Postaus sisältää saatuja tai alennuksella ostettuja tuotteita*

Kun meidän ruokapöytämme meni vihdoin viikonloppuna vaihtoon, huomasin etteivät vanhat (matalat, lasten mallliset) tuolit enää käyneet uuden korkeamman pöydän kanssa. Tuttuun tapaani suuntasinkin niitä ensitöikseni etsimään nettikirppikseltä. Siinä pöydän äärellä istuessani, ympärilleni katsellessa, sainkin ajatuksen tähän postaukseen. Nimittäin uutta pöytää (jota muuten etsittiin pitkään myös ensin kirppiksiltä) ja sohvaa lukuunottamatta, oikeastaan suurin osa huonekaluistamme ovat todella vanhoja tai käytettynä ostettuja.

Jotkut teistä ehkä muistavat entisen kotimme keittiössä astiakaappina olleen, itse valkoiseksi maalatun Lundia-hyllyn? Nykyään se toimii järjestyksensäilyttäjänä kellarissamme, mutta olkkarissa meillä on melkein samalainen, Oskun vanha hylly. Se oli myös alunperin puunvärinen ja ollut itseasiassa Oskulla vuosikausia, lapsesta saakka hänen huoneessaan.

Hylly on mitoiltaan ihan loistava säilytysratkaisu levyille ja muunneltavuutensa ansiostan saatiin se myös mahdutettua uuden kotimme olohuoneeseen. Alunperin se oli siis leveämpi. Lundian hyllyt ovatkin ihan loistavia juuri siksi, kun niitä voi tilanteen ja tarpeiden mukaan muunnella helposti. Eri kokoisia tikaksia ja hyllyjä löytyy yleensä tosi hyvin myös käytettyinä kirppareilta ja kierrätyskeskuksista. Vuosien saatossa hieman kellastunut mänty riiteli lattiamme sävyn kanssa, joten ihana anoppini maalasi tämänkin hyllyn valkoiseksi. Levyt itsessään tuovat hyllyyn väriä ja eloa. Pienet levyt ovat noissa harmaissa Lundian System-vanerilaatikoissa, joihin saa kannen päälle – mikä on kätevää pölyn kannalta.

Olen nähnyt viime aikoina myös paljon kokonaisuuksia, joissa osa hyllystä on vanhaa ja osa, kuten vaikka ovet, sitten uudistuotantoa. Vaikka omaan kotiimme vanhat puunväriset hyllyt eivät oikein sovi, näyttävät ne mielestäni tosi ihanilta vaikkapa sitten taas valkoisen lattian kanssa.

Uuden elämän uudessa kodissa sai myös vanha työpisteeni. Koska tarvitsimme kipeästi säilytystilaa etenkin kaikelle pienelle sälälle, päädyimme laittamaan avohyllyjen sijaan toiseen hyllykköön seitsemän laatikkoa. Lipasto sulkee sisäänsä vaikka mitä, kuten kaikkien aurinkolasit, avaimet, heijastimet, patterit, kuulokkeet, verensokerimittarin, voodoo-nuken(?), avaamattomat kirjeet ja kuitit – kaiken sellaisen jonka haluaa pois silmistä, mutta mitä kuitenkin tarvitsee lähes päivittäin. Lipasto oli meillä aiemmin eteisessä, mutta siirtyi sieltä ihan hiljattain tuonne olohuoneen nurkkaan, mihin se sopii mielestäni tosi kivasti olemalla samalla jotenkin tarpeeksi huomaamaton.

Myös tosiaan nuo pöydän äärellä olevat Artekin 65 tuolit ovat vanhoja ja kirppiksisltä ostettu. Kaksi tuolesta oli valmiiksi itse valkoiseksi maalattuja. Kolmannessa puun värisessä tuolissa näkyy jo vuodet, mutta itseasiassa tykkään aika paljon siitä juuri siksi. Myös Myyn Stokken TripTrap syöttötuoli on vanha. Hiotutimme sen hiljattain ja se olisi tarkoitus käsitellä vielä kuultomaalilla. Nurkassa viimeistä silausta odottaa myös Domus-tuoli, joka on kokenut aikamoisen muutoksen alkuperäisestä kunnostaan, mutta jossain vaiheessa minulla vain loppui puhti sen homman loppuun saattamisessa.

Paljon kyselytä vuosien mittaan olen saanut myös tuosta valkoisesta liukuovellisesta senkistä. Se on täyttä puuta ja merkiltään Laatu-Kaluste, jostain 40-50 luvulta. Alunperinhän sekin oli koivuinen mustilla metallijaloilla, mutta muutama vuosi sitten maalasin myös sen (myönnän, minulla on ollut kova valkoisen buumi, joka kylläkin on viimeaikoina ihan pikkuisen rauhoittunut). Muuttojen yhteydessä liukuovista on murtunut muutamia palasia, mutta se ei ole itseäni paljoakaan haitannut. Senkki siirrettiin tuohon paikalle väliaikaisesti ja saa nähdä kuinka moneksi vuodeksi tuo väliaikaisuus sitten jää. Senkissä säilytän työhöni liittyviä juttuja, kuten kameratarvikkeita ja tärkeitä papereita. Se on toiminut aiemmin myös lasten lelukaappina.

Myös sohvan vierellä oleva pöytä on facebook-kirppislöytö muutamien vuosien takaa. Ostin sen alunperin sohvapöydäksi vanhaan kotiini, mutta se ei ikinä oikein sopinut sinne. En kuitenkaan raaskinut myöskään luopua pöydästä, joten se on kulkenut mukana myöskin väliaikaisratkaisuna, odotellessaan että mitähän sille keksisin. Pitkään mietin, että sahaisin jalkoja vähän lyhyemmäksi, jolloin se sopisi paremmin sohvan eteen pöydäksi, mutta… en tiedä. Myös tuo jalkojen vihreä väri vihastuttaa, mutta samalla jollain tapaa myös ihastuttaa.

Sisustuksessa tykkään selkeistä ja vaaleista linjoista sekä modernista muotoilusta. Mieltäni rauhoittaa kun ympärillä ei ole liikaa sälää ja ärsykkeitä. Se ei silti poissulje sitä, etteikö sisustusta voisi hankkia käytettynä. Usein kirppissiustus kun saatetaan mieltää sellaiseksi mummolamaiseksi. Itse ajattelen, että jos joku huonekalu tai vaikka matto voi saada uuden elämän kierrätyksen kautta, kertoo se tuotteen olevan laadukas ja myös sen vuoksi hyvä hankinta.

Huonekalujen lisäksi meiltäkin löytyy kierrätettynä ostettuja mattoja kun sisustustyynyjäkin, ne ovat myös siitä ihania, ettei ihan kaikilla tule heti samoja vastaan.

Myös muuten nuo takan päällä olevat viherkasvit ovat vanhoja – en muista ihan tarkkaan, koska ne ovat mieheni, mutta jos muistan edes vähän oikein, niin yhden niistä hänen teini-ikäinen lapsensa on saanut 1-vuotislahaksi ja siitä kasvista on sitten juurruttettu aina uusia pistokkaita. Aika ihana juttu! Myös minä olen saanut kaksi niistä kasveista sitten lajaksi – kirppikseltä ostetuissa Arabian ruukuissa.

Löytyykö teiltä kotoa paljon kierrätettyjä huonekaluja, etsittekö jotain juttua yleensä ensin käytettynä ennen kun suuntaatte kaupoille?

*Postauksessa näkyvät Lundian laatikot sekä Philips Hue valaisimet saatu, ruokapöytä ja sohva ostettu alennuksella.

Sain mummiltani kolmikymppislahjaksi hänen itse tekemänsä kukkaruukun. Mummini harrastaa ja tekee paljon erilaista keramiikkaa ja hänen kotinsa ja puutarhansa onkin täynnä jos jonkinmoisia savihahmoja. Olemme itaseasissa olleet myös joskus aikoinaan samassa keramiikkakerhossa! Tykkään tosi paljon sellaisesta vähän rosoisesta ja juurikin itsetehdyn näköisestä keramiikasta ja oli tosi ihana saada omaan kotiin tällainen hauska yksityiskohta rikkomaan muuten kovin selkeää ja vaaleaa tunnelmaa. Mitäs tykkäätte?

Niin moni teistä on kysellyt laajempaa postausta uudesta kylppäristä, joten tässä se nyt tulee. Minun oli tarkoitus vielä vaihtaa suihku, hankkia uusi pyykkikori ja vähän muutenkin hienosäätää vielä, mutta en halua pidellä teitä enempää jännityksessä.

Meillä on siis tosi pieni ja melko vaatimaaton kylppäri, mutta aika pienillä jutuilla olen saanut siitä ihan kivan. Vaikka tilaa voisi tosiaan olla lisää, niin korkeutta meillä on taas senkin edessä. Kylppäri on nimittäin neljä metriä korkea, ja on siellä pikkuinen ikkunakin. Ne tuovat kivasti lisää avaruutta tilaan.

Alunperin kylppäri on ollut lattiasta kattoon sellaista karmeaa muovimattoa. En tiedä onko sellainen enää käytössä, mutta vielä joskus 90-luvun puolessavälissä sellaisia kylpyhuoneita näki paljon. Jossain vaiheessa muovi on kuitenkin maalattu sekä laatoitettu osittain. Tämä osittain tekeminen ihmetyttää, olisitte tehneet sitten kerralla kunnolla!

No, jokatapauksessa, olen tässä kahden vuoden mittaan siistinyt tilaa pikkuhiljaa. Aluksi vaihdettiin vanha lavuaari je peili uusiin. Ja ne sitten vielä uudestaan uusiin. Allaskaappi laatikostolla on paljon näppärämpi, kun sitä aiempi ovellinen. Samalla vaihdoin pikkuisen peilikaapin tilalle koko seinän kokoisen kaapin. Kamalat vanhat ja ruostuneet sinään kiinnitetyt pyykikuivastelineet ja shampoopullon pidikkeet heivasin suoraa päätä roskikseen. Hiljattain myös toiselle seinälle sain kunnon kokoisen kaapin, johon sain vihdoin piiloon miljoonat purnukkani. Perus ikean kaappi kiiltovalkoisine ovineen tuntui itseasiassa tuovan lisää tilantuntua.

Oma pyykinpesukone on ehdoton ja vaihdoin itseasiassa hiljattain tilaan liian ison koneen samanlaiseen mutta pienempään. Samalla hankin sen päälle rautakaupasta vanerilevyn jonka käsittelin kosteuden kestäväksi. Apua, tässä vaiheessa alkaa hirvittää ajatus siitä, kuinka kamala kylppäri aiemmin olikaan.

Noh, sitten tämä viimeisin tempaukseni. Löysin sattumalta kaapista muutaman purkin tuollaista betonin näköistä struktuuripinnoitetta. Ajattelin että maalaisin sillä vain tuon pöytätason ja valkoisen kaapin välisen tilan… Mutta se näyttikin niin kivalta että päätin maalata koko seinän. Myös suihkun puolelta (vesi ei osu sinne saakka). Edelleen se näytti tosi kivalta ja halusin vetää koko vessan pinnoitteella. Ongelmana oli vain entisen altaan päälle, ikään kuin enemmän koristeeksi ladotut kaakelit. Koska allasta ja peilikaappia oltiin muutamaan otteeseen vaihdeltu ja niiden päälle jopa aiempi asukas poraillut, eivät ne enää toimittaneet oikeastaan mitään virkaa.

Koska pinnoite olis näyttänyt hölmöltä 12 keskellä seinää olevan kaakelin päällä, päätin ottaa ne pois. Taloyhtiän siunauksen jälkeen aloin tosiaan hommiin. En malttanut odottaa että saisin haltuuni kunnon työkalut, vaan voiveitsen ja vasaran voimin sain ne muutaman tunnin uurastuksen jälkeen pois.

Pinnoitteen levitin vivahteikkaan pinnan saamiseksi isolla pensselillä. Sen olisi voinut tehdä myös telalla tai lopuksi vielä tasoittaa, mutta halusin jättää sen noin. Pinnoite ei siis ole periaatteessa tarkoittu kosteisiin tiloihin, mutta koska se ei ole kosketuksissa veden kanssa, ajattelin testata. Toivottavasti pysyy! Tarvittaessa sitä löytyy vielä toinenkin purkki. Mikrosementillähän voi tietääkseni ihan märkätilojakin pinnoittaa, mutta sitä ei juuri sillä hetkellä silloin ollut saatavilla, ja hommahan piti saada alkuun heti kun inspiraatio iski!

Tällaisilla pikkujutuilla olen siis saanut kylppäristämme vähän siedettävämmän ja siirrettyä sitten sitä kunnon isoa remppaa vielä vähän eteenpäin. Mitäs tykkäätte?

Kuten jo aiemmin huomasitte, tein pientä pintaremonttia kylpyhuoneessamme. Isompi remppa on ollut mielessä jo pitkään, mutta pikku freesauksella olen saannut siirrettyä sitä urakkaa vähän eteenpäin. Se ei ole kuitenkaan estänyt haaveilua unelmien kylpyhuoneesta, jollaisen nyt tein blogiin kaupallisessa yhteistyössä IDOn kanssa.

Nythän meillä on aika pieni wc-kylpyhuoneen yhdistelmä, jossa illalla hammaspesulla on joka kerta aivan liikaa ruuhkaa. Etenkin aamu -ja iltapesujen aikaan huomaa sen, että jo kolmen hengen perheessä kaksi vessaa, tai edes isompi tila ja kaksi allasta olisi todella kätevät. Viime viikolla kylppäristämme tuli kuitenkin paljon viihtyisämpi, kun sain luvan postaa altaan yllä olleet laatat jonka jälkeen levitin senille tuollaisen betonimaisen sruktuuripinnoitteen.

Oma unelmien kylpyhuone olisikin paljon tuon kaltainen, lattiasta kattoon betonia, simppeliä, minimalistista ja laadukasta. Haluaisin sekä suihkun että ammeen, mutta erikseen. Unelmien kylppärissä pitäisi myös olla kunnon kokoinen allas, mielellään kaksi, sekä riittävästi lasku ja kaappitilaa. Kylppäri olisi ihan omaan käyttöön ja kauniit purnukat ja hajuvesipullot saisivat olla esillä koristeina. Iso peili ja hyvä valaistus ovat myös tärkeitä, ja lisäksi olisi ihana jos tilassa olisi ikkuna sekä luonnonvaloa. Nytkin meillä itseasiassa on ikkuna, mutta se on aika pieni ja neljän metrin korkeudessa, joten ihan hirvestä ei tule maisemia siitä hammaspesulla katseltua.

IDOlta valitisin minimalistiseen kylppäriini ainakin kuvissakin näkyvän Glow suihkuseinän sekä huuhtelukauluksettoman wc-istuimen. Juuri tuollainen seinästä tuleva malli sopii hienosti minimalistiseen tyyliin. Nythän meiltä löytyy jo valmiiksi IDOn pitkä peilikaappi, jossa muuten on ihan todella hyvä valaistus samassa. Lisäksi meillä on tuo IDO seven D allaskaappi valkoisena. Rakastan sitä kun sekä peilikaappissa että allaskaapissa on jokaiselle käyttämälleni tuottelle oma paikka ja että kaiken saa ihanasti järjestykseen.

Olen ollut muutenkin tyytyväinen noihin reilu vuosi sitten vaihdettuihin kalusteisiin. IDO on aidosti kotimainen ja se on toiminut jo yli 140 vuotta Suomessa. Edelleenkin se valmistaa ainoana suomalaisena yrityksenä kaiken sanitettiposliininsa. Tuotteissa näkyy hyvin pohjoismainen ja toimiva design, joka on itselleni tärkeää ja suurin syy valita juuri IDOn tuotteet. Hyvän ulkonäön lisäksi tuotteissa on todella otettu huomioon käytännällisyys ja toimivuus. Esimerkiksi kaikki allaskaapit on suunniteltu niin, ettei niihin jää yhtään hukkatilaa. Mallisto on todella laaja, erityyppisiä sarjoja ja värivaihtoehtoja löytyy moneen makuun ja tuotteet ovat todella laadukkaita sekä pitkäikäisiä. 

Oma unelmien kylpyhuone olisi siis tarpeeksi suuri ja tarpeeksi yksinkertainen. Harmaa betoni, luonnonmateriaalit ja laadukkaat ja suunnittelultaan yksinkertaiset kalusteet kestävävät aikaa, eikä niitä tarvitisi olla ihan heti vaihtamassa trendien muuttuessa. Mikälainen sinun unelmien kylppäri olisi, vai löytyykö sellainen jo? 

LIFIE yhteistyössä IDO

Kun olet ollut liian pitkään yksin kotona ja etsit illalla mittanauhaa ja löydätkin purkillisen laastia, voi olla, että sinulla on seuraavana päivänä ihan uusi kylppäri. Siitäkin huolimatta että omistat vain kaksi työkalua. Sori naapurit.