MITÄ VOI TEHDÄ KESÄLLÄ KAUPUNGISSA

4/06/2020

Kuten varmasti monella muullakin, myös meidän kesäsuunnittelmat heittivät kuperkeikkaa koronatilanteen myötä. Heippa ulkomaanreissut, kuten roadtrip Ruotsin halki Tanskaan, synttärimatka junalla Pietariin ja bailuloma Berliinissä. Vaikka rajoituksia nyt hellennetään, me olemme vielä vähän varuillamme. Näillä näkymin edellisvuosien tapaan toteutetut mökkeilyt sukulaisen mökeillä ovat myös edelleen pannassa, mutta ehkä tietyin rajoituksin saamme jotain pientä järjestymään.

Meillä ei ole myöskään omaa autoa (emmekä koko uusperhe mahdu edes tavalliseen autoon, vaikka sellaisen välillä lainaan voimme saada), joten se rajoittaa myös paljon tekemisiämme, eli mitään kovin laajoja kotimaan reissujakaan koko konkkaronkan kanssa emme pysty tekemään – enkä ole ihan kartalla suositelaanko niitä edes tehtäväksi.

Edellisvuosina meidän kaupunkikesiin on kuulunut vahvasti maauimalat, useimmin Stadikka, jotka taidamme myöskin tänä kesänä jättää välistä vaikka vaikeaa tekeekin. Sen sijaan, että vaipuisimme kuitenkaan epätoivoon, teimme listan kaikesta kivasta kesätekemisestä, mitä kuitenkin voimme turvallisesti tehdä – ja sitä tekemistä on paljon!

Kesälomalla kaupungissa voi:

Tehdä itse jäätelöä / mehujäätä
Pitää kesäherkku-picnicejä (tai tilata pizzaa suoraan puistoon)
Metsäretki / tutkimusretki metsään
Telttailla (lerintäalue, saaret, isovanhempien takapiha)
Uida luonnossa ja testata uusia uimapaikkoja

Marjastaa ja mennä poimimaan mansikoita
Nukkua parvekkeella
Kunnella äänikirjaa riippumatossa
Hyppiä trampoliinila
Mennä saaristoajelulle ja vierailla lähisaarissa
Tehdä kukkaseppeleitä

Pitää skumppatreffit salaisessa / autiossa paikassa
Lennättää leijaa
Opiskella villiyrttejä ja kerätä niitä
Kylpeä parvekkeella
Pelata lautapelejä ulkona viltillä (tai sadepäivänä sisällä)
Leikkiä perinteisiä ulkoleikkejä, kuten kymmenen tikkua laudalla ja kirkonrottaa

Rakentaa hyönteishotelli
Tehdä manikyyri ja pedikyyri itselle
Käydä turvavälein puistoruokailussa
Tehdä paljon pyöräretkiä, hikisiä ja rauhallisia
Leikkiä hiekkaleikkejä rannalla
Vuokrata SUP-lauta, kanootti, vene

Käydä yöllisellä naku-uinnilla
Mennä aamu-uinnille aikaisin, ennen muun perheen heräämistä
Grillata
Käydä kotieläintilalla
Juoda aamukahvit auringossa
Myydä puistokirppiksellä

Katsoa leffaa lakanan alla ”teltassa”
Käydä ulkokuntosalilla
Kerätä niityltä kukkia
Lukea paljon
Olla vesisotaa

Tehdä koko perheen yhteisen kesäsoittolista ja tanssia
Piirtää kaatuliiduilla koko pihan pituinen temppu/hyppyrata
Ottaa kaverin koira hoitoon
Rakentaa jättiläissaippuakuplavälineet (ja tehdä jättikuplia)
Vuorata kaupungilta rantasauna omaan käyttöön

Listasta tuli pitkä ja silti varmasti vielä paljon juttuja unohtui tai ei tullut mieleen, saa siis ihmeessä täydentää sitä kommentteihin. Mitä kivaa tekemistä te keksitte kesälomalla kaupungissa?


TOUKOKUUSSA

1/06/2020

– Ostin ihanat kesälenkkarit
– Kävin ensimmäistä kertaa melkein kolmeen kuukauteen keskustassa
– Meillä oli treffit ja kahdenkeskistä aikaa
– Katsottiin Westwordin kolmas kausi yhdessä päivässä
– Olin ainakin neljä kertaa pickinillä
– Hytisin kylmästä ja läkähdyin kuumuudesta
– Kesä alkoi
– Olin iloinen, etten ollut ikinä ehtinyt viemään kesävaatekassia kellariin
– Löysin pitkään haaveilemani Burberryn takin nettikirpparilta puoli-ilmaiseksi
– Ostin nettikirpparilta myös kuntoonsa nähden ylikalliin tuolin (balanssi)
– Vietin neljä yötä ihan yksin kotona
– Maalasin makkarimme seinät
– Haavelin taas muutosta ja katselin asuntoja
– Vietin äitienpäivää
– Aloitin guashaamaan kasvojani
– Syötiin aika paljon pizzaa ja juotiin useampi pullo shampanjaa
– Aloin kuuntemaan taas äänikirjoja
– Kävin kokovartalosokeroinnissa (ja se oli ihanaa)
– Koulut aukesivat (ja kesäloma alkoi)
– Suunnittelin parvekkeen kesäkuntoon laittamista koko kuukauden (tällä viikolla aion saada sen vihdoin loppuun!)
– Kuvailin kukkivia kirsikkapuita
– Join kesän ekat jääkahvit ja söin ekat uudet perunat
– Minulla oli yksi täydellinen tukkapäivä (laittamisen jälkeen)
– Kulutin järkyttävän summan ruokaan (kauppa ja take a way)
– Olin energinen, väsynyt, stressaantunut, rentoutunut, rakastunut, vihainen, iloinen, surullinen, loppu, onnellinen, onneton, tyytyväinen, turhautunut, kyllästynyt, odottava, ylpeä, helpottunut, vakava, hassutteleva, murehtiva, unelmoiva, minä.


OMAA TAHTOA, LÄTÄKKÖLEIKKEJÄ JA SHAMPANJAA (ELI ARKI 20 & 21)

25/05/2020

Arki-sarjassa julkaistaan vuoden joka viikolta arkisia tapahtumia, jotka ovat tallentuneet puhelimeen.
Viikko 20 & 21

Koronakevät on sotkenut koko arjen käsitteen, tunnumme olevan jatkuvassa odotuksen, mutta samalla muutoksen tilassa. Iso muutos arkeen oli koulujen jälleen avautuminen, vaikka elämä ei sen myötä tavalliseksi arjeksi taas muuttunutkaan. Tai ainakaan sellaiseksi mitä se ennen oli.

Viime viikkoina on tapahtunut myös muita merkittäviä asioita. Pitkään jatkuneen karanteenin ansiosta uskalsimme myös ottaa vähän lastenhoitoapua vastaan ja pääsimme viettämään miehen kanssa vähän aikaa kaksin, ties kuinka pitkään aikaan. Pieniä irtiorttoja tästä oudosta arjesta otimme myös yksi sunnuntai-ilta korkkammalla shampanjan ihan vaan leikkipuistossa.

Jonkinlaiseksi elämäntapahtumaksi tai virstanpylvääksi voisi muistiin myös merkitä tahtoiän ihan virallisesti alkaneeksi. Megalomaaniset en halua puistosta kotiin -itkupotkumaahaheittäytymisraivarit tuntuvat toistaiseksi kuitenkin enemmän hellyttääviltä.

Pihalla kukkii yhtäkkiä tuomi ja reilun viikon takaiset kylmät sadepäivät ja lätäkköleikit tuntuvat jo kaukaisilta muistoilta. Kesä on täällä.

Vanhemmat arki-sarjan postaukset:
ARKI 1 & 2, ARKI 3 , ARKI 4,  ARKI 5, ARKI 6,  ARKI 7, ARKI 8,  ARKI 9,  ARKI 10,  ARKI 11,  ARKI 12,  ARKI 13 & 14, ARKI 15 & 16, ARKI 17 & 19


MAITOALLERGIAN KATOAMINEN

20/05/2020

Tai tarkasti kuvattuna otiskko kuuluisi: maito -ja kananmunaallergian katoaminen – olemme nimittäin päätyneet viimeaikaisten testailuiden perusteella siihen, että tämä on tapahtunut taaperon osalta. Hän ei ole enää allerginen.

Maitoallergia todettiin vauvan ollessa noin neljän kuukauden ikäinen. Sitä oli edeltänyt lukemattomia ja lukemattomia unettomia öitä, paljon itkua ja huolta. Vielä lääkäriin itkun vuoksi mennessämme en itse osannut epäilläkkään allergiaa, vanhemmat lapseni eivät olleen koskaan allergisia, mutta korvatulehduksia oli ollut, jota tälläkin kertaa epäilin.

Imetyksen haasteiden vuoksi olin joutunut antamaan vauvalle sen rinnalla myös korviketta, kunnes vauvan ollessa reilun kahden kuukauden ikäinen imetys loppui kokonaan. Kaupan valikoimista löytyi sopiva merkki, kaikki tavalliset korvikkeet ovat lehmänmaitopohjaisia, mutta niissä on jotain pieniä eroja. Vauvalla oli ärhäkkää ihottumaa rinnassa, mutta neuvolan lääkäri sanoi sen johtuvan kuolasta, poskien näpyt kuulemma hormonalisia.

Kun sitten yksityinen lääkäri totesi heti lapsen nähtyään ja muut oireet kuultuaan, että kyseessä on maitoproteniiniallergia ei asia parantunut kerralla, vaan sitten alkoikin monen kuukauden selvittely, uusien järkyttävän kalliiden erikoiskorvikkeiden testailu (vauvalle sopi lopulta se kaikista kallein, 700e / kk, jota jouduimme ostamaan ensimmäiset neljä kuukautta täysin omakustanteisesti ilman kela-korvausta), oireiden ylös kirjaaminen ja lääkärissä ramppaaminen.

Neljä kuukautta tuosta ensimmäisestä lääkärikäynnistä vauva pääsi allergiatesteihin, joka sekin on suolistolla reagoivalle maitoallergisille ikävä kokemus, sillä erikoiskorvikkeen Kela-korvausta varten testi täytyy tehdä kahdesti. Käytönnössä vauvalle juotetaan maitoa, josta hän saa kipuja, iho -ja vatsaoireita ja kun hän on viikon-kahden jälkeen jälleen saanut vatsansa kuntoon, testi pitää suorittaa taas. Onneksi meillä testaukset menivät kuitenkin hyvin, hän sai oireet oikeastaan heti ensimmäisestä pienestä maitotipasta, joten annettavat maitomäärät olivat todella pieniä ja hän tuli taas kuntoon nopeasti.

Samalla vauvalle tehtiin muitakin allergiatestejä prick-kokeella, sillä kiinteiden ruokien tullessa tässä vaihessa mukaan kuvioon epäilimme myös muidenkin ruoka-aineiden aiheuttavan allergiaa. Testeissä näkyi kuitenkin allergeeni vain kananmunalle (jonka olimme myös kotona huomanneet aiheuttavan oireita), joten maidon lisäksi olimmekin jättäneet senkin aiemmin pois vauvan ruokavaliosta. Pikkuhiljaa uudella korvikkeella vauva alkoi toipua, vaikka välillä tuntemattomista syistä posket lehahtivatkin punaisiksi tai ihoon tuli nokkosihottumaa, mutta ne kauheat jokailtaiset kipuitkut ja huonosti toimiva vatsa olivat poissa.

Vaikka perheessämme käytetään maitotuotteita vain lähinnä juuston muodossa, tuotti maito -ja kananmuna-allergia ajoittain päänvauvaa. Maitoa eri muodoissa nimittäin tungetaan todella moneen elintarvikkeeseen ja se saattaa esiintyä tuoteselosteessa hyvinkin monella eri nimellä. Monet sekoittavat maitoallergian laktoosi-intoleranssiin ja joskus vaikkapa ravintolassa sai vääntää, että myöskään laktoositon tuote ei sovi, mikään maitotuote ei sovi. Yllättävn monissa valmiissa vauvanruoissakin on maitoa.

Eniten läsnä oli kuitenkin vain yleinen stressi, kun aina piti tarkistaa ja huolehtia, ettei hän varmasti nyt söisi mitään väärää. Joku varoitteli, että lapselle saattaa syntyä anafylaksia, jos hän on pitkään syömättä näitä tuotteita. Minun itseni kesti kauan päästä irti siitä stressin ja huolen tunteesta.

Moni sanoi myös sitä, että maitoallergia häviää suurimmalta osalta lapsilta viimeisetään ennen koulun alkua, mutta monelta jo reilu yksivuotaana. Minäkin olen pienenä ollut allerginen kalalle, mansikalle ja suklaalle(!), mutta kaikki ne ovat hävinneet. Lääkäri suositteli välttämään maitoa kokonaan 1,5 vuotaaksi ja sen jälkeen varovasti testata sitä uudestaan.

Alkuvuodesta olimme ystäväni lapsen synttäreillä. Siellä taaperon posket lehahtivat aika nopeasti pitkästä aikaa erittäin punaisiksi. Juhlakunta koostui lähinnä vaahtosammuttimen kokoisista vieraista, joten ruoka saattoi vaihtaa lennosta omistajaa, taapero sai myös käsiinsä päivänsankarin maitopullon josta ehti juoda pari huikkaa, mutta lisäksi asunnossa oli koira ja temmeltäessä tuli kuuma – joten oli vaikea sanoa mistä tuttu poskien kirkkaanpunainen punoitus lopulta johtui. Pistin merkille, että nuo muutama maitohuikkaa eivät aiheuttaneet kuitenkaan mitään suurempia vatsavaivoja.

Taapero täytti 1,5 vuotta alkukeväästä ja nyt kevään mittaan olemme antaneet hänelle pieniä maito -ja munamaistiasia silloin tällöin, pieni juustopala, jogurtin päällä olleita marjoja, pizzanreuna, kananmunaa sisältävä keksi, voinmakuinen popcorni.. Ja kun näistä ei tullut juuri mitään oireita, rupesimme antamaan näitä pieniä maistiaisia useammin ja sitten isompina määrinä.

Taapero täytti juuri 1 vuosi 9 kuukautta ja eilen välipalaksi söi suurella ruokahalulla juustolvoileivän sekä puolikkaan keitetyn kananmunan. Viimeiset pari viikkoa hän on saanut melkein mitä vain ruokaa. Suuri rakkaus on synynyt niin juustoon kun pizzaankin, aivan kunten vanhemmillaankin. Unillemenomaitona toimii edelleen sekoitus aminohappopohjaista korviketta ja kauramaitoa, eikä tarkoituksena ole tuputtaa lehmänmaitoa tästäkään eteenpäin. Suosimme perheen kesken edelleen kasvipohjaisia jogurtteja ja ruokakermoja, mutta on helpottavaa tietää, ettei kaikkea tarvitse enää syynätä.

Aivan täysin rennosti en osaa ihan vielä olla, mutta lähellä sitä. Tuntuu että minuun olisi tämän reilun vuoden aikana pinttynyt tapa tarkastella oireita, muutoksia ihossa, poskien värissä ja vatsan toiminnassa – analysoida ja pohtia syötyjä asioida ja niiden ristikkäisvaikutuksia. Tunnistavatko muiden allergisten lasten vanhmmat saman piirteen?

Tiedän, että monissa perheissä kamppaillaan hyvin laajojen ruoka-aine allergoiden kanssa ja sopivien ruokien määrä on joillain laskettavissa yhden käden sormilla. Meidän kokemus ei tietenkään ole mitään siihen verrattuna, mutta toivottavasti meidän kokemus voi antaa toivoa siihen, että pikkuhiljaa asiat helpottuvat ja jotkin ruoka-aineet alkavat sopimaan.

Onko siellä muita, joiden lapsilla ovat allergiat hävinneet ajan kanssa itsestään?