilen hiukset sitten leikattiin – kampaajan mukaan hiuksista lähti 25 senttiä! Hius oli valitettavasti niin huonokuntoista, ettei sitä kannattanut kuitenkaan lahjoitettavaksi antaa, mutta ai vitsit kun olo koheni. Nyt minulla on ihanan pirtsakka polkka!

Ennen leikkaamista sain tosiaan ihan hirvittävän määrän viestejä, joissa minua tiukasti kiellettiin leikkaamaan hiuksiani. Ymmärrän kyllä, sillä onhan pitkä tukka näyttävä. Itse kuitenkin olen kohta kaksi vuotta suunnitellut ja odottanut hiusteni leikkaamista ja kokonaan omalla hiusvärillä olemista.

Voi olla, että jossain vaiheessa kasvatan takaisin uudestaan pitkät hiukset, hyväkuntoisina ja värikäsittelemättöminä.

Omalla hiusvärillä oleminen on ollut ihan tosi vapauttavaa. Muutama ensimmäinen kuukausi oli hankalaa. Luulin myös aluksi, että oma värini on ihan harmaa. Nopeasti kuitenkin oma väri alkoi erottumaan, kun pituutta tuli lisää.

Ihaninta on ollut kuitenkin jatkuvasta värjäyskierteestä poispääseminen. Samalla aloin muutenkin vähentämään hiusteni käsittelyä alkaen tulemaan jopa ihan sinuiksi pörröisen pehkoni kanssa.

Yritän pian laittaa kuvaa uudesta lyhyestä tukasta, mutta sitä ennen vielä kerran nämä pitkät (ja vähän märät ja ölyiset). Nyt näitä katsoessa tuntuu ihan uskomattomalta, miten kauan jaksoinkaan olla tuon pitkän ja värjäyksestä vahingoittuneen hiuksen kanssa.

Mittailin alkuvodesta silmämääräisesti hiuksiani. Jos ne kasvaisivat normaalia sentin kuukausivauhtiaan, saisin kesällä leikattua tasaisen polkan. Moni ehkä muistaa, olen kasvattanut nyt omaa väriäni viime elokuusta, jolloin huomasin usean vaalennuksen jälkeen hiusteni kärsineen kovasti.

Vaalennuksia minulle oltiin tehty pitkin vuotta, mutta keväällä päätin haluta lopulta ihan platinablondiksi ja jos muistan oikein, istuin yhteensä yli kaksitoista tuntia kampaajan tuolissa sen saadakseni. Viimeisimpien vaalennusten jälkeen hiuksia kuitenkin alkoi katkeilemaan todella huomattavasti. Etenkin edestä ja päälikerroksista. Päätin kasvattaa kokonaan oman värin takaisin ennen mitään seuraavia käsittelyitä.

Viime viikolla havahduin kuitenkin tällä kertaa siihen, että etuhiukseni tuntuvat olevan edelleen suunnilleen samassa pituudessa mitä alkuvuodesta. Takana olevat hiukset ovat kasvaneet, mutta ihan kun etuhiukset olisivat jumiutuneet vanhaan pituuteensa. Voiko olla ja mistä tämä voi johtua?

Joukosta puskee kuitenkin myös uusia hiuksia vaikka kuinka, joten aluksi ajattelemalla vitamiininen puutteellakaan tätä ei kai voi mitenkään selittää? Enkä se ole vain minä joka asian näkee, vaan myös Osku on samaa mieltä siitä, etteivät hiukset ole kasvaneet.

Voiko tämä olla joku kummallinen raskauteen ja hormooneihin liittyvä asia vai mitä ihmettä? Onko jollain käynyt samoin? Sitten kun katsoo eroa taaimmaisten hiusten juurikasvuun, niin siinäkin on mielestäni eroa. Eli etuhiukset eivät ole vain katkenneet lisää, vaan ne eivät ihan oikeasti vaan kasva samaan tahtiin. Olisi todella kiinnostavaa tietää mistä tällainen voi johtua.

Oma hiustenväri on muuten yllättänyt positiivisesti (ei kyllä ole oikeasti ihan noin tumma kun kuvissa näyttää), vaikka haaveilenkin vaalentamista taas ensi kesäksi. Jos siihen aikanaan päädyn, se käy onneksi tällä kertaa käsittelemättömään hiukseen varmasti tehokkaammin, eikä sitä tarvitse kuluttaa näin puhki. Mutta tällä hetkellä tuo oma, yllättävän tumma, väri kelpaa minulle myös hyvin.

Sain kuukausi sitten luottokampaamostani, Katjamariateamista, testiin Kérastasen uusia Aura Botanica-luonnonkosmetiikkasarjan hiustuotteita. Shampoon, hoitoaineen sekä öljysuihkeen. Tosi kiva että laadukkaat kampaamosarjarjatkin alkavat kiinnostumaan tästä kasvavasta trendistä ja jättävät turhia kemikaaleja pois tuotteistaan. Aura Botanican raaka-aineet ovat keskimäärin 98% luonnonmukaisia tinkimättä kuitenkaan tuotteiden laadusta ja olemalla edelleen kampaamolaatuinen sarja. Tuotteet sisältävät muumuassa kookos-, argan-, ja auringonkukkaöljyjä sekä damaskinruusuvettä ja kaikki raaka-aineet myös hankitaan ja tuotetaan vastuullisesti.

Nyt aionkin jatkossa kiinnittää vielä entistä enemmän huomiota hiusteni hoitoon. Olen jo nyt vähentänyt niiden lämpökäsittelyä varmaan 90% ja näin toimin jatkossakin. Katsotaan mitä synnytys ja mahdollinen imetys saa hiuksille aikaan, toivottavasti ainakin osa pysyy päässä. Ja toivotaan että nuo etuhiukset alkaisivat pian kasvamaan taas.

Ja joo, seuraavaksi menen nyppimään nuo kulmakarvat. Ne sentään kasvaa.

Olen ollut nyt reilun kuukauden blondi. Uusi vaalea väri on piristänyt, mutta en usko että blondina olo on vaikuttanut ainakaan tähän kaikkeen hauskuuteen. Sattuipa vaan sopivasti yhteen elämäni onnellisimpaan hetkeen. Itseasiassa blondina olo on ollut ajoittain vähän vaikeaa, hiukset alkavat kellertämään helposti ja sitä vastaan pitää käydä taistelua lähes päivittäin.

Hiuksiini on tehty kevään aikana yhteensä viisi vaalennusta, joista viimeiset kolme hiljattain, tavoitteena saada paikoittain ihan mustasta tukasta täysin blondi. Oma hiukseni on paksu ja vahva, mutta hiuslaatu sen sijaan on tosi pörröinen. Ilman suoristusraudalla käsittelyä hiukset näyttävät helposti huonokuntoisilta. Ja sitä ne valitettavasti nykyään ihan oikeasti ovatkin.

Lukuisten vaalennusten jälkeen hiukseni ovat katkeilleen, paikoitellen aika pahastikin. Latvat ovat täynnä kaksihaaraisia, hiukset takkuuntuvat ja lyhyttä haituvaa hapsuttaa sieltä sun täältä. Puhumattakaan kaikista niistä hiuksenpätkistä, joita saan jatkuvasti varistella mustilta vaatteilta.

Jotain hyvää kuitenkin, nimittäin oma väri näyttää vaalean rinnalta pareammalta kun aikoihin. Nyt minun ei tarvitse enää värjäillä juurikasvua, vaan voin antaa oman värin kasvaa. Itseasiassa eilen tuo kuvissa näkyvä tumma raita vaalennettiin vielä pois ja keltaisuutta taitettiin lilalla, ja lopputulos on tosi kiva. Esittelen sitä paremmin vielä vähän myöhemmin!

Jos nyt edes jäljellä olevat hiukset pysyvät päässä, aion siis jatkaa eloa edelleenkin blondina. Tumma sekä punertavat sävyt sopivat mielestäni itselleni hyvin, mutta olen jopa omaksi yllätyksekseni, tykästynyt nyt tosi paljon tähän vaaleaan. Kyllä minä nyt ainakin tämän kesän vielä menen tällä. Kiva nähdä myös miltä tuo oma väri alkaa näyttää, sitten vähän vielä lisää kasvaessaan.

Pitää vielä huikata omat suosikkituotteeni vaalealle tukalle, nimittäin tuo KC Professionalin Pearl-sävytehoitoaine, Four Reasonsin Silver Mist-suihke sekä InvisiBobblen nuden väriset hiuslenksut.

Niin ja jos tukka tuntuu edelleen putoilevan, aijon leikata ihan lyhyet hiukset!!!