Gaga nojatuoli, Stool-betonijakkara, Bobby-päytävalaisin, Ellipse-villamatto, Naoko-rahi, Amy-lattiavalaisin

Kävin viime viikolla Vierailulla Helsingin Keskuskadun Habitat myymälässä Indiedaysin yhteistyön tiimoilta. Iso myymälä on toki itselleni entuudestaan hyvin tuttu, mutta nyt pääsin perinpohjaisesti tutustumaan tuotteiden lisäksi myös Habitatiin yrityksenä henkilökunnan opastamana.

Moni varmasti tuntee Habititatin ja tietää, että sieltä saa esimekriksi aivain ihania piensisustustarvikkeita oikeastaan kodin joka huoneeseen. Tämä on täysin totta, mutta piensisustuksen lisäksi Habitatin valikoimissa on todella kauniita, vähän isompiakin huonekaluja. Esimerkiksi erilaisia sohvia ja nojatuoleja löytyy vaikka kuinka ja mikä parasta, myös kangas ja värivaihtoehtoja on ihan mieletön määrä. Siis oikeasti, kymmeniä erilaisia! Itse ihastuin täysin myymälässä olleeseen yönsiniseen sametti-verhoiltuun nojatuoliin.

Sillä silmällä tuli myös katseltua tulevalle koululaiselle erilaisia työpöytiä ja tuoleja. Lisäksi niin valaisin, tekstiili kun astiavalikoimakin on todella laaja ja omaan mieleeni.

Samalla skandinaavisen pelkistetty, mutta  myös aasialaishenkinen muotoilu tekevät Habitatista aivan omanlaisensa. 60-luvulla ensimmäisenä Lontoossa avattu Habitat-myymälä oli tunnettu erityisesti innovatiivisesta, modernista ja funktionaalisesta designistaan ja sitä se on vielä tänäkin päivänä. Iso osa Habitatin huonekaluista valmistetaan keski-euroopassa, joten niissä käytetään paljon kaunista tammea. Tuotevaloikoimasta löytyy jatkuvasti myös tunnettujen suunnittelijoiden yhteistyömallistojen tuotteita. Kauniit ja hyvin käyttötarkoistustaan vastaavat tuotteet ovat silti edullisia. 

Sain tehtäväkseni valita Habitatin myymälästä kuusi suosikkituotettani. Valinta ei ollut helppo, suosikkeja kun omalta listaltani löytyy oikeasti noin sata kuusikymmentä. Erityisesti juurikin nuo isommat huonekalut, kuten modulisohvat sekä nojatuolit olivat mieleeni, myöskin valaisimista on ihan mahdoton valita yhtä suosikkia, eikä edes mennä pientavaroihin kuten maljakoihin, astioihin, kelloihin ja huonetuoksuihin…

Tekemääni kollaasiin valitsin tuotteita jotka sopivat olohuoneen lisäksi vaikkapa makkariin, keittiöön, työhuoneeseen ja jopa ulos. Ja muuten, Habitatilta löytyy myös todella laaja ulkokalusteiden tuotevalikoima. Ja jos ette pääse myymälään, myös uudistuneesta nettikaupasta löytyy näistä suurin osa. Valitsemani Top6 tuotteet ovat siis Gaga nojatuoli, Stool-betonijakkara, Bobby-päytävalaisin, Ellipse-villamatto, Naoko-rahi ja Amy-lattiavalaisin. Mitäs olette mieltä näistä? Omasta mielestäni ihanan raikkaita ja ajattomia.

Tarttui tuolta Habitat käynniltä myös jotain omaan kotiin. Juuri nyt yritän pikkuhiljaa saada muutoksen kourissa ollutta olohuonetta, eli nykyistä makkariani uuteen uskoon. Tuo Habitatin makuuhuone-osasto onkin ihan omaa luokkaansa. Sieltä löytyy kaikkea aamiastarjottimista ylellisiin hotellin lakanoihin. Itse olen aivan rakastunut pellavaan ja nuo sinisen pellavalakanat oli vain pakko saada! Lisäksi hempeää tunnelmaa luomaan ostin kuultavat verhot ikkunaan. Yöpöydälle ei olisi voinut sopia paremmin tuo söpö marmorinen lamppu.

Tältä näyttää siis uusi makkarinurkkaukseni, mitä tykkäätte sinisestä pellavasta? Voin kertoa että nukuin viime yön uusissa lakanoissa todella hyvin! Entäs onko teillä jotain omia suosikkeja Habitatin tuotteista? Itse käyn ainakin hakemassa olkkariin vielä myöhemmin tuon top6 jalkalampun, päätin juuri!

Sain myös teille jaettavaksi -15% alekoodin, joka on voimassa kesäkuun loppuun. Koodilla kesa2016 saatte siis alennuksen kaikista normaalihintaisista tuotteista Habitatin nettikaupasta. Aika hyvä ale, etenkin jos vaikka uusi sohva houkuttaa 😉

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Olenkin jo muutamaan otteeseen kertonut kisaavani Rajalan Ambassador 2016 tittelistä. Meitä on yhteensä kuusi hyvin erilaista luovan sisällön tuottajaa ja tarkoituksenamme on kisan aikana suorittaa erilaisia tehtäviä. Jokaisen isompaan kuvaustehtävään saamme meille osoitetun kaluston käyttöön, nyt kolmannella kierroksella saimme testiin Nikonin D750 järjestelmäkamerat muutamalla eri linssillä.

Viimeisin tehtävämmehän oli kuvata karhuja Suomussalmella. Ja tällä kertaa, poiketen kahdesta edelliskerrasta, emme saaneet tutustua kameroihin ollenkaan ennen kisan alkua. Se oli vaan kamerat kouraan ja metsään.

Vaikka käytönnössä teitää miten kamera toimii, on jokainen merkki ja mallikin erilainen. Kuva ja värit piirtyvät vähän eri tavalla mutta sen lisäksi jokainen nappi ja säätö on ihan eri paikassa. Voin ehkä paljastaa, että muutama ärräpää lensi suusta, ennen kun sain ensimmäiset karhut tallennettua muistikortille.

Uutta kameraa käyttöön ottaessa en itse ole yhtään sellainen tyyppi, että lukisin ensin jotain ohjeita. Itseasiassa en ole yhdenkään kisakameran manuaalia edes avannut. Tykkään siitä kun toiminnot saa opetella itse. Se onnistumisen tunne, kun saa vihdoin sen hyvän kuvan, on silloin paljon parempi. Ja muutenkin olen aina ollut sellainen, että opin paljon paremmin tekemällä.

Tämän Nikonkin kanssa en kuitenkaan yrityksistä huolimatta ole päässyt ihan kavereiksi. Karhusafarilta tuli tosi hyviä kuvia, mutta siltikään reissun jälkeen ei ole oikein tehnyt mieli tarttua siihen. Kamera on lähinnä kummitellut hyllyllä ja katsonut minua tuomitsevasti kun olen kuvaillut mielummin luottokamerallani.

Tykkään simppelistä ja yksinkertaisesta ja sitä tämä möhkäle ei kyllä ole. Pro-tason kameralla saa kyllä hienoja kuvia, mutta kuvien ottamisen pitää mielestäni tuottaa myös hyvää fiilistä, ja sitä en itse tästä kamerasta saa. Hyvin sekavien säätöjen sekä alkeellisen appin lisäksi minua häiritsee järjestelmäkameran paino. 105mm linssin kanssa tämä kun painaa 1,6kg. Se on 1,2 kg enemmän kun mikrojärkkärini. En vaan osaa, painavan kameran kannattelu ei tunnu kivalta eikä sitä todellakaan tee mieli ottaa mukaan vaikkapa ulos.

Kisan aikana on ollut hauska huomata, miten erilaisia me kaikki Ambassadorit olemme. Se näkyy myös kamera-arvosteluissa. Kun itse rakastuin viime tehtävässämme käytettyyn kameraan, eivät muut olleet ihan yhtä vakuuttuneita. Luulen että tämän kanssa voi taas olla toisin päin. Mutta siksi minusta onkin kiva, että meitä on kuusi erilaista, eri taustaista ja eri juttua tekevää kuvaajaa. Se on tosi arvokasta myös kuluttajille, jotka etsivät itselleen uutta kameraa. Kattavista ja eri tyyppisten kuvaajien kamera-arvosteluista löytää helpommin sen omia tarpeitaan palvelevan kameran.

Vaikka fiilikset tästä kyseisestä kamerasta ei ole ihan huipussaan, yritän silti nyt käyttää sitä aktiivisesti – edes sitten kotona. Tämä on nimittäin tosi hieno tilaisuus itsellenikin tutustua erilaisiin kalustoihin, merkkeihin ja kehittyä sitäkin kautta kuvaajana.

Jos teille muuten tulee jotain kuvaamiseen liittyvää kysyttävää tai postaustoiveita, vaikka lapsikuvaukseen, niin otan mielelläni niitä vastaan!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Rakastan KoKo-astioita ja rakastan jäätelöä, joten siinä oli oiva syy järjestää jätskikutsut Arabian ja Indedaysin yhteistyön innoittamana. Värikkäitä ja erikokoisia KoKoja on tosi hauska  yhdistellä ja niistä saa niin harmonisen kuin vaikkapa näinkin leikkisän kattauksen helposti aikaan. Värikkäiden astioiden kaveriksi sopi mainiosti herkulliset Jymy luomu-jäätelöt.

Aivan ihania jäätelöreseptejä sekä KoKo-teoksia löytyy KoKon kilpailusivuilta, jossa kannattaa käydä myös inspiraation hakemisen lisäksi osallistumassa kilpailuun. Kisan palkintona on nimittäin huikea, 500 euron arvosta valitsemiaan KoKo-sarjan astioita! TÄSTÄ siis sinne!

Mikä on muuten teidän suosikkiväri KoKoista? Entäs oletteko maistaneet jo Jyrki Sukulan Jymy-jäätelöitä? Oma suosikkini on ehdottomasti laku, voisin elää sillä koko tulevan kesän!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Meillä aamut eivät ala aalla vaan koolla. Eli kahvilla. Olen hyväksynyt jo muutama vuosi sitten tosiasian, että en vaan oletoimintakuntoinen ennen muutamaa kuppia kahvia. Ja siksi lähdinkin mukaan myös tähän OBH Nordican kahvinkeitin-kampanjaan. Vaikka monesti tulee juotua kuppi myös iltapäivällä, kuuluu kahvi ehdottomasti itselläni aamuihin. Kello viiden jälkeen iltapäivällä en kahvia enää juo, muuten se taas vaikuttaa yöuniin. Lapsetkin ovat tottuneet aamuiseen kahvin tuoksuun, jos he nukkuvat minua myöhempään viimeistään keittiöstä kantautuva vastakeitetyn kahvin tuoksu saa heidät nousemaan ylös.

Ennen join kahvini maidolla. Tai oikeastaan maitoni kahvilla. Mutta muutama vuosi sitten opettelin juomaan mustaa kahvia, vähentessäni maitotuotteiden käyttöä. Oikeastaan vasta silloin tajusin, miltä kahvi oikeasti maistuu ja rupesin kiinnittämään enemmän huomiota kahvin laatuun ja makuihin. Nykyään rakastan kahvipavun kirpeää makua sekä hedelmäisiä ja pähkinäisiä, melko tummia paahtoja. Ilman maitoa kahvin maku erottuu selvästi ja silloin entistä enemmän korostuu laadukkaan kahvin sekä luonnollisesti laadukkaan keittimen merkitys.

Sain OBH Nordican Legacy-kahvinkeittimen reilu kuukausi sitten, ja sillä olenkin nyt lähestulkoon päivittäin aamukahvini keitellyt.  Legacy on voittanut muunmuassa  Ruotsin suurimman aikakauslehden testin, jossa testattiin edullisemman hintaluokan kahvinkeittimiä ja niiden kykyä keittää kahvia tarpeeksi korkeassa lämpötilassa.  Kahvinkeitinten kyky keittää tarpeeksi kuumaa kahvia nimittäin nousee hinnan mukana. Hyvin harvat edullisemman hintaluokan kahvinkeittimet kykenevät keittämään kahvia tarpeeksi korkeassa lämpötilassa (92-96 astetta), jolloin kahvin maku on parhaimmillaan. Mutta tämä pystyy! Lisäksi Legacy on merkitty erinomaisen toiminnallisuutensa ansiosta Kultainen Papu -laatumerkillä. Merkki myönnetään vain keittimille, jotka pystyvät täydelliseen suodatuslämpötilaan ja makuun.

Itse tykkään keittimen simppelistä mutta persoonallisesta muotoilusta. Valkoisen värin lisäksi keitintä saa herkullisena minttuna sekä tyylikkäänä mustana. Olinkin aika vaikean paikan edessä, kun piti valita väriä. Lopulta päädyin sitten tuohon raikkaaseen valkoiseen, joka sopii meidän keittiössä sitten muihinkin kodinkoneisiin.

Pakko vinkata, että jos ei uudelle kahvinkeittimelle ole itsellään juuri nyt tarvetta, on se vaikka tosi kiva valmistujaislahja. Monella kun sellaisen hankita on varmasti juuri nyt ajankohtainen.

Sen lisäksi että meidän keittiöstä löytyy nyt uusi keitin, sain vielä toisen teille arvottavaksi! Ja voittaja saa toki valita mieleisensä värin ja kaikki värithän näet siis täältä. Kerro MITEN SINÄ JUOT KAHVISI niin osallistut OBH Nordican Legacy-kahvinkeittimen arvontaan. Arvonta päättyy 27.5 ja keitin postitetaan voittajalle heti kesäkuun ekalla viikolla.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

En ole ihan varma, kuinka monta kertaa olen otsikoinut postauksen samalla tavalla. Kotona. Se vain kertoo jotenkin niin paljon. Kaikki tiedämme miten ihanaa on palata reissusta kotiin. Oli siellä ollut kuinka kivaa tahansa, koti on silti paras.

Ennen reissuun lähtemistä siivoan yleensä aina. Siistiin kotiin on kivempi palata. Tai niin olen aina ajatellut. Tällä kertaa en ehtinyt. Koin jo pienoista ahdistusta kotimatkalla siitä, mitä vastassa mahtaisikaan olla. Reissun edeltävä viikko oli ollut todella hektinen, en ollut koko viikkona ehtinyt siivota. Kotiin tullessani olin niin väsynyt, että heittäydyin vain suoraan sänkyyn.

Eilen palasin sitten tähän hetkeen ja arkeen. Sotkuinen koti ahdisti edelleen, mutta olin sopinut optikkokäyntiä ja muuta menoa kaupungille. Iltapäivällä piti käydä läpi viikonlopun kuvia. Sitten nukkua taas univelkoja. Tänään päätin käydä sitten kamalan, monta päivää ahdistaneen sotkun kimppuun.

Mutta arvatkaa mitä. Kun katsoin vähän tarkemmin, kotona näyttikin aika kivalta. Toki tavaroita oli hujan hajan, mutta ahdistavan kaaoksen olinkin kehitellyt vain omassa mielessäni. Meillähän näytti ihan meiltä, kotoisalta. Tältähän meillä aina näyttää, paitsi siivouspäivän jälkeisenä päivänä. Miksi ihmeessä olin kehitellyt päässäni ahdistavan ajatuksen sotkusta? Vain sen takia, että minulla on yleensä tapana siivota perjantaisin? Kukaan ei ollut katsomassa sotkua viikonloppuna ja nyt taas tiistaina koti näyttää siltä miltä tavallisena tiistaina näyttää.

Tai no sellaisena tiistaina kun lapset ovat kotona. Mutta oikeastaan oli aika ihana nähdä lasten kesken jääneet leikit huoneessa. Se helpotti vähän ikävää.

Muistin taas sen, että itselleen on ihan turha asettaa turhan tiukkoja tai turhia sääntöjä. Joo, siistiin kotiin on kiva palata. Mutta se ei ole myöskään maailmanloppu, jos sänky on petaamatta ja legot pitkin lattiaa. Tai ainakaan siitä on turha ahdistua tai potea huonommuutta. Ja se koskee aika montaa muutakin asiaa elämässä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.