Täytyy sanoa, vaikka olen tainnut jo monta kertaa sanoa, että on tämä muuttaminen vaan aikamoista hommaa. Eikä siis vielä olla oikeasti päästy edes kunnolla hommiin, vaan asuttu keskellä pelkkää kaaosta. Muuttolaatikot tulevat huomenna ja vasta sitten alkaa varsinainen pakkaus, mutta tämän pakattavan tavaran läpikäyminen ja kaappien järjestely on jotain ihan hullujen hommaa! Aluksi jaksoin kuvata tavaraa nettikirppikselle, laittaa myyntiin tai viedä kierrätykseen, mutta nyt kun eteisessessä ei mahdu liikkumaan ja joka paikka on täynnä erilaisia ja eri paikkoihin meneviä tavararöykkiöitä, olen myös surutta alkanut heittämään kamaa pihallamme olevalle jätelavalle. Sieltäkin onneksi tavara on nopeasti näyttänyt liikkuvan. Hirvittääkin ajatus että pitäisi käydä läpi vielä vintillä olevat tavarat. En nimittäin halua viedä uuteen kotiin mitään ylimääräistä.
Tänään sain vähän selkoa kaaokseen kun sain poikien huoneesta kaikki kirppistavarat kaappeihin, pari kassia leluja lahjoitin huostaanotettujen lasten vastaanottokeskuksseen ja kaikki vähänkin vialliset roskiin. Mutta miten selittää lapsille että nyt ei viikkoon voi leikkiä, tai korkeintaan parilla lelulla kerrallaan. No uhkailemalla tietysti että silloin ne eivät pääse mukaan uuteen kotiin, mutta ei siitä sen enempää. Voin vaan kuvitella miten tämä muutto on stressaavaa myös lapsille. Elää nyt kaaoksen keskellä, hulluuden rajamailla sinnittelevän äidin kanssa eikä mihinkään saa edes koskea.
Lohdutusta tähän kaikkeen tuo se että pian tämä on ohi. Mutto on viikon päästä, siis enää V I I K K O. Sitten asutaan uudessa kodissa. Naurettiin tänään kuitenkin kaverin kanssa, että ehei, ei se kaaos tähän vielä lopu. Kun vihdoin saamme tavarat raijattua uuteen osoitteeseen on siellä vielä edessä lattoiden maalaus. Ja kyllä, maalan ne itse. Yksin. Siin minä. Olen toki haalinut jos jonkinmoista vanhaa huonekalua, jotka minun oli tarkoitus kunnostaa ennen muuttoa. No se vähän jäi. Mutta nyt meillä on kivasta täällä 50 neliön kämpässä 80 neliön verran huonekaluja. Eihän tässä voi oikeasti kuin nauraa.
Tänään sain onneksi tosiaan taas vähän raivattua tavaraa, pojilla oli kotipäivä ja valitettavasti se tarkoitti (taas) ihan liikaa netflixiä, mutta relasin minä senkin verran että saivat jopa vähän leikkiä leluillaan, heh heeh.
Kuvissa pojilla on päällään kaverini, Sami Vaahteruksen, tekemät paidat. Taidepaidat. Printti on nimittäin painettu hänen erään teoksensa pohjalta. Paitoja on mahdollista saada eri värisinä, sekä myös toisella painatuksella. Tukekaa siis symppistä taitelijaa ja tilatkaa paitoja, sami.vaahterus@gmail.com! Samilla on myös pian näyttely Kalleriassa, 1.3-22.3., ja ainakin paitoja on myös siellä myynnissä. Menkää, ostakaa, kiitos!
Ja nyt hei saa antaa viime hetken vinkkejä muuttoon, etenkin pakkaamiseen, mitä kannattaa ottaa huomioon ja kaikki mahdolliset kikkakolmoset kiinnostaa!
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
