Ai vitsit olen kaivannut paljon kaksinkeskistä aikuisten aikaa. Tuntuu, että arkena sitä on tosi vaikea ottaa, kun myös se ihan oma aika on niin kortilla. Iltaisin, lasten mentyä nukkumaan sitä jaksaa juuri ja juuri ripustaa pyykit kuivumaan ja sitten on valmis itsekin nukkumaan. Olen jo pitkään haaveillut kerran viikossa tapahtuvasta, edes parin tunnin treffi-illasta, mutta kenellä sellainen muka oikeasti onnistuu? Meillä ei ainakaan.

Siksi tämä pikkuinen pyrähdys kaksistaan, kokonaan pois kotiympyröistä teki tosi hyvää. Välillä olisi ihanaa viettää aikaa kaksin (ja yksin) myös kotona, mutta nyt tämä miniloma oli ehdottomasti paras päätös tähän väliin, onhan täällä himassa ehditty luuhata. Marraskuun aurinko helli kun me vaelsimme hiljaisilla Hangon rannoilla ja metsiköissä. Ah, oli niin ihanaa ja rentouttavaa.

Pieni keski-ikävaroitus kieltämättä leijui usein ilmassa, esimerkiksi silloin kun ajoimme varta vasten katsomaan erästä vanhaa tammea ja googlailimme sen historiaa, tai kun kiipesimme kalliolle laskemaan joutsenia ja juomaan termarista teetä. Ihanaa se oli silti. Kuten myös takkatuli ja iltapäiväpunaviini ulkoilun päätteeksi.

Koska toimme kotiinviemisiksi vähän ikävemmän tuliaisen, eli vatsapöpön, en pysty tällä hetkellä parempaan kun läiskäyttämään nämä ihanan lomamme varrelta napatut kuvat tänne ja painumaan takaisin hytisemään peiton alle. Kerään voimia silläkin ajatuksella, että huomenna on sitten varmaan koko loppuperheen vuoro…

Sain ihan hurjan määrän kysymyksiä hotellistamme – ja sitä kyllä etsittiin ja vertailtiinkin hiki hatussa monta iltaa. Koska hotellimme kiinnosti niin monia, kirjoitan siitä myöhemmin vielä ihan oman postauksensa.

Ehkä nyt sen verran kuitenkin vielä sanon, että loma oli ihana ihana ihana ja tuli niin tarpeeseen. 11 tuntia auringonpaistetta päivässä, lämpöä (kuumuutta), tuulessa heiluvia palmuja, pisamia, uimista, kiireetöntä yhdessäoloa – ja kokoajan syötiin. Myy oli aivan elementissään ja tuntui oiken puhkeavan kukkaan kaikesta saamastaan huomiosta. Oli ihana seurata hänen touhujaan. Ja minäkin osasin olla jopa neljä kokonaista päivää kurkkaamatta sähköpostiini!

Arki-sarjassa julkaistaan vuoden joka viikolta arkisia tapahtumia, jotka ovat tallentuneet puhelimeen. Viikko 5.

Arki se on lomallakin – näin ajattelin etukäteen kirjoittavani, mutta ei se kyllä ollut. Oli ihan lomaa. Joku muu teki ruoat, petasi sängyn ja vei roskat. Me nautittiin. Yritin kuitenkin valita tähän mahdollisimman arkiset kuvat viime viikolta, sillä kuului siihen myös aamuiset kaurapuurot, karkaileva taapero, hiekkaleikit ja aikaiset herätykset (huom nuo kammottavan räikeät muovikrääsät saimme hotellinaapureiltamme :D). 

Vanhemmat postaukset:
Arki 1 & 2
Arki 3
Arki 4

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteisyössä Visit Tampere, Joulu Tampere ja Indieplacen kanssa

Vietimme poikien kanssa ihanan jouluisen viikonlopun Tampereella, Visit Tampereen kutsumina. Reissun ajankohta ei olisi voinut osua paremmin nappiin, nimittäin muutama pakkasaste, auringonpaiste ja joka paikkaa koristava lumi tekivät kaikesta ihan erityisen kaunista. Tampere oli saanut ylleen myös kaikkialla kimmeltävät jouluvalot ja siellä täällä kadun kulmaa koristivat myös kuuset ja kranssit.

Tampere on itselleni suht tuttu kaupunki ja pojatkin ovat siellä käyneet muutamasti, mutta emme ikinä näin joulun aikaan. Suosittelenkin oikein lämpimästi sinne suuntaamista, jos haluaa päästä joulutunnelmaan – siellä se todistetusti onnistuu! Tampereella tapahtuu nyt joulun alla paljon kaikenlaista ja mekin ehdimme muutamassa päivässä kokea vaikka mitä, tässä siis meidän vinkkimme jouluiselle Tampereelle:

KOIRAMÄEN JOULU

Särkännimessä sijaitsevassa Koiramäessä emme olletkaan aiemmin käyneet, emmekä siis oikein tienneet mitä odottaa. Astuessamme porteista sisään olimme yhtäkkiä taianomaisessa joulumaailmassa. Aurinko oli juuri laskemassa ja me kolme huokailimme yhteen ääneen, miten kaunista kaikkialla oli. Joulu oli täällä.

Itse Koiramäki oli kauniisti lumen peitossa, mutta senkin alta saattoi nähdä miten tarkkaan ja yksityiskohtaisesti paikka oltiin rakennettu. Kauniita puutaloja ja eläinten aitauksia koristivat erilaiset jouluvalot ja koristeet, taustalla soi joulumusiikki. Ihan aluksi tapasimme muutaman ponin, sitten lampaita. Lämpimässä jouluisessa tallissa näimme myös vuohia, kanoja, possuja ja pupuja.

Joka puolella riitti ihmeteltävää. Pojista oli hurjan hauskaa bongailla lumen alle jääneitä Koiramäen hahmoja. Paikalla oli perheitä eri ikäisten lasten kanssa ja minäkin suosittelen paikkaa ihan kaiken ikäisille! Toimii hyvin niin taaperoille, että tuollaiselle kymmenvuotiaallekin. Koiramäen Joulussa on kiertelyn ja katselun lisäksi paljon muutakin ohjelmaa, kuten poniajelua, pipareiden koristelua, ohjattuja jumppahetkiä, villasikojen leikkihetki (nämä possut olivat niin suloisia), porojen ruokintaa, tonttuleikkejä, askartelupaja ja tottakai Joulupukki.

Pojat tykkäsivät leikkiä myös Drakkulan linnassa. Välissä kävimme lämmittelemässä (ja herkuttelemassa) viehättävässä Kahvila von Guggelböössä. Siellä oli vaikka mitä ihania jouluisia leivoksia ja kakkuja sekä tottakai riisipuuroa ja glögiä.

Mennen tullen kävimme hämmästelemässä maisemia myös viereisessä Näsinneulassa. Oli hauska nähdä ensin Tampere vielä kun aurinko vähän pilkahteli ja sitten myöhmmin ihan pimeällä. Meillä oli rannekkeet joilla pääsi Koiramäen Joulun lisäksi siis myös Näsinneulaan että planetaarioon ja akvaarioon. Planetaariossa emme tällä kertaa ehtineet käydä, mutta kaloja kävimme katsomassa. Vielä lähtiessämme Elvis halusi poiketa Koiramäen putiikissa ostamassa omilla rahoillaan Villasika-pehmolelun – kuten sanottu, ne todella veivät sydämemme

TALLIPIHA

Huolimatta siitä, että Tampere on itselleni jokseenkin tuttu, en ole ennen käynyt sen ihanalla Tallipihalla. Nyt joulun aikaan Tallipihalla on kaikkea jouluista extraa, kuten lisää erilaisia paikallisia käsityömyyjiä, itse tehtyjä herkkuja ja lapsille karuselli. Tallipihalta löytyy myös poneja, aasi, lampaita, kanoja ja mahdollisuus vaikka hevosajelulle. Tämä on ihan mieletömän tunnelmallinen paikka ja joulufiilis on täälläkin taattu!

Itse tykkäsin Tallipihan iloisesta mutta rauhallisesta tunnelmasta. Viihdyimme täällä monta tuntia, jokainen rakennus koluten. Pihan perältä löytyy paikan helmi – Tallipihan Suklaapuoti. Maineikas suklaapuoti on tulvillaan mitä ihanimpia herkkuja, emmekä mekään voineet vastustaa heidän itse tekemiään suklaapalleroisia, joita löytyy kaikissa mahdollisissa mauissa. Miltä kuulostaisi vaikka shampanjasuklaa syötävällä kultatomulla? Voin kertoa, että hyvää oli. Ainut huoli minulla on nyt se, että saadaanko me suklaat säilymään jouluun asti vai pitääkö tehdä uusi reissu Tampereelle suklaan perässä.

Myös Joulupukki vieraili Tallipihalla ja minäkin pääsin pukin kanssa yhteiskuvaan. Pihalta löytyy lisäksi kahvila, josta saa kuuluisia vohveleita sekä lasten leikkipaikka. Jos on tarvetta mummon itse kutomille villasukille tai myssyille, niin täältä saa. Myös todella kauniita erilaisia joulukukkia, tuoreita ja kuivattuja, sekä kransseja sai kauhdestakin eri paikkaa. Tänne voi tulla muutenkin vain käyskentelemään, rapsuttelemaan Tallin eläimiä ja hakemaan joulutunnelmaa.

JOULUTORI

Perinteisempi Joulutori myyntikojuineen löytyy Tampereen keskustorilta. Joulutorin jouluisen tuoksun haistaa jo kaukaa, erilaisten käsitöiden lisäksi täältä kun nimittäin saa kaikkia ihania jouluherkkuja kotiin vietäväksi ja lahjaksi, että heti paikan päällä syötäväksi. Kuten kuumia kastanjoita, suklaaseen upotettuja omenoita, erilaisia sillejä, valkosipulissa paistettuja ruisleipiä, Pyyningin munkkeja ja kaikkea muuta mahdollista. Lavalla esiintyy eri esittäjiä ja etenkin sunnuntai-iltaa kohden tori oli ihan täynnä porukkaa.

Torin vierestä, Vanhan Kirkon puistosta löytyy myös paljon kaikkea jouluisaa, kuten itse kirkko ja seimi, Lumikuningatar ja Jääprinsessa, poniajelua, Joulupukki sekä jääveistosteltta. Pimeän tullen oli hauska vain kävellä ympäri puistoa ja ihmetellä valoja ja joulun tunnelmaa. Illalla alkoi yhtäkkiä myös sataa tosi paljon lunta ja se teki kaikesta vielä astetta maagisempaa.

RAVINTOLAT

Tampere on täynnä myös tosi hyviä ja kiinnostavia ravintoloita ja kahviloita. Niitä on ihan loputtomasti ja joka korttelista bongasin kivan näköisiä paikkoja. Jos käyt Tallipihalla, suositelen ehdottomasti syömään vieressä olevassa Finlaysonin Palatsissa. Jo pelkkä rakennus ja sen pihapiiri on historiaallisesti merkittävä ja todella upea – ja niin oli ruokakin! Aluksi hieman jännitti mennä nälkäisten ja hieman villiintyneiden lasten kanssa niin hienon näköiseen paikkaan, mutta tunnelma oli kuitenkin rento ja lapsetkin taisivat vaikuttua Palatsin puitteista.

Muita Visit Tampereen meille valitsemia ravintoloita olivat vanhaan myllyrakennukseen rakennetu Ravintola Myllärit, jossa myöskin lapset huomioitiin kivasti. Tosin poikien syömisestä illallisella ei mainannut tulla mitään, niin hienot Tampereen Kaupungin teettämät väritys -ja puuhakirjat he saivat – nissä riitää tekemistä vielä kotonakin. Lisäksi kävimme pitkän kaavan mukaan rennolla lounalla kauppahallin kortteleissa sijasevassa Astorissa.

MAJOITUS

Tampereelta löytyy paljon hotelleja, kuten uusi Torni ja tutumpi Ilves, joista molemmista on huikean hienot näkymät kaupungin ylle. Koska me olimme lasten kanssa liikkellä junalla, yövyimme kuitenkin aivan Tampereen rautatieasemaa vastapäätä olevassa Scandic Tampere City hotellissa. Keskeinen sijainti helpotti ja nopeutti liikkumista ja kotiinpäin lähtiessä oli kätevä käydä vain nappaamassa laukut hotellilta ja kävellä tien yli junaan. Kaapo ja Elvis rakastavat hotelleja ja hotellien aamupalaa. Istuimmekin aamulla rauhassa reippaasti yli tunnin hotellin herkkuja nautiskellen. Mustamakkara jätetiin kuitenkin tällä kertaa välistä.

MUUTA TEKEMISTÄ

Lisää joulutunnelmaa löysimme myös Finlaysonin alueelta, jossa kävimme ihan reissumme aluksi myös Vakoilumuseossa. Teimme siellä agenttitestin ja se olikin hauska tapa purkaa junamatkan istumisesta syntyneet liiat energiat. Tuollainen kiva ja yhteystyöllä toteutetava tekeminen sopi muutenkin hyvin ressun alkuun, vaikkei nyt varsinaisesti jouluun liittynytkään. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, olisimme varmasti käyneet ainakin Pikku Kakkosen puistossa. Reissua varten latasin puhelimeen tampere.finland – sovelluksen, josta löytyy vinkkejä, tapahtumia, tarjouksia ja kaupungin kulttuuriraitteja, joiden avulla voi tutustua kaupunkiin eri teemoilla. Lisää Jouluista tekemistä löytyy Joulu Tampere sivustolta.

Tosi tosi ihana reissu, aina ei tosiaan tarvitse lähteä edes kovin kauas kokeakseen jotain uutta. Matka oli myös kiva aloitus joulukuulle, kun pääsi nut ihan oikeasti siihen iloiseen joulutunnelmaan käsiksi.

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Lapland Hotels & Indieplace kanssa

Lähdimme miehen kanssa pienelle lomalle, ihan kahdestaan. Olemme olleet kahdenkeskeisen rentoutumisen tarpeessa jo jonkin aikaa. Lapsiperheajesta on kuitenkin vaikea ottaa mitään suurta irtiottoa, vaikka juuri niistä arkisista askareista tekisi tosi hyvä päästä joskus edes hetkeksi pois.

Kun tulee puhetta irtiotosta tai lomasta, päähän tulee helposti mielikuvat etelän-lämmöstä, eli vähän pidemmästä reissusta. Usein nämä haaveet kaatuvat aikatauluhaasteisiin, budjettiin, lastenhoitopulmiin, ajatukseen siitä ettei lapsia kuitenkaan viitsi jättää ulkopuolelle ja viimeistään ilmasto -ja lentoahdistukseen.

Aina ei edes tule mieleen, että lomailla voi vaikka ihan omassa kotikaupungissa. Ei tarvitse matkustaa kauas kokeakseen elämyksiä tai rentoutuakseen. Staycation, eli lähimatkailu ajaa parhaimmillaan saman asian. Ja matkustamiseen kuluneen ajan saa käyettyä paremmin hyödyksi vaikkapa vaahtokylvyssä vähän pidempään nautiskellen.

On oikeastaan aika hauskaa viettää lomaa omassa kotikaupungissa, vähän kuin turistina. Tai tehdä kuten me, viettää vuorokausi hotellihuoneessa, kaupunkia sen kattoterassilta ihaillen (samalla kuohuviiniä siemaillen). No okei, käytiin me hotellin ravintolassakin aivan ihanalla illallisella ja aamupalalla.

Voin kertoa, että uusi viikko on joskus alkanut vähän arkisimmissa tunnelmissa, mutta ei tällä kertaa. Me nimittäin varasimme maanantai-tiistai väliselle yölle huoneen Helsingin keskustasta löytyvästä Lapland Hotels Bulevardista. Ensin veimme taaperon hoitoon mummolaan, parinsadan metrin päähän. Oli ihan kätevää ja oikeastaan aika jännä kokemus, kun kotoa lähtiessämme olimmekin kymmenen minutin ratikkamatkan jälkeen yhtäkkiä mystisen Lapin tunnelmissa. Ilman mitään matkustamiseen normaalisti liittyvää vaivaa. Kassissa vain vaihtovaatteet ja hammasharja.

Hotellin Staycation-pakettiin kuului yöpyminen, illallinen sekä aamiainen. Nimensä veroisesti pohjoisen mystisyys ja ripaus Lapin-taikaa näkyivät pieninä tyylikkäinä yksityiskohtina ympäri hotellia ja sen ravintolaa. Yleisissä tiloissa oli esimerkisi uniikkeja Anu Pentikin keramikkateoksia, sisustuksessa toistuvat tunnelmalliset tummat sävyt ja luonnonläheisyys. Tosin jopa hotellihuoneen vessassa soinut Joikhu-musiikki alkoi jo vähän naurattamaan, mutta toisaalta teki Lappi-kokemuksesta erittäin kokonaisvaltaisen.

Meidän upea ja ylellinen, ylimmän kerroksen Spa(!!!!!)-huone sisälsi mielettömät maisememat Helsingin kattojen ylle, ison, koko huoneen levyisen kattoterassin ja sitten sen itse span – eli huonettakin suuremman kylpyhuoneen isolla ammeella ja omalla saunalla. Myös ammeesta ja saunan lauteilta oli kauniit näkymät kaupungin ylle. Lähes kaikista Lapland Hotels Bulevardin huoneista löytyykin vähintään tuo oma sauna.

Itselleni parasta hotellissa olossa on aina iso sänky ja pehmeät valkoiset lakanat. Ja tottakai se, ettei ole mitään arjen askareita hoidettavana. Eli ei siivousta, ei pyykkiä, ei tiskiä. Ja tällä kertaa ei juuri mitään muitakaan velvollisuuksia tai vastuita – vain me ja yksi kokonainen vuorokausi kahdestaan.

Oli ihana valmistautua rauhassa illalliselle, etenkin kun kylpyhuoneessa oli täydellinen meikkipeili valoineen. Kukaan ei roikkunut lahkeessa, eikä tullut edes kiirekkään, kun ravintola oli vain yhden hissimatkan päässä.

Ennen illallista otimme drinkit hotellin aulabaarissa – ihan kun oikeasti lomalla. Istuimme ikkunapöydässä ilman kiirettä, juttelimme ja katselimme ohikäveleviä ihmisiä. Tässä vaihessa, kehon ja mielen vaipuessa kokoajan rentoutuneempaan modeen huomasin, miten ihan oikeasti olimmekaan olleet tämän tarpeessa.

Hotellin ravintola Kultá oli yhtä elämyksellinen kokemus kun koko hotellikin. Olin etukäteen lukenut ravintolan olevan hyvä ja sen taustalla hääriikin maineikas keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas. Silti menu, maut ja tunnelma pääsivät yllättämään erinomaisuudellaan. Hotellin ravintola on pääosin omavarainen ja aidot puhtaat maut eroittuivat kyllä edukseen.

Meille tarjoiltiin useamman ruokalajain yllätysmenu niihin sopvilla viineillä. Raaka-aineita ravintolaan tulee pohjoisesta omilta tuottajilta ja listalta löytyy monia harvinaisempia erikoisuuksia sieltä suunnilta – joita en halua liiaksi paljastaa, jos joku muukin miettii yllätysmenu-illalliselle menoa.

Yhden aivan ihanan herkun voin kuitenkin kertoa, nimittäin ravintolan omaan, yli kymmenen vuotta vanhaan juureen leivotun hillaleivän. Rehellisesti, en ole ikinä syönyt yhtä hyvää leipää ja ihan varmasti joku päivä käyn sitä uudelleen syömässä. Aion ehdottomasti vaatia, että sitä pitäisi saada ostaa myös mukaan! Tämäkin on aika kätevää staycatonissa, kun paikkaan pystyy palaamaan helposti vaikka seuraavana päivänä uudestaan.

Myös hotellin runsaalla aamupalalla toistui pohjoisen-teema, laadukkaat ja osittain erikoiset raaka-aineet, kuten
kuusenkerkkäsmoothie, Myrttisen kurkut, tilauksesta tehdyt savulohi -ja poromunakkaat, leipäjuusto ja Sodankylän hillat, jääkellarin pikkelöity lohi, Muonion mustikat sekä erilaiset marjajauheet.

Illallisen jälkeen meidän loppuilta meni omassa spassa rentoutuen, oli skumppaa, saunaa, vaahtokylpyä ja suklaakonvehteja. Välillä käytiin viilentymässä kattoterassilla. Aamulla nukuimme myöhään, laitoimme saunan taas päälle, kävimme aamupalalla, saunottiin ja nukuttiin päikkärit. Ainoastaan yksi asia jäi vähän harmittamaan – miksi emme varanneet samantien kahta yötä! Seuraavan päivän olisi voinut vielä viettää muhkeassa sängyssä sarjoja katsellen ja edellisillalta jääneitä suklaita syöden.

Reissusta on kuitenkin aina kiva palata kotiin ja tässä tapauksessa erityisen ihanaa oli, että olimme kotona jo puolituntia hotellista uloskirjautumisen jälkeen. Suosittelen lämpimästi kaikille pientä irtiottoa ja lähimatkailua, staycation konseptina on ihan mahtava ja helposti toteutettavissa milloin vaan!