Ollaan tässä pikkuhiljaa tutustuttu uuteen asuinalueeseemme, lähialepa on löytynyt, omaa pihaa on tullut toki testailtua ja muutamaan naapuriin tutustuttua ja tänään laajensimme sitten tuohon aidan taakase takapihalle, eli VR:n vanhalle ratapihalle. Ratapihalla kävivät ennen veturit kääntymässä, ja se on todella hieno paikka vanhoine veturitallin rakennuksineen. Osassa rakennusta järjesteteään myös erilaista toimintaa, kuten joka sunnuntainen kirppis.

Tänään pyörittiin kuitenkin enemmän tuossa vanhoilla raiteilla jotka meidänkin olkkarin ikkunasta näkyvät. Lapset olivat tottakai aivan haltioissaan vanhoista, vähän erikoisemmista, junista. Oma jännitysmomenttini oli kuitenkin kokoajan se, että tuleeko vanhoja raiteita pitkin juna, vaikka käsittääkseni siinä ei mikään enää kulje.

Tuo kevätaurinko on vaan niin ihana. Sitä ei voi tarpeeksi hehkuttaa. Omat haastensa se tuo kuitenkin valokuvaukseen. En muista yhtään miten auringossa kannattaa kuvata, juuri kun oli oppinut hyvät asetukset ihan liian pimeisiin talvipäiviin. Ensimmäisen maailman ongelmia tosiaan! Kai se kuvauskin pikkuhiljaa alkaa taas auringossakin sujumaan, minulla on onnekseni kaksi erittäin innokasta apuria. Niin innokasta ettei minun oikeastaan tarvitsisi enää kuvata ollenkaan. Tämänkin postauksen suurimman osan kuvista otti Kaapo.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Keittiön ikkunasta näkee päiväkodin pihalle. Aamulla on hauska tarkkailla että ovatko kaverit vielä ehtineet pihalle leikkimään, kuka nyt kävelee päiväkodille tai vieläkö aamupiiri on meneillään. Sitten vaan haalarit niskaan ja kipittäen tien yli pihaan. Aika erilaista sen vuoden ajan 2 kilsan päästä matkaamisen sijaan.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Hei, ajattelin vinkata teille VIMMAN ensi viikon auki olevasta pop up kaupasta Helsingin torikortteleissa. Kaupassa tulee olemaan esillä ensimmäinen droppi kevätuutuuksia sekä paljon myös
ystävähintaisia aletuotteita. Itse aion mennä ainakin ensimmäisten joukossa koluamaan alelaarit, niistä löytyy joka kerta myös uniikkeja kappaleita ihanaia vaatteita.

Kuten tarkkasilmäiset ehkä ovat huomanneet, on Vimman vaatteet vieneet tämän mamman ihan mennessään. Nuo letticolleget ovat varmasti tämän hetken käytetyimmät vaatteet, suoraan pyykkinarulta aina päälle. En malta odottaa mitä kivaa kevätuutuuksissa on, jotain pieniä paljastuksia tosin on jo näkynyt. Mutta kiva päästä livenä näkemään ja hypistelemään niitä pop up kauppaan. Olisi muutenkin kiva jos nettikaupoilla olisi useammin mahdollisuus tällaisia pop up kauppoja järjestämään, vaikka vähän isommalla porukalla. On se vaan niin eri asia pyöritellä vaatteita käsissään, vertailla kokoja ja värejä keskenään…

Mutta menkää ihmeessä käymään katsastamassa uutuudet, voipi olla taas niin että suosituimmat tuotteet myydään heti paikan päälle, ennen kun edes nettikauppaan ehtivät. Ehkä törmätään siellä! Vai kolahtaako Vimman persoonalliset vaatteet samalla tavalla teihin?

VIMMA POP UP: KISELEFFIN TALO, UNIONINKATU 25, 23.2.-1.3.2015.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kaapon neljävuotisneuvolasta saakka, puolitoista vuotta sitten, on epäilty että näössä olisi ehkä jotain vikaa. Itse en mitään ole huomannut, enkä ollut huolissani, ajattelen enemmän aina niin että tuolla neuvolassa mielummin vähän liiottelevat kun ohittavat epäilyt. Mikä on tietysti ihan hyvä.

Joulun aikaan näköä tutkittiin taas, eikä tulos ihan vieläkään ylettänyt oikealle tasolle. Itse epäilin että kyse oli vain siitä ettei Kaapo jaksanut keskittyä testiin, mutta neuvolan puolesta haluttiin testata näkö vielä uusiksi.

Tänään sitten oli taas näkötestin vuoro. Aamulla matkalla neuvolaan tuli oikeasti ekaa kertaa mieleen, että mitäs jos oikeasti näössä on vikaa. Kuinka se vaikuttaa tulevaan, saako näön helposti pelkillä silmälaseilla korjattua? Entäs mistä ja millaiset lasit? Kuinka ne vilkkaalla päiväkotilaisella pysyy ehjänä ja tallessa? Entäs kiusataanko silmälasien takia myöhemmin koulussa?

Kaikki oli kuitenkin hyvin. Tulos vastasi ihan normaalia viisivuotiaan näköä. Täytyy kyllä olla kiitollinen neuvolajärjestelmästä, vaikka välillä käyrät ja seurannat vähän liiottelulta tuntuukin. Jatkossakin siis vain leikitään leikkirilleillä, ainakin toistaiseksi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen niin ansainnut ne kaksi Runerergin torttua jotka tänään vedin. Välillä on vaan näitä päiviä. Elvis on keskellä pahinta uhmaansa. Tekisi mieli vaan antaa periksi ja iskeä ipadi kouraan. Mutta tiedän että nyt jos koskaan pitää olla tosi tiukkana eikä antaa tuumaakaan periksi. Ei tämä kasvattaminen helppoa ole. Päälleni onkin tänään heitetty ruokaa, tavaroita, on purtu, potkittu, lyöty ja nipistetty. Lastenhuoneen lattialle potkittu uhmapäisään miljoonatuhat pikkulegoa. Muutenkin koti on kauheassa kaaoksessa, kun yritän muuton takia siivoilla kaappeja. Ja kun itsellä on vielä se aika kuusta kun hermot ei kestä tippaakaan. Naapuritkin todella tietää mitä täällä on tekeillä. Varmaan tuolla toisessa korttelissa saakka. Yritä tässä sitten elää hetkessä…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.