UUSI SENKKI OLOHUONEESEEN

17/01/2021

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Muoto2 kanssa

Tästä on jo vuosi, kun aloin haaveilemaan pienestä muutoksesta olkkariimme. Halusin sinne television sekä lisää säilytys -ja laskutilaa. Mielessä minulla oli joko vaaleaa puuta oleva vanha, 40 -50 lukulainen senkki tai sitten joku todella ja yksinkertainen suuri kaappi.

Etsin senkkiä nettikirppiksiltä lähes vuoden. Juuri omaan visioon sopivaa oli yllättävän vaikea löytää, kauniita vanhoja senkkejä kyllä löytyi useampi, mutta joko ne olivat liian pieniä, liian huonokuntoisia, niissä oli liikaa yksityiskohtia tai ne sijaitsivat niin kaukana pohjoisessa, että kuljetuskustannukset olisivat nousseet liian korkeiksi.

Niinpä laajensin etsintää uusiin huonekaluihin. Uuden senkin vaatimuksena oli yksinkertaisuus, mutta halusin sen silti olevan persoonallinen. Senkin tuli ehdottomasti olla kokopuinen ja Suomessa valmistettu. Halusin myös että senkki olisi irti maasta ja jalkojen piti olla suorat ja simppelit.

Voisi ehkä kuvitella että näillä spekseillä senkin löytäminen olisi hankalaa, mutta itseasiassa hyvin lyhyen googlettelun jälkeen löysin heti muotokieleltään juuri sellaisen mitä olin etsinyt, jopa mitat osuivat täysin yksiin.

Kyseessä on Muoto2 ja heidän Laine -tuoteperheeseen kuuluva senkki, L koossa. Muoto2 on kahden muotoilijan, Kirsi Pasasen ja Mikko Kentan perustama muotoilutoimisto,  jolla oma tuotanto on ollut mukana alusta asti. Eli kaikki tuotteet niin suunnitellaan että myös toteutetaan tarkoin valituista ja kotimaisista raaka-aineista omassa tehtaassa Lahdessa. Kaikille tuotteille on myönnetty Suomalaisen työn liiton Avainlippumerkki sekä Design from Finland -merkki.

Kodin huonekalujen ja piensisustustuotteiden lisäksi Muoto2:sessa myös yksilöllisiä ja kokonaisvaltaisia projektikalustuksia yrityksille ja yksityishenkilöille. Myös huonekalut valmistetaan aina tilauksesta, joten niiden toteutukseen voi itse myös vaikuttaa. Tähän Laine-senkiin on mahdollista valita esimerkiksi käytettävän puun lisäksi sille erilaisia käsittelyjä, ovien määrä ja koko sekä mahdollinen väri kuten myös – tai vaihtoehtoisesti laatikot, tai sekoitus molempia. Laine-sarjan tuotteita on mahdollista tilata myös erikoismitoilla ja värityksillä.

Meidän senkki on saarnia, joka on käsitelty vaaleakuultavaksi ja siinä on myös käsittely, joka estää sormenjälkien näkymisen ja tekee senkin pinnan mattamaisen pehmeäksi. Vaikka saarnipuussa on mielestäni hurjan kaunis sävy etenkin hieman käsiteltynä, pelkäsin että liian isona pintana sävy riitelee liikaa lattiamme värityksen kanssa.

Päädyin valitsemaan maalauksen kaikille muille, paitsi kahdelle pienelle ovelle.  Tykästyin kovasti tuohon valmiissa värivalikomassa olevaan puuteriseen sävyyn, joka taittaa valosta riippuen vaalenpunertavaan ja persikkaiseen.  Samalla eriväriset ovet tuovat kokonaisuuteen sitä persoonallisuutta ja leikkisyyttä, mitä kalusteelta halusinkin.

Senkin metallinen jalka on valmistettu paikallisella alihankkijalla ja siitä innostuin kovasti, se on nimittäin ihan samanlainen mikä meillä jo entuudestaan olevasta pienestä, 50-luvulla myöskin Lahdessa valmistetusta, senkistä löytyy. Samaa tyyliä löytyy myös meidän ruokapöydän jaloista, joten on kiva että samassa huoneessa olevilla huonekaluilla on kiva pieni yhdistävä tekijä, vaikka muuten erilaisia ovatkin.

Yksinkertaista linjakkuutta senkkiin tuo se, ettei ovissa ole vetimiä. Ovien sisäpuolella on pomppumekanismi että magneetti, joiden avulla ovet on kätevä avata ja sulkea. Senkkiin kuuluu myös useampi hylly, joiden paikan voi päättää ja vaihdella.

Erilaisten huonekalujen lisäksi Muoto2 toteuttaa isommatkin kodin muutokset ja mittatilauskalusteet. Inspiroivia kuvia toteutetuista isommista projekteista löytyy täältä. Yksinkertainen ja laadukas kokopuinen kaluste on loppuelämän huonekalu, joka kestää seuraavillekin sukupolville. Senkki sopii eri huoneisiin ja tarkoituksiin. Tykkään!


UUSI ELÄMÄNVAIHE ALKOI

20/10/2020

Kyllähän sitä pitkään pohdittiin, mutta eivät tällaiset isot muutokset ole ikinä helppo toteuttaa. Ilmassa oli pitkään paljon kysymyksiä, Tehdäänkö me nyt oikein, onko tämä pysyvää, onko tässä ylipäätään yhtään mitään järkeä? Lopulta tehtiin kuten sydän sanoi ja elämä muuttui kertaheitolla, kirjaimellisesti.

Meillä on nyt ruokapöydän alla matto.

Jokainen pienen lapsen vanhempi varmasti ymmärtää ettei kyseessä ole mikään ihan pikkujuttu. (Epä)käytännön asioiden lisäksi se on samalla siirtymä uuteen elämänvaiheeseen, jossa vauvavaihe ja lentelevien soseruokien aika on jäänyt pysyvästi taakse. Hieno hetki, mutta samalla myös haikea.

Käynnissä on myös toinen iso siirtymä, jota olen odottanut jopa enemmän kun maton saamista lattialle. Nimittäin tavaroita voi jättää taaperon ulottuville ja hän antaa niiden olla rauhassa! Ainakin useinmiten. Kukkamaljakko saa olla pöydällä, kuulokkeet toisella ja mikä parasta, hän ei myöskään laita kaikkia tavaroita suuhunsa. Tämä on avannut aivan uuden maailman, jossa jokainen isoveljeltä lattialle pudonnut pikkulego ei tarkoita välitöntä tukehtumisvaaraa, vaan hän leikkii näillä pikkutilpehööreillä ihan rauhassa (ja piilottelee niitä esim tyynyliinojemme sisään).

Mitähän villiä keksimme seuraavaksi?


VAATEKAAPIN UUDET OVET

5/10/2020

Kaapit saatu osana Mirror Line brändilähettiläs -yhteistyötä

Meidän makkariin, joka virallisemmin taitaa olla kirjasto ja tv:n katseluhuone, teetettiin muutama vuosi sitten koko seinän pituinen vaatesäilytys. Halusimme laittaa sen sillä ajatuksella, että jos huoneen haluaa joskus vuosien päästä muuttaa takaisin alkuperäiseen tarkoitukseensa, saa myös vaatekaapit helposti ja siististi pois.

Halusimme hyödyntää koko huoneen pituuden sekä korkeuden ja niinpä suunnittelimme Elfan kanssa meille systeemin, joka kiinnitetään seinään ainostaan katonrajaan tulevalla listalla. Listaan ripustetaan roikkumaan pidikkeet, johon hyllyt kiinnitetään. Eli seinään tulee tällä tavalla vain muutamia reikiä listan kiinnityksestä. Näihin ollaan oltu tosi tyytyväisiä, etenkin kun hyllyjen ja laatikoiden paikkaa voi helposti halutessaan vaihdella.

Tässä samassa hyllyjen suojaksi asennettiin myös yläkantoiset liukuovet, koska emme halunneet myöskään kajota lattiaan poraamalla siihen listaa. Tämä oli ideana hyvä, mutta oikeastaan heti huomasimme, että kyseiset liukuovet eivät toimineet meillä. Ovet tuntuivat hepposilta, eivät näyttäneet livenä yhtään niin kivalta kun netissä ja suurin ongelma oli turvallissuussyistä asennettu hidastin, joka aiheutti sen, ettei ovia pystynyt liikuttaamaan koko matkan pituudelta.

Yli kaksi vuotta olemme tuskailleet ovien kanssa, joista saa auki vain pienen osan kerrallaan. Enpä olisi aluksi uskonut, miten rasittavaa voikaan olla, kun ei saa koko vaatevarastoa kerralla käden ulottuville. Etenkin silloin, kun ei ihan tiedä mitä haluaa pukea päälle tai sovittaa eri yhdistelmiä. Kirosin sitä venksaamista liioittelematta päivittäin.

Vuosi sitten myös meidän makkarissa ollut suuri peili kaatui, hajosi ja raapaisi samalla myös rumat jäljet yhteen liukuovista. Siitä saimme ajatuksen, joskos rikkoutuneeseen oveen teettäisi peilin. Aktiivisesti mietettiin uusia ovia ja muita ratkaisuja, mutta ei saatu asiaa sen enempää edistymään.

Muutama kuukaisi takaperin satuin huomaamaan kotimaisen likuovia valmistavan Mirror Linen etsivän brändilähettiläitä. Osallistuin hakuun ja kuinka ollakkaan, meidät valittiin mukaan. Käytönnössä tämä brändilähettiläisyys tarkoittaa siis sitä, että uusia liukuovia vastaan lupasin tuottaa muutamia julkaisuja instagramiin sekä esiintyä heidän toteuttamallaan videolla, jota kuvattiin täällä meidän kotona. Tämä blogipostaus on aivan extraa, olen vain niin iloinen  näistä ovista, joten haluan jakaa koko prosessin myös täällä blogin puolella!

Kun lähdimme Mirror Linen kanssa uusia ovia meille suunnitellemaan, lähdimme itseassa liikkeelle jostain aivan erilaisesta suunnitelmasta, mihin lopulta päädyimme. Aluksi nimittäin mietin nyt paljon pinnalla olevia ja tilanjakana käytettäviä ruutuovia, valkoisin kehyksin ja niin, että jokainen ovi olisi peiliä. Asiaa kuitenkin mietittyämme, koko seinän levyinen peili ei tuntuntukaan enää parhaalta ratkaisulta ja pikkuhiljaa ruudukotkin putosivat suunnitelmista pois.

Meillä kävi asentaja ottamassa kaappien mitat ja samalla hän toi mukanaan ison laatikoillisen erilaisten ovien malleja. Tämä oli tosi hyvä (jolla tavalla edellistekin ovien hankinta olisi pitänyt tehdä) ja vei suunnitelmat taas ihan uusille urille. Yllätyksekseni ihastuinkin kovasti lämpimiin puupintaisiin oviin ja lopulta jäin pähkäilemään kolmen eri puupinnan kanssa. Loppumetreille mietin tätä meille lopulta tullutta, kuultovalkoiseksi maalattua (harmahtavaa) puuta sekä sellaista lämpimämpää vaalean puun sävyä. Valinta oli kamalan vaikea!

Sain hurjasti apua kaappien valintaan Mirror Linen päästä, he lähettivät minulle kymmeniä erilaisia tietokoneella piirrettyjä kuvia miettimistäni malleista, väreistä ja yhdistelmistä. Ilman peiliä, yhdellä peilillä, kahdella peilillä, isoilla -ja pienillä ruuduilla, ilman ruutuja… Testailin mallipaloja makkarissa eri valoissa ja lopulta sitten päädyin siihen, että lattiaamme sopisi paremmin tuo vaalea /harmahtava puu (vaikka tykkäsin kovasti siitä lämpimästä), joka olisi sitten ehkä parempi myös isona pintana.

Päädyimme myös siihen, että peliovia tuli vain yksi – joka on kuulemma erittäin harvinainen ratkaisu, mutta se toimii meillä tosi hyvin! Peiliä voi toki liikutella muihinkin kohtiin, mutta sen virallinen paikka on tuossa kaapiston päässä nurkassa, vähän piilossa seinän takana, jolloin esimerkiksi olohuoneeseen ei peili näy, eikä sen kautta siis myöskään heijastu petaamaton sänky tai muita makkarin sotkuja.

Uudet ovet kulkevat nyt myös alakiskon päällä, joka kiinnitettiin lattiaan kaksipuolisella teipillä – eli lattiaan ei tarvinnut kajota nytkään. Ovet kulkevat kahden kiskon varassa paljon pehmeämmin ja äänettömämmin, jonka lisäksi yläkisko on paljon huomamattomampi ja siistimpi kun edellisten ovien kanssa. Ja mikä parasta, ovia voi nyt liikutella ihan miten tahtoo! Saan kerralla koko vaatevarastoni näkyviin, jonka lisäksi voin vielä peilailla asuja peilistä. Nimittäin viimeisen vuoden meillä on ollut peili vain eteisessä, joten sen lisäksi, että vaateiden ottaminen kaapista on ollut raivostuttavaa, on peilaamaan pitänyt lisäksi mennä myös toiseen huoneeseen. Harppaus paljon paremmin toiminnalisesti palvelevaan kaappiin on siis ollut huomattava!

Ovissa ilahduttaa myös se, että ne ovat kotimaisen perheyrityksen valmistamat ja niille on myönnetty Avainlippu. Uudet ovet asennettiin myös vanhoihin oviin verrattuna muutaman sentin pidemmälle ulospäin, jolloin henkareilla olevat vaatteet eivät enää osu oviin ja mikä parasta, kaapissa mahtuu nyt leikkimään piilosta!

(Mitä tästä TAAS opimme, eli suunnitele rauhassa ja tee ekalla kerralla hyvin, niin ei tarvitse kahta vuotta tuskailla. Tai että, jos joku ei toimi, korjaa äläkä tuskaile kahta vuotta…)


PARVEKKEEN PARAS SISUSTUSRATKAISU

8/09/2020

Aloin jo alkukeväästä miettimään pienen parvekkeemme korkeaan päätyyn rentoa, matalaa ja syvää sohvaa, jossa olisi kiva löhöillä iltapäivän auringossa. Sellaisen olisi hyvin voinut itse rakentaa vaikkapa muutamasta kuormalavasta sekä meillä jo valmiiksi olevista vanhoista vaahtomuovipatjoista – jos parvekkemme olisi noin kymmenen senttiä leveämpi, eli standardimittaisen eurolavan kokoinen. Mutta se ei ole.

Sopivaa sohvaa ei haastavan mitan vuoksi löytynyt myöskään valmiina, vaikka kuinka kahlasin internettiä läpi. Itse tekeminen houkutti, mutta kunnollisen osaamisen, autottomuuden (vaikea päästä puu/rautakauppaan) ja työkaluttomuuden puutteessa ei sekään oikein ollut optio. Puusepällä työn teettäminen olisi kohonnut turhan hintavaksi (etenkin kun mietimme muuttoa tästä kodista muutaman vuoden sisään pois).

Yhdessä kaupassa näin paksuja nojatuolimaisia patjoja, jotka olisivat voineet toimia myös kivasti, mutta en halunnut parvekkeelle mitään korkeita kalusteita, joita lapset pystyvät itse liikuttelemaan ja sitä myötä kiipeämään vaarallisesti kaiteelle.

Kun asensimme parvekkeen lattiaan puulaudoituksen mieheni ehdotti, joskos sinne ei edes mitään kiinteitä kalusteita laittaisi. Se oli hänestä aika hauska niinkin ja simppeliä tyyliä rakastavana minä olin (kerrankin, heheh) samaa mieltä. Ja vitsit, se on ollut ainakin tämän kesän ehdottomasti paras sistustusratkaisu!

Meillä on nyt kesällä ollut parvekäytössä muutama patja ja tyyny, joita saa helposti liikuteltua tai laitetettua kokonaan pois. Tämä toimii meillä tosi hyvin, koska kuten sanottu, parveke on hyvin pieni, mutta käytämme sitä päivittäin moniin eri toimintoihin. Päivisin Myy nukkuu parvekkeella rattaissa päiväunet, aurinkoisena säänä sinne mahtuu just eikä melkein pyykkiteline, aamulla siellä voi tehdä vaikka joogaa, iltapäivällä taas pitää välipalapiknikin, illalla juoda viiniä ja katsella auringon laskua, eikä sadesäällä ei ole mitään pelkoa, että jokin kastuu tai menee pilalle.

Meillä menee tuolla koko matkalla, kaiteen alla myös valot, joten yksinkertaisuudestaan huolimatta, minipieni parvekkeemme on aika tunnelmallinen ihan tyhjänäkin.


ARKI, MITÄ SE JUST NYT ON

25/08/2020

Jatkuvaa miettimistä, että mitä syödään, sitten että tätä ruokaa tuli nyt ihan liikaa ja lopuksi että riittääköhän tästä nyt varmasti kaikille tarpeeksi
Aamuisia ja iltaisia leivänpahhtimen pommppauksen ääniä
Leluista ja astioista muodostuvia asetelmia pöydillä
Pyykinpesukoneen jatkuvaa hurinaa
Keskellä olkkaria nököttävä pyykkiteline
Haaveilua ihan omasta kylpyhuoneesta
Kaikkialle syntyviä kasoja, vaatteimyttyjä ja pikkusälää taskujen pohalta
Jatkuvaa käsien pesua
Kolmelle eri aikaan lähtevälle koululaiselle heippojen sanomista
Kolme kertaa viikossa pikkuisen kerhorepun pakkaamista
Jokailtaista uuden lukkarin tarkistamista ja herätysten asettamista
Viestejä lapsilta että saanko mennä kaverille, saako lisää peliaikaa, saako olla vielä vähän kauemmin ja että mä lähden nyt kotiin
Viestejä mieheltä että tehdäänkö vaihto kohta leikkipuistossa, kumpi käy kaupassa tai muistithan avaimet
Viestejä kavereilta että ei haittaa vaikka unohdit vastata edelliseen, täälläkin kauhea kiire kokoajan, nähtäispä pian ja oispa viiniä
Aina yksi peijakas banaanikärpänen jossain
Lattialla lojuvia eriparisukkia
Kylppärin patterilla vuorotellen kuivumassa kumisaappaat tai uikkarit
Hetkellistä kummallista hiljaisuutta ja seesteisyyttä
Painimatseja, naurua, kiljuntaa ja juoksuaskeleita
Hammastahnaa kummallisissa paikoissa
Pieni haikeus taakse jäävästä kesästä, iloinen odotus saapuvasta syksystä
Helpottavasti kovaa vauhtia täyttyvä työkalenteri
Helpottavasti muuten tyhjä perhekalenteri
Ylähyllyille turvaan nostettuja lego-rakennelmia
Haaveita siitä, että pääsisi taas tekemään enemmän sisustuspostauksia
Vitamiinien tankkausta ja jatkuvaa oman olon tarkkailua
Sohvatyynyjen alle haudattuja Aku-Ankkoja ja leikkihedelmiä
Aku-Ankkoihin uppoutuneita lapsia (yhdessä mytyssä sohvan nurkassa)
Yrityksiä mennä ajoissa nukkumaan
Yrityksiä lopettaa sokerin syönti
Pilvet upeiksi värjäävien auringonlaskujen ihailua iltapuuron äärellä
Haleja, pusuja ja silityksiä
Petaamattomia sänkyjä
Loppuun asti viemistään odottelevia projekteja
Hammaspesuja, iltasatuja ja nukkumaan peittelyä
Onnea, onnellisuutta, kiitollisuutta (ajoittaisesta hermojen kiristelystä huolimatta)

Arki = elämä