Yksi kaatuminen, luvan kanssa sanottu voi paska, muutama rauhallinen ulos -ja sisäänhengitys. Sitten hän oppi ajamaan pyörällä.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Sori kököt kännykkäkuvat, mutta pakko kertoa tämänpäiväisestä. Mä en nimittäin kestä, että jopa mun nuorempi lapsi on jo niin iso, että sen kanssa on ihan superkivaa ja rentoa hengailla koko päivä kaupungilla. Siitä on oikeasti seuraa lounaalla, sen kanssa voi keskustella. Se istuu nätisti parturissa kun minä näpytän sähköposteja. Se tahtoo poiketa vaatekaupassa moikkaamassa tuttuja. Se jaksaa kävellä mukisematta, kun en jaksa odottaa seuraavaa ratikkaa. Se on hurjan kohtelias ja reipas kaikille. Se jaksaa juosta kaupasta toiseen etsimässä isoveljelleen juuri oikenlaisia lepakonsiipiä. Eikä sitä haittaa yhtään, että jään kokoajan hypistelemään kaikkea ihan muuta. Sen kanssa saattaa eksyä sattumalta keskelle metsäinstallaatiota, josta se btw on aivan fiiliksissä. Se yllättää ja kirjoittaa ihan itse ensimmäistä kertaa nimensä vieraskirjaan. Sille saattaa tulla vähän hätä, kun se erehtyy ratikan numerosta ja luulee oiken menevän nenän edestä. Kotimatkalla se nukahtaa söpösti kainaloon.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Isona minusta tulee iso poika
Kivointa maailmassa on leikkiminen
Kaikkien inhottavinta maailmassa on että kiusaa toista
On kivaa olla lapsi koska voi leikkiä
Lempiharrastukseni on kaikki kivat jutut
Aikuiset ovat vähän pahoja jos tekee jotain tuhmaa
Isoveli on kiltti
Lempiohjelmani on Spiderman
Säästän rahaa että voin ostaa namin ja matkustaa
Kerään legoja
Lempiruokani on hernekeitto
Ihmisiä on olemassa koska voi aina tehdä mitään
Talvella haluan tehdä lumipalloja
Kesällä haluan leikkiä
Haluaisin nyt olla minä
Toivon Joulupukilta Thaimaan matkaa
Neljävuotiaana on kivaa koska oli mun synttärit
Pikkuveljenä olen kiva ja kaikkee kivoi juttui
Matkustaisin mieluiten Espanjassa
Siellä kävisin uimassa ja söisin aamupalaksi donitseja
Haluaisin että aikuiset olisi kivoja mulle
Lempibändini on lepakkomiesbändi
Unelmien syntymäpäiväni olisi ostaa toisen lelun ja leikkiä sillä
Terveisiet blogin lukijoille: toivottavasti saatte paljon uusia leluja

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Kuulostaa hullulta, mutta ehdittiin vasta eilen aloittaa pyäräilyharjotuksen ilman apupyöriä. Uusi isompi pyörä hankittiin jo alkukeväästä, mutta tähän saakka se on vain koristanut rappukäytäväämme. Miten sitä voikin olla muka niiin kiire. No, toisaalta sateessa pyöräileminen ei ole niin hauskaa ja sadetta tähän kesään on mahtunut.

Äitini itseasiassa löysi tuon ihanan vanhan Ponin nettikirppikseltä mielestäni ihan pilkkahintaan. Olin juuri aiemmin kauhistellut monien satasten Jopoja, hyvä että tuo tuli vastaan! Retro Tunturissa on kaikki alkuperäiset osat tallella, myös siis tuo aivan ihana penkkimäinen satula. Satulassa on muuten vielä tuollainen pieni kahva, joten pyöräilyn harjoitteleminen oli vieläkin helpompaa.

Pyöräilyharjotukset jatkuvat vielä, pihalla juoksentevat kaverit kun olivat tällä kertaa kiinnostavampia kun ilman apupyöriä oppimaan ajaminen. Luulen kuitenkin, että tässä mennään samalla tavalla kun uimisenkin kanssa. Eli sitten kun se asia tarpeeksi kiinnostaa tai jaksaa keksittyä niin se onnistuukin ihan itsestään. Ei nimittäin eilen kaukana ollut, että olisin voinut päästää irti.

Toisaalta, itselleni ei olisi mikään kiire tuon kanssa – mutta onhan pyöräily hyvä asia osata viimeistään ennen koulua. Vai mitä olette mieltä? Itselleni sopisi kyllä rullailla laatikkopyörällä lapset kyydissä, oikeastaan mielummin niin. Hirvittää nimittäin tämä liikenne täällä ja etenkin päästää lapsi tuonne käveliöiden, lenkkelilöiden, pyöräilijöiden, koirien ulkoiluttajien, skeittaajien, mopojen, bussien, ratikoiden ja autojen joukkoon – vaikka itse vieressä polkisikin.

Mutta eikö ole aivan ihana tuo pyörä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.

Tänään on ollut yksi jännättävimmistä päivistä – jota onkin itseasiassa aika kovasti jo odoteltukin. Poikien loma loppui, päiväkotirumba alkoi ja samalla sitten se eskari! Voi, minun reipas esikoiseni on eskari nyt!

Virallisesti esikouluopetyus alkaa kai vasta keskiviikkona, mutta leikin kautta tapahtuva opetus ei varmaankaan eroa paljoakaan muusta päiväkotipäivästä.

Jännemäksi jutunhan teki se, että tämä eskari on ihan uudessa paikassa jossa sitten myös uudet lapset ja aikuiset. Ensikäynnin perustella minulle tuli todella hyvä olo uudesta paikasta ja henkilökunnasta – niin ja myös muista lapsista. Kun kyse on omista lapsista, suhtaudun usein hyvin varauksellisti tällaisiin juttuihin, koska kriteerini ovat kai jotenkin aika kovat. Oli todella helpottavaa miten hyvä fiilis tuli uudesta päiväkodista heti ensi hetksestä lähtien. Edellisessä paikassahan minulla meni useampi kuukausi ennen kun aloin luottamaan siihen, että lapseni ovat hyvässä hoidossa.

Elvis jatkaa edelleen vanhassa päiväkodissa, mutta ainakaan nyt kahteen paikkaan vieminen ei tunnu liian hankalalta. Katsotaan sitten talvella kun räntää sataa naamaan… Minusta tuntui aluksi vähän pahalta ajatus, että pojat eivät nää toisiaan koko päivänä. Mutta oikeastaan on aika kiva että he saavat uusia, ihan omia kavereita ja ehkä leikit kotona illalla sitten sujuvatkin myös rauhallisemmin. Saa nähdä. Elvis oli ainakin tästä asiasta aivan fiiliksissä ja ilmoitti olevansa nyt päiväkodin kingi. Hahaha. Joten varmaan kiva myös se, ettei Elviksen tarvitse nyt enää olla leikeissä se ainainen pikkuveli. Aiemmin kun hän lähinnä meni aina isompien perässä siellä.

Saas nähdä mitä kaikkea eskarivuosi tuo tullessaan. Into oppia uutta on ainakin Kaapolla kova, toiveena hänellä olisi oppia lukemaan ja laskemaan. Niin liikuttavaa. Nyt kun ekan päivän jännityksestä on päästy yli, saattoi muutama kyynel vierähtää silmäkulmasta tätä kirjoittaessa. Ei tuota lasten kasvamista, kehittymistä ja itsenäistymistä voi estää, joten kai heidän on pakko antaa vain mennä – eikä pitää enää vauvoina. Niisk.

Minäkin täältä toivottelen kaikille iloista päiväkoti, eskari ja kouluvuotta kaikille. Jotenkin aika ihanaa että tämä arki alkoi.

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.