Etenkin tänä kesänä olen saanut hurjasti kyselyitä vinkeistä Hankoon – ollaanhan me saatu viettää siellä jo neljä vuotta paljon aikaa ympäri vuoden, mutta etenkin kesäisin. Koska kesällä luuhaamme lähinnä rannoilla ja uimassa, tuntuu luonnollisimmalta aloittaa vinkkaamalla meidän omat suosikkirannat Hangosta.

Suomen mantereen eteläisin kaupunki Hanko on kirjaimellisesti meren ympäröimä ja sen ansioista siellä myös pääsee uimaan melkein mistä vaan. Hangossa on kirkasta vettä ja upeita virallisia ja epävirallisia rantoja sekä uimapaikkoja, kuten myös rantaviivaa joka on merkitty luonnonsuojelualueeksi ainutlaatuisen ja harvinaisen kasvillisuuden -sekä hyönteislajiensa vuoksi.

Ennen rannalle lähtöä kannattaa myös katsoa mistä päin tuulee ja valita ranta sen mukaan, sillä tuuli voi ajoittain olla hyvinkin voimakas toisella puolen – ja toisella puolella taas aivan tyyntä. Hyvin tuulisena päivänä voikin osalla rannoista myös ihailla surffareita ja leijalautailijoita, etenkin Tulliniemi ja Silverstrand ovat heidän suosiossa.

SLAKTIS
Reimaritie 2

Länteen avautuva, eli ilta-auringossa kylpevä ja pehmeähiekkainen Sklaktis on se ranta johon me yleensä suuntaamme. Ranta on pieni, rauhallinen ja eritysesti perheiden suosima. Vesi on matalaa hyvin pitkälle ja hiekkapohja TÄYDELLINEN – ylipäätään rannan hiekka on kun ulkomailla, vaaleaa ja silkinhienoa. Matalan veden ansiosta vesi on yleensä myös lämpimämpää kun muualla. Pidemmällä merellä on ponttoonilaituri, josta isommat lapset tykkäävät hyppiä.

TULLINIEMEN RANTA (TULLINIEMI ETELÄ)
Tulliniementie

Silloin kun emme mene Skaltikselle suuntaamme yleensä läheiselle, etelään avautuvalle Tulliniemen rannalle. Tämä on mielestäni Hangon upein ranta – ja suurin. Pitkällä dyyniranalla saa helposti olla omissa oloissaan ja pidemmällä on sallittu ottaa aurinkoa ja pulahtaa veteen myös ilman rihman kiertämää. Tullinimen ranta on retkelijöiden ja surffaajien suosima ja sen alusta löytyy myös kahvila. Itse suosittelen kävelemään kaunista metsäpolkua parkkipaikalta niin pitkälle, että vastikään rakennetut pitkospuut tulevat vastaan ja jatkamaan matkaa vielä niitä pitkin rannan toiseen päähän (eli sinne (tyhjälle) nudistipuolelle).

Myös Tulliniemellä hiekka on pääosin silkin pehmoista, mutta siellä on myös paljon hienoja pyöreiksi hioutuneita kiviä. Vesi täällä on yleensä kylmempää ja ihan pienten lasten kanssa uiminen haastavampaa, koska vesi on heti polviin asti ja kauempana ohi ajavat rahtialukset tuovat välillä isojakin aaltoja. Tuulisella säällä rannalta voi bongata kymmenittäin leijalautalijoita.

RAKKAUDEN POLUN HYPPYKALLIOT
Appelgrenintie 10

En valitettavasti osaa tai uskalla kertoa tarkalleen niitä kohtia joista voi ”turvallisesti” hyppiä kalliolta alas ja päästä helposti takaisin ylös, mutta näin kesäaikaan suositut paikat löytyy helposti seuraamalla muita ja pitämällä korvat höröllä. Casinon rannasta lähtee Rakkaudenpoluksi merkitty luontopolku ja se kulkee ajoittain myös läheltä kallion reunaa, joten veteen hyppijöitä on helppo bongailla. Siellä on ainakin yksi vähän isompi, noin kolmen-neljän metrin hyppypaikka sekä siitä vielä eteenpäin, vähän rauhallisemmasta menosta pitäville noin metrin korkuinen hyppypaikka täydellisene luonnonkiviportaineen.

KESKUSTAN UIMARANTA / REGATTARANTA / LEIJONARANTA
Appelgrenintie 2

Jos vietätte vaikkapa vain päivän Hangossa, voi keskustan ranta olla paras vaihtoehto pikaiselle pulahdukselle. Se on nimittäin nimensä veroisesti keskustassa, siitä on ihan lyhyt kävelymatka satamaan, kaupoille, kirppiksille, museoon, ravintoloihin ja kadun toiselta puolelta löytyy myös kiva leikkipuisto sekä jätskikiska. Ja vaikka aivan takana hyöriikin kaupungin vilinä, avautuu edessä ihan mielettömän kauniit maisemat ja upeat kalliot joille kannattaa ehdottomasti myös mennä käyskentelemään. Ranta tunnetaan myös nimellä Regattaranta, Leijonararta ja Hanko Spa:n ranta.

KAPPELISATAMAN KALASTAJAMÖKKIRANTA JA VARISNIEMEN SALAINEN KIVIRANTA
Kappelisatamantie 1 / Varisniemi

Sotahistoriallinen luontokohde Varisniemi Hangon on pohjoispuolella, mutta ennen luontopolulle suuntaamista kannattaa käyskennellä viereisellä pienellä Kappelisataman-alueella, joka on täynnä toinen toistaan söpömpiä pieniä kalastajien majoja ja mökkejä. Aivan majojen ja Varisniemen kallion välissä on myös pieni hiekkaranta, joka sopii hyvin uimiseen myös lasten kanssa. Siellä on paljon kasvillisuutta, perhosia ja simpukankuoria. Samalta rannalta on nähty täällä blogissa kuvia ennenkin, viime elokuussa sekä muutama vuosi sitten jouluna.

Kun Varsisnimen sotahistoriallista luontopolkua lähtee kävelemään ja saapuu korkealle, vanhojen tykkipaikkojen päälle ollaan jo lähellä upeaa kivirantaa, jonka me satuimme vahingossa viime kesänä löytämään. Kävele siis tästä vielä vähän eteenpäin ja laskeudu metsää pitkin alas ja suuntaa sitten kohti merta niin löydät paikan – suosittelen ottamaan uimakengät mukaan. Jos siis haluaa pienelle seikkailulle ja sen jälkeen tai välissä pulahtamaan, Varisniemi on oiva kohde.

PLAGEN
Appelgrenintie 12

Plagenin ranta on Hangon suostuin ranta ja ehkä juuri siksi vähiten oma suosikkini. Otin sen kuitenkin mukaan tähän listaukseen, sillä onhan se etenkin lasten kanssa aika kätevä ja tulvillaan aktiviviteetteja – on ravintola, rantabaari aurinkotuoleineen, leikkipaikka, autorata, suppilautavuokrausta ja paljon muuta. Parhaiten ranta on kuitenkin tunnettu vedessä olevasta karusellistaan. Pyörivään karuselliin voi hypätä roikkumaan ja siitä loiskauttaa itsensä veteen. Parhaiten karuselli toimii noin 8-10 vuotailla ja sitä vanhemmilla lapsilla. Rannalla on kuitenkin mahdollista löytää myös rauhallisimpia paikkoja lähtemällä kalliolle Bellevueen päin – josta muuten löytyy myös iso kaunis hiekkaranta.

Muita kivoja rantoja:
HANGONKYLÄN UIMARANTA & INVALAITURI
MÄRSAN HYPPYTORNI (+ RANTA)
NELJÄN TUULEN TUVAN PIKKURANTA & TUVAN JA RÅUDDENIN VÄLINEN RANTA
SILVERSAND
HANGON CASINON RANTA
BELLEVUE
ITÄMERENPORTTI
…. ja monta monta muuta. Tästä pääset katsomaan suosituimmat rannat suoraan kartalta.

– Kevään ensimmäiset kukat ja pisamat bongattu
– Mahdottoman monta syötyä suklaamunaa
– 2 sisälle eksynyttä kärpästä
– 3 kotkaa, 2 haukkaa, 10 joutsenta, 1 kurki nähty ja 1 palokärki kuultu
– Lumettomat kadut ja metsät
– 2 pellillistä leivottua pullaa
– 2 metsäretkeä
– 2 retkeä rannalle
– Pitkästä aikaa hyvät lukemat askelmittarissa

– 1 meressä uinti (en minä)
– 16 kerättyä simpukkaa
– Munanetsintää metsässä ja talossa
– 2 cm päivävauhtia kasvavat herneenversot
– Pyöräily -ja aperolkauden korkkaus
– 1 aamu-päikkärit sohvalla lastenohjelmien pyöriessä taustalla
– Kotiin jätetty läppäri
– 1 kippo jäätelöä
– Eväsretki trollipolulla
– 183873282130230320 talvihorroksestaan herännyttä muurahaista

– 3 koristeltua pääsisäisoksaa
– Pelkissä verkkareissa tai jumppalegginsseissä, hupparissa ja villasukissa oleilua
– Tiukkaa mietintää siitä, mitä tehtäisiin jos tulisi zombihyökkäys, haitornado, dinosaurustornado, zombivesisade tai jos talot tahtoisivat litistää meidät
– 1 harhaankävely matkalla leikkipuistoon
– Oksettavan kamalat ja ihanat vauhdit riippukeinussa
– 1,5 tuntia kuunneltua äänikirjaa
– 4 luettua lastenkirjaa (x15)
– 3 jaksoa zombisarjaa
– Kirpeä ilma ja ihana lämmittävä aurinko
– Taaperon kanssa kovaan ääneen ulkona kävellessä laulettu ”Kukkia, kukkia, kevät on täällä!”

Joulu meni juuri niin kun oln toivonutkin, rauhallisesti, stressittömästi, tärkeiden ihmisten seurassa ja hyvin syönneenä. Ja koska sain nukkua yhdet tosi makoisat päikkäritkin, voin jopa sanoa myös levänneeni- niin paljon kun se nyt pienen vauvan kanssa on mahdollista.

Vietimme jouluaaton Hangossa ja olinkin kovasti jo ennakkoon odottanut käyskentelyä lumisilla rannoilla. Vaikka odotukseni olivat korkealla, silti upeat utuiset maisemat ja pakkashangella kimaltelevat auringonsäteet ylittivät ne heittämällä. Käytiin itseasiassa kolmella eri rannalla ja kaikki olivat ihan toisistaan poikkeavia. Yhdellä rannalla meri oli jo pitkälle jäässä, jonka jälleen aallot vielä velloivat paksuna jäähileisenä massana. Se oli maagista katseltavaa.

Toisella rannalla taas paistoi aurinko ja hiekkarantaa näkyi edelleen silmänkantamattomiin. Jos sulki silmänsä, pystyi kuvittelemaan itsensä sinne kesällä laineiden liplatellessa. Teki hyvää päästä kävelemään luonnonhelmaan ja rauhaan. Etenkin se rauha tuolla on ihmeellistä. Ettei muutamaa joutsenta lukuunottamatta rannoilla ollut ketään muita kun me ja meri.

Terveisiä syksyisestä Hangosta! Vietettiin koko laajentunut perheemme viikonloppu siellä Anopin huomassa. Olemme tässä seurustelumme ja avioitumisemme aikana toki myös pikkuhiljaa tutustuneet toistemme sukulaisiin. Se on ollut ajoittain itselleni aika jännittävääkin, sillä aina sitä toivoo että kaikki tykkäisivät toisistaan ja tulisivat hyvin juttuun.

Etenkin puolison äidin kanssa sitä olisi mielummin lämpimät kun kylmät välit. Pojilla ja äideillä on nimittäin yleensä ihan omanlainen suhteensa ja tuoreena tyttöystävänä sitä voi tuntea tarvetta todistella olevansa hyvä ja toivoa hyväksyntää joskus vähän liiaksikin. Viimeistään nyt kuitenkin tämän viikonlopun aikana minulle vahvistui, että niin minut kun Kaapo ja Elviskin on ottettu erittäin lämpimästi ja sydämellisesti mukaan osaksi sukua, juuri sellaisina kun olemme. On tärkeää voida olla ihan oma itsensä, sillä samoin kun puolisonkin kanssa, toivottavasti myös muiden uusien sukulaisten kanssa kehittyy koko loppuelämän kestävä hyvä suhde.

Samalla kun meillä oli oikein ihana viikonloppu, oli ilmassa myös haikeutta. Surua ja murhettakin. Syksy oli vahvasti läsnä ja viimeistään nyt oli selvää että kesä on takana päin. Pihan kukkaloisto oli hiipunut ja mereltä käyvä tuuli toi mukanaan syksyistä tuoksua. Oli myös huolta läheisistä, itsellä isoja päätöksiä tehtäväksi sekä pohdintaa siitä kuinka olla toisen tukena vaikena aikana, silloinkin kun ei oikeastaan voi tehdä tai auttaa mitenkään. Vinttikammarissa, hiljaisuudessa ja raikkaassa meri-ilmassa, maistui kuitenkin hyvin uni. Kroppa sai levätä ja mielikin oli onnellinen niistä kaikista ihanista hetkistä rakkaiden ihmisten kanssa.

Onneksi lähdimme, vaikka kaupungissakin meillä olisi ollut vaikka mitä tekemistä. Teki hyvää päästä rahoittumaan luonnon helmaan ja tutustumaan vähän paremmin uuteen anoppiin. Tulliniemen henkeä salpaavan kauniilla rannalla, tuulen pyörittäessä hiuksia pystyi hetkeksi unohtamaan kaiken, olla vaan ja tuntea merituulen hymyilevillä kasvoillaan. Muistaa se, että vaikka meillä kaikilla on omat taakkamme ja huolemme, meillä on myös todella paljon hyvää, onnea ja rakkautta.