Kuvittele puoli viiden iltapäiväruuhka Alepan kassajonossa.
Kuvittele sitten Elvis laulamassa isoon ääneen tuiki tuiki tähtösen melodialla:
”Äitillä ei ole pippeliä, äiti pissaa suoraan pyllystä”
Kuvittele sitten naamani punaisuusaste.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
1. Mitä äiti usein sanoo sinulle?
Ei saa sotkea huonetta
2. Mikä tekee äidin iloiseksi?
Että me siivotaan
3. Mikä tekee äidin surulliseksi?
Että me sotketaan
4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
Kutittamalla ja rapsuttamalla
5. Millainen äiti oli lapsena?
Niin söpö ja en tiedä
6. Kuinka vanha äiti on?
Niin vanha, ehkä neljä
7. Kuinka pitkä äiti on?
Koko maan
8. Mitä äiti tykkää tehdä?
Tehä töitä ja leikkiä
9. Mitä äiti tekee, kun ei ole sinun kanssasi?
En ikinä tiiä, järjestelee huonekaluja
10. Mistä asiasta äitisi olisi kuuluisa?
Kuuluisa vanhus mies. Et oo meidän mummi
11. Mitä äitisi on hyvä tekemään?
Kakkua
12. Mitä äitisi ei osaa tehdä niin hyvin?
Leikkiä taisteluleikkiä. Ne on vaikeita
13. Mitä äitisi tekee työkseen?
Niitä on niin liikaa
14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
Makaroonimaatikko
15. Mistä asiasta olet ylpeä äidissäsi?
Että silittää mua
16. Mikä hahmo äitisi olisi?
Mä en nyt tiiä tota
17. Mitä sinä ja äiti teette yhdessä?
Leikitään, käydään aina isillä ja puistossa
18. Mitä samaa sinussa ja äidissäsi on?
Nukutaan vierekkäin
19. Millä tavoin olette erilaisia?
Tatuoinnit
20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
Kertoo koko päivän
Vähän iloisempia juttuja tähän päivään. Voi Erkki-mussukkaa. Ja täällähän oli Kaapon versio.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
1. Mitä äiti usein sanoo sinulle?
Rauhallisesti
2. Mikä tekee äidin iloiseksi?
Että me ollaan kiltisti
3. Mikä tekee äidin surulliseksi?
Kun me riehutaan
4. Miten äiti saa sinut nauramaan?
Kutittamisella ja hassuilla sanoilla
5. Millainen äiti oli lapsena?
Niin pieniiiii ja donitsi
6. Kuinka vanha äiti on?
Yhtä vanha kuin makkara
7. Kuinka pitkä äiti on?
Näääääääin pieni
8. Mitä äiti tykkää tehdä?
Leikkiä meidän kanssa ja hymyillä ja mennä järvelle huutamaan
9. Mitä äiti tekee, kun ei ole sinun kanssasi?
Töitä ja kiljuu
10. Mistä asiasta äitisi olisi kuuluisa?
Siitä kun on julkkis ja kavereiden kanssa
11. Mitä äitisi on hyvä tekemään?
Tekemään töitä ja laiskottelemaan
12. Mitä äitisi ei osaa tehdä niin hyvin?
Lopettaa kiroilua
13. Mitä äitisi tekee työkseen?
Kirjottaa juttuja ja välillä puhuu puhelimessa hölmöjä juttuja
14. Mikä on äitisi lempiruokaa?
Kalahernekeitto
15. Mistä asiasta olet ylpeä äidissäsi?
Kun hölmöilee mun kaa
16. Mikä hahmo äitisi olisi?
Super-Mario
17. Mitä sinä ja äiti teette yhdessä?
Kiivetään puuhun ja hypätään laskuvarjolla kanuunat kädessä
18. Mitä samaa sinussa ja äidissäsi on?
Pää
19. Millä tavoin olette erilaisia?
Äitillä ei ole pippeliä ja äitillä on pitkät ripset
20. Mistä tiedät, että äitisi rakastaa sinua?
Kun se kiljuu
Niin, ettäs tiedätte.
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Indiedays ja Provena yhteistyö
Meillä on sellainen reilun kymmenen tytön kaveriporukka jonka kanssa ollaan tunnettu ala -ja ylä-asteelta lähtien. Kouluaikoina tietysti nähtiin enemmän ja hengattiin oikastaan koko ajan porukalla. Elämän viedessä eri suuntiin yhteydenpito ja näkeminen väheni, muttei sentään kokonaan loppunut. Ollaankin muutaman kerran vuodessa sitten järkätty porukalla tyttöjen iltaa, milloin vaikka festariviikonlopun tai sitten bileristeilyn muodossa. Keväällä taas vähän isompaa kokoontumista miettiessämme havahduimme porukalla siihen, että monen elämäntilanne on muuttunut. Oli polttareita, häitä, raskausuutisia, babyshowereita ja imetettäviä vauvoja. Porukalla juhlimisen sijaan ollaankin sitten nähty useampana viikonloppuna brunssin merkeissä, se tulee kuka pääsee ja liukuvalla aikataululla. Viikonloppuna uskallauduttiin pitämään omat piknikit ulkona, vaikka sadetta saattoikin vähän ripotella.
Pidettiin piknikbrunssi nyyttärihengessä, eli jokainen toi jotakin. Koska tiesin muutaman kaverini olevan keliaakikko, ajattelin että tämähän olisi hyvä tilaisuus yhdessä maistella uusia gluteenittomia Provena kaurakeksejä. Nämä kun maistusivat varmasti myös ihan tavallista ruokavaliotakin noudattaville, toisin kun useat muut gluteiinittomat tuotteet.
Meidän suvussa kelaiakiaa on poikien isän puolelta sukua, ja se esiintyykin useasti perheittäin, mutta ainakin toistaiseksi mitään oireita en pojilla ole huomannut. Itse kuitenkin yritän vältellä viljoja ihan terveyssyistä. Voin kertoa että Espanjassa päivittäin mussutetut patongit näkyvät niin vatsassa kuin naamassakin, joten nyt on käynnissä pienimuotoinen venhnästä vieroittautumisoperaatio. Tuo keksissä oleva puhdas täysjyväkaurakaurahan on muutenkin varsinaista superruokaa, siinä oleva liukoinen kuitu muunmuassa auttaa laskemaan kolesterolia, suojaa vatsavaivoilta ja edesauttaa elimistön terveyttä.
Provena keksit ovat mielestäni oikein kiva herkku tai tarvittaessa välipala. Makuvaihtoehtoja on kaksi, Kaura ja Tumma Suklaa sekä Kaura ja Hedelmä. Yhdessä keksikotelossa on neljä erillistä neljän keksin pakkausta, joten niitä on näppärä ottaa myös mukaan. Ja toimivat siis hurjan hyvin sateisella piknikilläkin ;-D Välipalakeksit ovat ohuita ja rapeita rakenteeltaan. Vaikea sanoa, kumpi mauista oli suoskkini -pidin molemmista. Ja samaa voi sanoa myös lapsista, jotka ahmivat keksejä kaksin käsin, kuten kuvista näkyy.
Onko täällä muuten joku joka on siirtynyt viljattomaan ruokavalioon ihan omasta halustaan, terveydellisistä syistä tai laihtuminen mielessä? Kuinka nopeasti ja minkälaisia muutoksia ja vaikutuksia olette havainneet?
Provnenan nettisivuilla on käynnissä arvonta, johon osallistumalla voi voittaa runsaan Provena-tuotepaketin!
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
Tänään nykytaiteen museossa Kiasmassa vietettiin lastenpäivää. Toki lapset ovat varmasti näyttelyihin tervetuleita muutenkin, mutta sen lisäksi että tänään kynnys lähteä testamaan paikan akustiikkaa oli paljon matalampi, oli lapsille järjestetty myös erilaista ohjelmaa.
Ihan ensiksi mentiin valotaidetyöpajaan. Pimeässä huoneessa oli erilaisa valoja, niillä pystyi leikkimään, tekemään erilaisia varjoja, piirtämään sekä tekemän itse oman valoteoksen. Tämä ihan hitti, varmaankin juuri siksi ettei sääntöjä ollut, vaan kaikkea pystyi tutkimaan ja tekemään omalla tavallaan. Oli se aikuisellekkin kiva elämys.
Toinen tosi kiva juttu oli MIKÄ TUNNE? -videotaidenäytös. Siellä puolen tunnin ajan katseltiin lyhytelokuvia, joiden välissä lapset saivat keskustella että minkälaisia tunteita videot herättivät. Suurimmat tunteet itselläni heräsivät varmaankin Adel Abidin – Rakkauslaulu teoksesta, joka pysäytti jännällä tavalla ja huokui yksinäisyyttä. Kuitenkin video, joka sai koko salin räjähtämään nauruun, oli Risto-Pekka Blomin Mitä kuuluu. Teos yhdisti vauvan itkuisia ja iloisia ääniä kuvaan aikuisista miehistä ja naisista näyttelemässä vauvan ääntelyjä niihin liittyvine tunnetiloineen. Se oli tokia hauska, ehkä juuri siksi että se oli niin älytön. Mutta osan, kuten Elviksen mielestä, oli se myös pelottava. Niinhän tuollainen outo voi useasti olla. Video piti kuitenkin kotona etsiä vielä netistä ja katsoa moneen kertaan.
Muuten sitten kierrettiin näyttelyt, Face To Face sekä Elementit, joihin molempiin oltiin myös tuotu lapsille kiinnostavia juttuja mukaan. FTF näyttelyssä etsittiin monstereiden jättämiä jälkiä ja päästiin tutkimaan teoksia hieman tarkemmin muunmuassa kaleidoiskoopilla ja suurennuslasilla. Oli tosi hauskaa ja mielenkiintoista nähdä miten lapset teoksia katselivat ja näkivät. Pieniä huomioita, suuria kokonaisuuksia – itsekkin sai näyttelyistä paljon enemmän irti heidän oivallisten oivalluksien kautta. Esimerkiksi olin ihan varma että verinen ja alaston Jeesus hahmo aiheuttaisi joko kauhistusta tai naurua, mutta Elvispä tokaisi että tuohan olisi hyvä pehmolelu. Ja kyllä tosiaan, sehän oli oikein pehmoisen näköinen ukkeli. Elementit näyttelyn suurta Dialogi teosta olemmekin Kiasman ohi mennessämme ikkunasta ihmetelleet, nyt oli kiva päästä sen luokse ja päinvastoin kaupunkia ylhäältä käsin tutkimaan.
Ollaan aiemminkin käyty lapsen kanssa Kiasman järkkäämässä taaperoiden työpajassa, sekin oli kiva, mutta parasta mielestäni on juurikin tällaiset tapahtumat jotka antavat paljon myös aikuiselle. Että tavallaan tuodaan se aikuisten juttu vaan vähän helpommin lähestyttäväksi myös lapsille. Eikä niin että lapsille on rajattu vain joku oma alueensa ja juttunsa ja ikäänkuin sysätty pois niistä aikuisten jutuista. Lisää näitä kiitos!
Edittekö muut tänään käväistä Kiasmassa? Pari iloista lukijaa tulikin hihasta nykäisemään ja moikkaamaan, olipa kiva tavata!
Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.
