HUHUH MIKÄ PÄIVÄ

5/02/2015

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen niin ansainnut ne kaksi Runerergin torttua jotka tänään vedin. Välillä on vaan näitä päiviä. Elvis on keskellä pahinta uhmaansa. Tekisi mieli vaan antaa periksi ja iskeä ipadi kouraan. Mutta tiedän että nyt jos koskaan pitää olla tosi tiukkana eikä antaa tuumaakaan periksi. Ei tämä kasvattaminen helppoa ole. Päälleni onkin tänään heitetty ruokaa, tavaroita, on purtu, potkittu, lyöty ja nipistetty. Lastenhuoneen lattialle potkittu uhmapäisään miljoonatuhat pikkulegoa. Muutenkin koti on kauheassa kaaoksessa, kun yritän muuton takia siivoilla kaappeja. Ja kun itsellä on vielä se aika kuusta kun hermot ei kestä tippaakaan. Naapuritkin todella tietää mitä täällä on tekeillä. Varmaan tuolla toisessa korttelissa saakka. Yritä tässä sitten elää hetkessä…

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

7 Responses to “HUHUH MIKÄ PÄIVÄ”

  1. murju sanoo:

    Onneksi et ole ainoa äiti joka saa tuta uhman kirjon:) symppaan täysillä. Kirjavinkki: ”ihmeelliset vuodet”! Suosittelen lämpimästi.

  2. nanna sanoo:

    Jos yhtään lohduttaa niin meidän rakas 4vee kaatoi tänään lautasellisen jauhelihakeittoa matolle keittiön pöydän alle jotta saisi jälkiruokaa eikä tarvisi syödä porkkanaa. Porkkanaa lautasella oli hurjat kaksi palaa ja jälkiruokakin jäi pojalla saamatta. Siitähän hän tietysti sai taas uuden syyn iltakiukulle.

  3. Minna sanoo:

    Jep. Elämä vaan ei ole aina ruusuilla tanssimista! Joskus ihmettelen, miten selvisin täysipäicenä tuosta elämänvaiheesta. Ja vielä suurempi ihme on, että lapseni siitä selvisivät. Kaikki kolme. Kukaan ei enää heittele keittoja eikä heittäydy lattialle huutamaan. Jos ajatus yhtään lohduttaa, sitä kestää vain aikansa. Ja jos tuntuu, että keinot ja/tai hrmot alkavat olla vähissä suosittelen puolestani Thomas Gordonin kirjoittamaa Toimiva Perhe -kirjaa. Amerikkalaisuudessaan hieman ärsyttävä, mutta täyttä asiaa. Ja siinä käytetyt konstit ovat osoittautuneet toimiviksi niin työssä lasten ja aikuisten kanssa kuin kotonakin. Tsemppiä uhmakiukkutänttäräntän keskelle. Joka on kyllä yhdessä muuton kanssa stressitilanteiden top10 listan aivan ehdotonta kärkikaartia! Olet Runebergin torttusi TODELLAKIN ansainnut!

  4. Kuulostaa kyllä niin tutulta! Symppaan!

    Meillä oli pitkään tässä välissä aika seesteinen vaihe mutta nyt taas taitaa lähteä nousukiitoon tämä rajojen testailu. Ja kuten sinäkin sanoit, siihen kun lisätään myös lyhytpinnainen hetki aikuisella niin ai että. 😀

    Tsemppiä!

  5. Phocahispida sanoo:

    Meillä oli tossa pari ihan hirveää uhmaviikkoa. Välillä jumpattiin, keskusteltiin ja väännettiin monta tuntia päivässä lapsen kanssa päivittäin. Arrrrgh! Onneksi nyt on ollut taas pari rauhallisempaa viikkoa – on ehtinyt tuon leukani puremajälkikin ehtinyt haalistua. 😀 Tsemppiä – kyllä se pian helpottaa ainakin hetkeksi!

    http://www.lily.fi/blogit/ilman-sinua-olen-lyijya/pahimpia-ne-vitun-aamut

  6. RR sanoo:

    Nuo Elviksen ilmeet on vaan parhaita!! 😀 Hyvin ilmeikäs poika sulla! Tsemppiä, meilläki uhmaa ja välillä sitä vaan itekki taantuu, ei voi mitään…:/

  7. Mä en kestä…tuo ulkokuva Elviksestä sai mut kikattamaan niin lujaa. IHANA!!!!!!

Kommentoi