Kaapit saatu osana Mirror Line brändilähettiläs -yhteistyötä

Meidän makkariin, joka virallisemmin taitaa olla kirjasto ja tv:n katseluhuone, teetettiin muutama vuosi sitten koko seinän pituinen vaatesäilytys. Halusimme laittaa sen sillä ajatuksella, että jos huoneen haluaa joskus vuosien päästä muuttaa takaisin alkuperäiseen tarkoitukseensa, saa myös vaatekaapit helposti ja siististi pois.

Halusimme hyödyntää koko huoneen pituuden sekä korkeuden ja niinpä suunnittelimme Elfan kanssa meille systeemin, joka kiinnitetään seinään ainostaan katonrajaan tulevalla listalla. Listaan ripustetaan roikkumaan pidikkeet, johon hyllyt kiinnitetään. Eli seinään tulee tällä tavalla vain muutamia reikiä listan kiinnityksestä. Näihin ollaan oltu tosi tyytyväisiä, etenkin kun hyllyjen ja laatikoiden paikkaa voi helposti halutessaan vaihdella.

Tässä samassa hyllyjen suojaksi asennettiin myös yläkantoiset liukuovet, koska emme halunneet myöskään kajota lattiaan poraamalla siihen listaa. Tämä oli ideana hyvä, mutta oikeastaan heti huomasimme, että kyseiset liukuovet eivät toimineet meillä. Ovet tuntuivat hepposilta, eivät näyttäneet livenä yhtään niin kivalta kun netissä ja suurin ongelma oli turvallissuussyistä asennettu hidastin, joka aiheutti sen, ettei ovia pystynyt liikuttaamaan koko matkan pituudelta.

Yli kaksi vuotta olemme tuskailleet ovien kanssa, joista saa auki vain pienen osan kerrallaan. Enpä olisi aluksi uskonut, miten rasittavaa voikaan olla, kun ei saa koko vaatevarastoa kerralla käden ulottuville. Etenkin silloin, kun ei ihan tiedä mitä haluaa pukea päälle tai sovittaa eri yhdistelmiä. Kirosin sitä venksaamista liioittelematta päivittäin.

Vuosi sitten myös meidän makkarissa ollut suuri peili kaatui, hajosi ja raapaisi samalla myös rumat jäljet yhteen liukuovista. Siitä saimme ajatuksen, joskos rikkoutuneeseen oveen teettäisi peilin. Aktiivisesti mietettiin uusia ovia ja muita ratkaisuja, mutta ei saatu asiaa sen enempää edistymään.

Muutama kuukaisi takaperin satuin huomaamaan kotimaisen likuovia valmistavan Mirror Linen etsivän brändilähettiläitä. Osallistuin hakuun ja kuinka ollakkaan, meidät valittiin mukaan. Käytönnössä tämä brändilähettiläisyys tarkoittaa siis sitä, että uusia liukuovia vastaan lupasin tuottaa muutamia julkaisuja instagramiin sekä esiintyä heidän toteuttamallaan videolla, jota kuvattiin täällä meidän kotona. Tämä blogipostaus on aivan extraa, olen vain niin iloinen  näistä ovista, joten haluan jakaa koko prosessin myös täällä blogin puolella!

Kun lähdimme Mirror Linen kanssa uusia ovia meille suunnitellemaan, lähdimme itseassa liikkeelle jostain aivan erilaisesta suunnitelmasta, mihin lopulta päädyimme. Aluksi nimittäin mietin nyt paljon pinnalla olevia ja tilanjakana käytettäviä ruutuovia, valkoisin kehyksin ja niin, että jokainen ovi olisi peiliä. Asiaa kuitenkin mietittyämme, koko seinän levyinen peili ei tuntuntukaan enää parhaalta ratkaisulta ja pikkuhiljaa ruudukotkin putosivat suunnitelmista pois.

Meillä kävi asentaja ottamassa kaappien mitat ja samalla hän toi mukanaan ison laatikoillisen erilaisten ovien malleja. Tämä oli tosi hyvä (jolla tavalla edellistekin ovien hankinta olisi pitänyt tehdä) ja vei suunnitelmat taas ihan uusille urille. Yllätyksekseni ihastuinkin kovasti lämpimiin puupintaisiin oviin ja lopulta jäin pähkäilemään kolmen eri puupinnan kanssa. Loppumetreille mietin tätä meille lopulta tullutta, kuultovalkoiseksi maalattua (harmahtavaa) puuta sekä sellaista lämpimämpää vaalean puun sävyä. Valinta oli kamalan vaikea!

Sain hurjasti apua kaappien valintaan Mirror Linen päästä, he lähettivät minulle kymmeniä erilaisia tietokoneella piirrettyjä kuvia miettimistäni malleista, väreistä ja yhdistelmistä. Ilman peiliä, yhdellä peilillä, kahdella peilillä, isoilla -ja pienillä ruuduilla, ilman ruutuja… Testailin mallipaloja makkarissa eri valoissa ja lopulta sitten päädyin siihen, että lattiaamme sopisi paremmin tuo vaalea /harmahtava puu (vaikka tykkäsin kovasti siitä lämpimästä), joka olisi sitten ehkä parempi myös isona pintana.

Päädyimme myös siihen, että peliovia tuli vain yksi – joka on kuulemma erittäin harvinainen ratkaisu, mutta se toimii meillä tosi hyvin! Peiliä voi toki liikutella muihinkin kohtiin, mutta sen virallinen paikka on tuossa kaapiston päässä nurkassa, vähän piilossa seinän takana, jolloin esimerkiksi olohuoneeseen ei peili näy, eikä sen kautta siis myöskään heijastu petaamaton sänky tai muita makkarin sotkuja.

Uudet ovet kulkevat nyt myös alakiskon päällä, joka kiinnitettiin lattiaan kaksipuolisella teipillä – eli lattiaan ei tarvinnut kajota nytkään. Ovet kulkevat kahden kiskon varassa paljon pehmeämmin ja äänettömämmin, jonka lisäksi yläkisko on paljon huomamattomampi ja siistimpi kun edellisten ovien kanssa. Ja mikä parasta, ovia voi nyt liikutella ihan miten tahtoo! Saan kerralla koko vaatevarastoni näkyviin, jonka lisäksi voin vielä peilailla asuja peilistä. Nimittäin viimeisen vuoden meillä on ollut peili vain eteisessä, joten sen lisäksi, että vaateiden ottaminen kaapista on ollut raivostuttavaa, on peilaamaan pitänyt lisäksi mennä myös toiseen huoneeseen. Harppaus paljon paremmin toiminnalisesti palvelevaan kaappiin on siis ollut huomattava!

Ovissa ilahduttaa myös se, että ne ovat kotimaisen perheyrityksen valmistamat ja niille on myönnetty Avainlippu. Uudet ovet asennettiin myös vanhoihin oviin verrattuna muutaman sentin pidemmälle ulospäin, jolloin henkareilla olevat vaatteet eivät enää osu oviin ja mikä parasta, kaapissa mahtuu nyt leikkimään piilosta!

(Mitä tästä TAAS opimme, eli suunnitele rauhassa ja tee ekalla kerralla hyvin, niin ei tarvitse kahta vuotta tuskailla. Tai että, jos joku ei toimi, korjaa äläkä tuskaile kahta vuotta…)

Kun edellisessä postauksessa vitsailin, että minusta on kuoriutumassa pikkuhiljaa kunnon Martta, ei se ollut ihan pelkkää vitsiä. Vaikka tosin Marttojen siivousohjeista ei välttämättä löydy käyttämääni metodia: räjäytä ja järjestä pakka. Viime vuosina olen pakon sanelemana yrittänyt opetella myös kevyemmän siivouksen tasoja, mutta en saa pikasiivouksesta ikinä samanlaista tyytyväisyyden tunnetta, mitä saan järjestelystä (ja kyllä, horoskooppini on neitsyt!). Imuroinnista huolimatta koti ei tunnu puhtaalta, jos kirjahyllyä ja paperikasoja ei käy ensin läpi.

Jotkut tarkat siellä ovatkin ehkä huomanneen minun kirjoittaneen vaatekappini siivouksesta jo useampaan otteeseen, ensimmäisen kerran ties kuinka kauan sitten. En ole ikinä päässyt tässä kiireisessä arjessa oikein kunnolla tuumasta toimeen sen kanssa  – ennen kuin nyt. Tai paljastan, että muutama laatikko on vielä käymättä läpi, mutta isoin homma on tehty. Eli kirppikselle ja muualle kierrätykseen menevät vaatteet pesty, lajiteltu ja pakattu pois, kaikki muutenkin kaapissa järkkäilty ja mikä parasta – vaatteet huollettu.

Harva meistä ehkä muistaa (tai ehtii), että vaatteita säännöllisesti huoltamalla niiden elinkaarta voi pidentää vuosikausia. Vaatehuollon jälkeen minulla on kaapissani neljä ihan uutta collegea (oikeasti kaikki ne ovat 6-3 vuoden takaa), muutama aivan bränikkä villapaita, priimakuntoisia housuja sekä siistejä t-paitoja rivissä henkarilla (näistäkin vanhimmat vuodelta 2013). Vaatehuollossa minulla on käytössä villakampa sekä laadukas nukanpoistaja. Käytän päivittäin myös tarrarullaa, mutta sen tilalle ostoslistalla on jo jonkin aikaa ollut paljon tehokkaampi mutta hellemmpi sekä toki myös ekologisempi vaateharja.

Jos kaapistasi löytyy pehmoisia ja pörröisiä villavaatteita, kuten kashmir -tai merinovillatuotteita, on villakampa todennäköisesti näille se paras huoltoväline. Itse vitkuttelin villakamman ostamisen kanssa ihan liian pitkään, vain todetaakseni, että miten olenkaan voinut olla näin kauan ilman! Tätä ennen olin nyppinyt nyppyjä sormin tai nukanpoistajalla, mutta villakampakäsittelyn jälkeen jopa entiseksi luulemani vaalenpunainen kashmirneule (jota käytän usein myös öisin nukkuessani!) muuttuikin kun uudeksi – ja taas niin ihanan pehmoiseksi. Käytän paljon myös merinovilla -sekä kasmiresekoitesukkia, joista myös kampa poistaa nypyt nopeasti ja vaivattomasti. Myös villavaatteille tarkoitettu hohkakivi voisi sopia tähän tarkoitukseen hyvin.

Nukkanpoistajien kanssa historiani onkin sitten paljon paljon pidempi – jonka aikana olen myös ehtinyt kokeilla monen eri valmistajan laitteita. Huonolla nukanpoistajalla voi kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kun hyötyä vaatteelle ja siksi suosittelen tässä mielummin vähän panostamaan kun pihistämään. Kuvissa näkyvän akkukäyttöisen nukunpoistajani ostin reilu vuosi sitten, enkä voisi olla tyytyväisempi. Nukanpoistajien huono puoli onkin se, että nillä voi saada vaatteisiin reikiä aikaan, mutta tämän laitteen myötä huomasin, että jos laite on hyvä ei se myöskään riko ohuttakaan vaatetta.

Siltikään nukanpoistajaa ei välttämättä kannata käyttää kaikista aremmille ja ohuimmille materiaaleille, ainakaan turhaan, sillä se ohentaa vaatteen pintaa entisestään, oma laitteeni sopii kuitenkin myös kashmir-, merinovilla- ja alpakkavaatteillekin. Nukkaimuri on kuitenkin omalla kohdallani pelastus paljon pidetyille collegeille ja puuvillaisille t-paidoille, poistuupa sillä kätevästi joillekin meille tutut reisien toisiinsa hinkkautumisesta syntyneet nypyt myös housujen haaroista… Parasta nukanpoistajassa on se, että vaate näyttää käsittelyn jälkeen kuin uudelta! Myönnän, tykkään huristella tällä vaatteita tälllä läpi ja nukapoistaja kulkee mukana aina reissussakin.

Vaatteita ostaessa kiinnitän huomiota niiden materiaalaihein ja helppohoitoisuuteen. Pyrin ostamaan vaatteita joita ei tarvitse silittää, etenkin jos niiden ripustamiseen kiinnittää huomoita. Suurimman osan vaatteistani kuvaankin pesun jälkeen henkarissa (pois lukien neuleet), jolloin ne eivät yleensä edes kaipaa silitystä. Silti haaveissani on jossain vaiheessa panostaa kunnon vaatehöyryttimeen, jolla saa vaatteet sileiksi ja raikkaiksi helpommin kun perinteisellä silitysraudalla, sillä kun voi höyryttää myös arempia materiaaleja kuten silkkiä ja villaa.

Kun vaatteista pitää huolta ympäri vuoden, tuulettaa, postaa tahrat, pesee tarvittessa ohjeen mukaan, poistaa nukat ja muut pölyt, säilöö ja viikkaa asianmuisesti, ei vaate oikeasti kaipaa sen kummempaa vuosihuoltoa, mutta kyllä ehdottomasti tämä kevät (ja kotonaoloaika) on erittäin otollista aikaa vaatekaapin läpikäymiselle. Itse nautin siitä kun saan kaikki turhat kamat pois, kun vaatekaappi on selkeä, kaikki paikallaan eikä valinnanvara liian suuri, ei aamusin tarvitse myöskään tuhan kauaa arpoa, että mitä sitä pistäisi päällensä.

Vaatehuoltovinkkejä suosittelen käymään kurkkimassa Arkive Atelierin sivujen hoito-ohjeen osiosta, sieltä löytyy myös yksityiskohtaiset ohjeet muunmuassa villakamman käyttöön sekä paljon paljon muuta vaatteiden ja nahkatuotteiden huoltoon liittyvää!

(ps. neuleet on viikattu kuvien ottamisen jälkeen asianmukaisesti pois hengarilta roikkumasta)

Olen mukana Indiedaysin ja ELX Caren kampanjassa, jonka tarkoituksena olisi jakaa neuvoja vaatteiden hoitamiseen ja pyykinpesuun.

Suomalaisen vaatekaapin arvo on keskimäärin lähes 9 000 euroa. Aika paljon siis. Siksi vaatteita kannattaakin huoltaa oikein. Vaatteiden hoitaminen ja pyykinpesu ei ole vaikeaa. Hyvä pesukone ja vaatteiden oikeanlainen huoltaminen auttaa niitä säilymään kauniina ja käyttökelpoisina pidempään.

Olen itse ennen arkaillut kalliimpien vaatteiden ostamista juuri siitä syystä, että olen pelännyt pilaavani ne pesussa. Huoli on kuitenkin osoittautunut turhaksi, sillä pesuohjeita noudattamalla vaate kyllä pysyy hyvänä. Vaatteita ostaessa katsonkin aina myös materiaalin lisäksi pesuohjeen. Suosin laadukkaita luonnonmateriaaleja ja tietysti sitä, että vaatteet voi pestä kotona pesukoneessa. Pesen myös vaatteet vasta kun ne ovat oikeasti likaisia. Useasti tuuletus tai pesukoneen raikastava höyryohjelma riittää. Myös vaatteiden kuivattamiseen ja säilyttämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Useat neuleet kannattaa kuivattaa mielummin tasaisella alustalla, kun narulla tai henkarissa, sillä muuten vaate venyy. Vaatteet kannattaa säilyttää poissa suorasta auringonvalosta, myös vaatteiden kuivattaminen auringossa haalistaa värejä.

Kun vaatteisiin tulee laitettua aika paljonkin rahaa, ei vaatteita tietysti halua pilata hoitamalla niitä väärin. Eikä se olisi ympäristönkään kannalta hyvä. Joistain vaatteita tulee niin tärkeitä, että olisi katastrofi jos vaikkapa rakkaalle vekkihameelleni tai turvaneuleelleni tapahtuisi jotain. Pystytte varmaan samaistumaan tähän?

Onko teille käynyt joskus vahinkoja pyykinpesun kanssa? Itse olen vahingossa kutistanut ainakin villasukkia, mutta sen kamalimpia katastrofeja ei kyllä ainakaan muistu mieleen? Kiinnitätteköte muut huomiota vaatteet pesuohjeisiin ostohetkellä? Entäs olisiko teillä lisää hyviä vinkkejä joilla saa vaatteet pidettyä kauniina pitkään ja miten välttyä katastrofeilta pyykkiä pestessä?

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Minulla ei ole kaapissa luurankoja, mutta vieraat ovat varmasti epäilleet minun säilyttäväni vaatehuoneissa jotain todella salaista. Sen verran visusti olen nimittäin varjellut, ettei kukaan ikinä vahingossakaan avaisi niiden ovia. En oikeasti voi uskoa, että julkaisin nämä kuvat nyt täällä kaikkien teidän nähtäväksi. Enää vaatehuoneemme eivät kuitenkaan onneksi näytä nältä. Luojan kiitos. Tai oikeastaan kiitos Elfa. Jos teiltäkin löytyy kotoa kaaoskomero, kannattaa lukea postaus loppuun saakka. Luvassa on nimittäin todella huikea arvonta liittyen joustaviin säilytysjärjestelmiin.

Meillä on kotona siis kaksi pientä, reilun metrin levyistä, vaatehuonetta. Ongelmana kuitenkin on ollut vaatehuoneiden huono, tai oikeastaan olematon, suunnittelu. Yksi onneton kaappi, jossa neljä pientä hyllyä sekä aivan väärällä korkeudella oleva vaatetanko. Siihen yhdistettynä vielä ostamani ihan väärän kokoiset vetolaatikostot on kaaos taattu. Voisi ajatella että kaaos syntyy jos tavaraa on liikaa, mutta oikeastaanhan se syntyy erityisesti silloin, jos näille tavaroille ei ole omia paikkoja.

Näin tapahtui vaatehuoneissammekin. Vaatteille ei yksinkertaisesti ollut tarpeeksi tilaa, ne putoilivat hyllyiltä tai jouduin jopa viikkaamaan niitä vain suoraan lattialle. Pikkuhiljaa vaatehuoneisiin alkoi kertymään muutakin rojua, sillä ne olivat jo valmiiksi sekaisin. Oli helppo heittää tavaraa sinne piiloon. Kauniista ja tehokkaista säilytysratkaisuista ei ollut tietoakaan. Lopulta huoneisiin ei mahtunut edes sisään, vaan viskoin ovelta vaatteita sinne tänne.

Sattumalta Elfa järjesti Pohjoismaisille bloggareille #kaaoskomero nimisen kilpailun. Osallistuakseen kisaan piti lähettää kuvat kaaoksesta sekä perustelut, miksi juuri minä tarvitsisin kaappeihini järjestystä. En usko että perusteluilla oli mitään virkaa sen jälkeen kun läväytin nämä kuvat. Sain pian viestin, että herranjestas apua, riennämme heti apuun! Tai jotain sellaista, ainkin siiltä se omiin korviini kuulosti, kun sain tietää että vaatehuoneet saataisiin nyt kuntoon.

Elfat ovat siitä tosi käteviä, että niitä voi suunnitella ja muokata juuri omiin tarpeisiin sopiviksi. Vaatehuoneemme ovat tosiaan aika pieniä, mutta korkeutta löytyy kolme metriä. Kerroin Elfan omalle Storage Coachille huoleni ja tarpeeni ja pian sähköpostiin tulikin jo ensimmäiset luonnokset uusista vaatehuoneista. Lähdimme siis siitä, että koko tila käytettäisiin hyödyksi, alas tulisi toimintoja jotka auttaisivat päivittäisessä käytössä ja ylös sitten taas hyllyjä joissa säilyttää harvemmin tarvittavia sesonkivaatteita, vieraspeittoja yms. Yhdeltä seinältä löytyy seinäkorijärjestelmä, joka ei vie tilaa, mutta siihen saa vaikka mitä koreja ja koukkuja. Tältä vaatehuoneemme näyttävät nyt, toinen siis poikien ja toinen minun:

Molemmat vaatehuoneet suunniteltiin suunnilleen samanlaisiksi, minulle vaan vähän enemmän tankotilaa. Kuitenkin asennuksen jälkeen, vaatteita paikoilleen laittaessani, huomasin että jotkut jutut toimisivat paremmin toisin. Olikin tosi helppoa ihan itse siirtää hyllyjä ja laatikoita. Ja juuri tuo muokattavuus Elfoissa onkin parasta. Hyllyjä voi lisätä, poistaa, vaihtaa laatikoihin tai tankoihin tai oikeastaan ihan mitä vaan. Mikä itselleni tuli yllätyksenä, noita riippukiskoja, joihin hyllyt tulevat kiinni, ei porata erikseen seinään. Vaan seinään kiinnitetään vain kantokisko johon ne ripustetaan. Silloin niiden paikkaa ja leveyttä voi vaihdella ihan miten tahtoo. Kiskoihin sitten vain napsautetaan kannattimet ja niihin hyllyt ja korit kiinni. Niin helppoa, että minäkin osasin. Näillähän voi rakentaa oikeastaan mitä vaan kirjastosta työpisteeseen. Ja niitä voi mukata elämän tilanteen mukaan vaikka kuinka monta kertaa. Tuolta Elfan sivuilta löytyy todella paljon inspiraatiota sekä luovia säilytysideoita. 

Olen aika varma, että monelta teiltäkin löytyy kotoa, kellarista tai autotallista joku paikka joka kaipaisi kipeästi järjestystä. Eikö olisikin ihana saada kaikille tavaroille omat paikkansa? Lahjoitankin niin blogin että instaseuraajien kesken yhden 1000 euron lahjakortin Elfalle! Osallistuaksesi kerro perustelut, miksi juuri sinun pitäisi voittaa, muista käyttää hästägejä #kaaoskomero ja #elfa. Molemmissa voi siis osallistua! Elfan jury arpoo osallistujista voittajan, joka saa  arvoltaan 1000 euron lahjakortin Elfa-tuotteisiin (ei asennusta). Arvonta päättyy 20.11.15.

Olen itse ollut tosi tosi tyytyväinen uusin säilytysjärjestelmiin. Ihana kun kaikelle on paikkansa, ja tyhjiä hyllyjäkin (vielä) vaikka kuinka! Vaatehuoneet ovat pysyneet siistinä, sillä vaatteet on helppo laittaa aina paikalleen heti. Erilaiset koukut, naulakot ja lokerot ovat myös tosi käteviä. Lapsetkin ovat oppineet että riisuvat päivän päätteeksi vaatteet vaatehuoneen koukkuihin, josta käyvät ne aamulla taas pukemaan päällensä. Muutenkin poikien vaatehuone on suunniteltu niin, että etenkin Kaapo saa haettua siltä vaatteet itselleen. Ja se onkin ollut hänestä tosi kiva juttu.

Osallistukaa siis ihmeessä 1000 euron Elfa-lahjakortin arvontaan yllä olevan ohjeen mukaan! Toivottavasti olette tästä yhtä innoissani kun minä 😀

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.