Kerroin muutama päivä sitten että kävimme siskopuoleni kanssa heppataleilla, jossa hänenkin hevosensa asuu. Hevosten, ponien ja varsojen lisäksi talleilla on koiria, kissoja, possuja, kanoja ja kukkoja. Ennen tallin lattialla viipotti myös marsuja ja viereisellä tilalla on iso vuohitarha ja toisella naapurilla taas härkiä. Näinpäs sellaisen vauvan käsivarren kokoisen heinäsirkakin… Pojat muistivat hyvin vuoden takaiselta käynniltään Amanda-ponin, jolla pääsivät ratsastamaan. Yhdestä tallista löytyi myös maailman suloisin, hiljattain syntynyt uusi vasa.

Jos jostain omassa kasvatuksessani olen erityisen ylpeä, niin siiä että olen opettanut lapset kunnioittamaan niin erilaisia ihmisiä kuin eläimiäkin. En kiellä etteivätkä he vaikka tuttuja koiria välillä käsittelisi vähän kovakouraisesti, mutta silloinkin näkee että että siinä on kovasti rakkautta ja välittämistä mukana. On ihana huomata että pojat tykkäävät tosi paljon kaikista eläimistä ja ovat kovasti kiinnostuneita niistä. Aivan mahtavaa kädsä heidän kanssaan vaikkapa juuri tuolla talleilla, mutta ihan kadulla kulkiessammekin he kyllä huomaavat jokaikisen koiran ja linnun ja kehuvat niitä söpöiksi.

Kuten olen aiemminkin kertonut, poden kovaa koirakuumetta ja oman koiran ottaminen on ollut vakavasti mielessä ainakin vuoden verran. Kuitenkin haluan tarjota parhaan mahdollisen elämän tulevalle lemmikillemme, enkä ole varma voiko vielä tässä elämäntilanteessa sellaista tarjota. Talleilla ollessamme löysimme niityltä hevosten joukosta nuoren koiranpennun. Naskalihampainen villikko vähän jännitti poikia, mutta itse olisin voinut napata sen vaikka heti mukaan (samoin kun mietin miten saisin huomaamattomasti salakuljetettua sikopuoleni koiran mukaan kotiin). Koiranpentu löysi lopulta kotiin, mutta koirakuumetta se ei totisesti helpottanut. Joku päivä vielä.

Vaikka tällaisia kaupunkilaishöpsöjä ollaankin, haluan ehdottomasti sälilyttää oman ja lasten yhteyden eläimiin ja luontoon aina. Elvis onkin ilmoittanut jo ryhtyvänsä isona eläinlääkäriksi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olen
– kokenut ylpeyttä ja huvitusta elviksen ekasta peiliselfiestä
– törmännyt sattumalta espanjan tindermatchiin ja jäätynyt totaalisesti
– käynyt tivolilaitteessa
– syönyt liikaa herkkuja
– valvonut joka ilta myöhään
– nukkunut joka aamu myöhään
– kokenut koirarakkautta
– käynyt elämäni halvimmassa sokeroinnissa
– suunnitellut olkkarin ja makkarin sisustuksen uusiksi
– aloittanut kirjoittamaan kirjaa
– käynyt meressä melkein uimassa
– ollut kiitollinen perheestä
– ostanut viinapulloja sisustusmielessä
– sairastanut (parhaillaan) keuhkoputkentulehdusta tai vastaava
– raivonnut lapsille
– nauttinut elämästä ja kaikesta
– varannut tatska-ajan
– kieltäytynyt töistä
– tehnyt töitä
– toivonut että matkasta jäisi ihania muistoja lapsille
– ikävöinyt
– nukkunut päikkäreitä
– lopettanut suuttuuneena olon
– jännittänyt siskopuolen talokauppoja
– ollut tekemättä mitään
– haaveillut mökkiviikosta kavereiden kanssa
– shoppaillut
– nähnyt kummallisia unia
– vauvakuumeillut ja katsellut netistä vaunuja
– suunnitellut kesän festareita
– leikkinyt vesisotaa lasten kanssa
– en vieläkään varannut paluulentoja

näin muutamia asioita mainitakseni.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tässä vain muutama kuva eiliseltä reissulta heppatalleille. Siskopuolellani on hevonen tässä melko lähellä, ja olenkin kirjoitellut talleista myös viime vuonna. Se on vaan tosi ihana paikka. Toki hevosten ja muiden eläinten, mutta myös mielettömien maisemien ansiosta. Vuorilta kun näkee viikunapuiden yli merelle saakka. Aika jännää on käydä myös maastossa ratsastamassa, ikinä ei tiedä tuleeko kapealla vuoristotiellä vastaan satapäinen vuohilauma vai härkiä.

Eilen päästiin poikien kanssa katsomaan kun uudet ystävykset, Tietsu ja Lucas, leikkivät. Tietsu on siis siskopuoleni 8-vuotias ruuna ja Luca taas parivuotias, vielä vauvakarvainen, poni-poikanen. En oikeasti ole tiennyt että hevosetkin leikkivät keskenään niin rajusti. Jos siis noin kauheasti tykkäävät toisistaan kun nuo kaksi. Kierivät maassa, painivat – ihan kun koirat. Mutta vaan kymmenen kertaa isommin. Lievästi sanottuna hiekka vähän pöllysi. Leikkvät itsensä ihan hikisiksi. Vähän jännitti seurata vierestä. Ihana oli taas huomata ettei (tässäkään tapauksessa) ystävyys katso ikää tai kokoa tai muutakaan. Ja miksi pitäisikään jos vaan tulee hyvin juttuun. Ihant nuo kaksi villiä.

Ja oli siellä talleilla vaikka mitä muutakin ihanaa, mutta se kuvatulva sitten vähän myöhemmin 🙂

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

No ei kauheasti mitään, mutta lähemmäs pari vuotta sitten ostamani Cambridge Satchel laukkuni on saanut blogissa ihan liian vähän huomiota. Ja samalla pääsen esittelemään supesöpöä vaalenpunaista lompakkoani sekä nallekarkki puhelimen kuorta.

Tuo laukku oli minulla varmaan vuoden säilössä, kunnes alkukeväästä otin sen takaisin käyttöön. Syy kaapin pohjalla lojumiselle oli se, että laukku oli minulle vähän liian suuri. Minulla ongelmana nimittäin on haalia laukkuihini niin paljon tavaraa, etten lopulta löydä niistä mitään. Siksi olenkin todennut, että minun pitää käyttää vain pienen pieniä laukkuja – joihin mahtuu juuri ja juuri puhelin, kukkaro ja avaimet.

Lompakon kanssa sama homma. Suuri lompakko täyttyy hetkessä kuiteilla ja kaikenmaailman korteilla, niin ettei sieltäkään meinaa löytää mitään. Siksi olenkin käyttänyt pientä kukkaroa niin kauan kun muistan.

Nyt kuitenkin Zara Homesta löytyi niin söpö pinkkikullattu nahkalompakko etten vain voinut jättää sitä ostamatta. Tuli heti vähän aikuisempi fiilis, mutta kuitenkin lompakko on sopivan pieni. Sinne mahtuu vain muutama tärkein kortti. Samalla reissulla Bershkasta ostin nuo nallekuoret puhelimeen. Kaikkien mielestä ne on järkyt, eli juuri täydelliset mulle.

En enää muista onko tuo Satchelini 11 vai 13 tuumainen, mutta yllättävän paljon sinne mahtuu tavaraa. Yritän kuitenkin pitää sisällön minimissä ja kuljetan sitten mielummin vaikka kangaskassissa tai rattaissa roikkuvassa repussa muun sälän. Kameran, nenäliinat, laastarit, juomapullon… Kaiken. Helpompi kun laukusta ei pursuile kaikkea tai soivaa puhelinta pidä kaivaa niin kauaa että soitto lakkaa. Vaikka kyllä tänä aamunakin heitin tuostakin kasan roskia pois… Aina sitä voi ainakin suunnitella olevansa vähän järjestelmällisempi kun on. Mites muilla? Aiheuttaako isot laukut samanlaista päänvaivaa?

ps. en tiedä mikä mun kuvien asettelua vaivaa..mutta koitan korjata sen. Nyt kuitenkin heppatalleille!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Eilisen rantsupäivän jälkeen oli pakko ottaa pojista myös päivän asu-kuvat. Nauratti niin itseäni, kuten selkeästi monia vastaantulijoitakin, lasten lomalookki. Ei pienintäkään epäilystä millä asiolla täällä ollaan. Turistit liikenteessä, moro vaan.

Löydettiin matkalla myös aivan ihana jäätelöbaari, Pitucca. Nelisenkymmentä itsetehtyä jäätelöä huusivat meitä astelemaan sisään. Ja onneksi mentiin. Maistettiin snikersjäätelöä, minttu-suklaata, kookosta ja aivan ihanaa hubbabubbaa vaahtokarkeilla. Kuten poikien paidoista ehkä näkee. Nam. Olen yrittänyt olla herkuttelematta täällä ihan joka päivä, mutta…

Noi poikien Vimman shortsit on uudet ja itseasiassa ainuat vaatteet jotka tätä reissua varten hankin. Niitä on meillä useammat eri koossa. Noita pienempiä kokoja (Elviksellä 80cm ja Kaapolla 100cm) olen käyttänyt pojilla uikkareina rannalla. Puuvillashortseista lähtee hiekkakin paremmin kun uimapukumateriaalista, joihin se jää inhottavasti sinne kankaan sisälle. Ja kuivuvatkin tosi nopeasti.

Reissun ekoina päivinä oli vähän pilvisempää, mutta sitten alkoi kunnon helteet. Eipä tarvitse paljoa vaatetta ulos pukea. Sen verran, että ihmisten ilmoilla kehtaa kulkea. Yksi ostoskeskuksen vartija kävikin jo eräs päivä ojentamassa. Pojat kävivät sellaisella ulkona olevan ostarin suihkulähteessä vähän viilentymässä. Eikä siinä suihkussa mitään, mutta märkää paitaa ei olisi saanut riisua. Turistit liikenteessä osa 2…

KAAPO: lippis HUF^, aurinkolasit markkinoilta, paita Primark, shortsit VIMMA^, kengät Havainnas
ELVIS: lippis HUF^, aurinkolasit markkinoilta, paita Bobo Choses, shortsit VIMMA^, kengät Bogi ^saatu

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.