GABOPINO BEACH

16/06/2019

Vuosi sitten olimme babymoonillamme kaksistaan tällä samaisella rannalla. Paikka teki meihin viimeksi niin suuren vaikutuksen, että halusimme ehdottomasti käydä siellä nyt myös lasten kanssa.

Luonnonkaunis ranta on tunnettu muun muassa sitä ympäröivistä dyyneistä sekä surffausmahdollisuudestaan. Suurin osa rantaviivasta on myös pyhitetty naturisteille. Täysin nudistina auringon palvominen ei kuitenkaan ole edellytys rannalla olemiselle, vaan siellä voi puketua (tai olla pukeutumatta) juuri niin kuin tahtoo.

Verrattuna muihin täällä päin oleviin rantoihin, Cabopino on kuin piilossa oleva rauhallinen keidas. Se kun ei ole aivan suosituimpien turistikohteiden aivan välittömässä läheisyydessä, vaan sinne pääsy vaatii täältä auton. Matkaa Funegirolan täpötäysiltä rannoilta sinne on noin vartin ajomatkan verran.

Ainoastaan rannan alkupäässä on pieni rypäs vuokrattavia aurinkotuoleja ja vähän enemmän porukkaa, sen jälkeen alkavat dyynit sekä nudistialue. Joinain hetkinä voi tuntua, ettei rannalla ole ketään muita. Rantaviivan toisessa päässä utuisina siintävät vuoret tekevät paikasta entistä ainutlaatuisemman.

Ranta on paikoitellen hyvinkin matala mereen mentäessä, joten lasten kanssa on täällä helppo olla. Toisaalta taas tuulisena päivänä aallot saattavat olla isohkoja, kuten meillä tällä kertaa oli. Pidemmällä rannalla on ihanan rauhallista osittain siksi, ettei siellä ole mitään palveluita – ei siis myöskään rantavahteja / pelastajia. Tämä kannattaa pitää mielessä uimaan tai surffaamaan mennessä. Keltaisesta lipusta huolimatta me uskallauduimme mereen aaltoihin hyppimään ja voi vitsit, että se oli hauskaa. Hiekkaa oli uikkareissa sen jälkeen ehkä kilo.

Tämä rantakäynti oli myös ensimmäistä laatuaan Myylle. Vähän etukäteen jännitti, että miten menee kuumalla hiekalla vauvan kanssa, joka pistää suuhunsa kaiken. Mutta huomasin pian, että oikeastaan siellä olikin aika rentoa. Mitäs nyt jos vähän menee hiekkaa suuhun, se ei ainakaan takerru samalla tavalla kurkkuun kun kaikki kuivat lehdet, kukat ja kivet joita hän normaalisti yrittää syödä.

Toki kovin kauaa ei vauvan kanssa suojaavista vaatteista ja hatusta huolimatta voinut rannalla olla, siellä meillä ei ollut rattaita lukuunottamatta mitään varjoa mukana. Rattaista puheenollen, pitkälle rannalle pääsee kätevästi ja esteettömästi dyynjeä pitkin kulkevien pitkospuiden kautta. Ne kiemurtelevat hieman, mutta samalla saa ihailla upeaa luontoa ja maisemia.

Rannan toisesta päästä löytyy taas vähän palveluita, kuten symppis ravintola, josta saa ainakin hyvää kalaa, roseta ja jäätelöä.

Oliko teillä kiinnostusta kuulla muista meidän mielestä kivoista ja lapsiystävällisistä paikoista täällä aurinkorannikolla?


RETKI (NUDISTI)RANNALLE

15/06/2018

Jos en unohtanut mitään kertaa, niin tämä on laskujeni kymmenes kertani täällä Espanjan aurinkorannikolla. Tutuimmat paikat minulle täällä ovat Fuengirola, Benalmadena ja Torremolinos, mutta koska välimatkat ovat suht lyhyitä niin käytyä on tullut ainakin kerran monessa muussakin paikassa tässä noin tunnin ajomatkan säteellä. Ihan ekaa kertaa kuultiin tällä reissulla kuitenkin paikasta nimeltä Cabopino.

Cabopino sijaitsee Marbellan vieressä ja käsittää rannan sekä dyynien lisäksi myös golfkentän, luonnonsuojelualueen sekä sataman, jonka läheisyydestä löytyy enemmän palveluita kuten ravintoloita. Me vietimme päivän rannalla – ja se oli ihanaa! Saavuimme autolla navigaattorin opastamana parkkipaikalle josta jatkoimme matkaa kävellen pienen metsikön läpi. Yhtäkkiä edessämme avautui meri ja sen edessä upeat hiekkadyynit jotka olivat lähes kokonaan erikoisen kasvillisuuden peitossa. Henkeäsalpaavan kaunista maisemaa enemmän kuitenkin ihastutti paikan rauhallisuus. Siellä täällä oli kyllä ihmisiä, mutta tunnelma oli aivan erilainen kun vaikkapa Fuengirolan pitkällä aurinkotuolien täyttämällä rantakaistaleella. Oli niin hiljaista ja erikoisen kaunista.

Dyynien halki kulki pitkiä pitkospuita, joita pitkin mekin kuljimme lähes puolitoistakilometriä pitkän rannan toiseen päähän. Ja yllätykseksemme saavuimmekin keskelle nudistirantaa. Ensin aprikoimme, että kehtaako sinne mennä vaatteet päälle, mutta pian huomasimme että siellä sai olla juuri sellaisena kun on. Täällähän kaikenikäiset naiset muutenkin ottavat aurinkoa yläosattomissa, joten shokki ei kovinkaan suuri. Tämä osa rannasta on erityisesti miesparien suosiossa. Osa viihtyi rannalla täysin nakuina, osa siltä väliltä ja osa kokonaan uikkariessa.

Väljyyden ja tunnelman lisäksi ranta erosi näistä tunnetuimmista isoista rannoista myös siinä mielessä, että hiekka siellä oli mielestäni pehmeämpää ja vaaleampaa ja aallokko vähän kovempaa. Juuri siksi Cabopino näytti olevan myös surffareiden suosiossa. Ranta jatkui pitkään mereen saakka matalana ja ihanan sileänä, joten suosittelisin sitä myös oikein lämpimästi lapsiperheille. Rannalta löytyi myös paljon todella kauniita ja ehjiä simpukankuoria. Kaukana sinisen harson takana siintäviä vuoria ja rannan valkoista hiekkaa katsellessa tuntui kun olisi ollut jossain kauempanakin reissussa.

Jos Cabopinoon lähtee retkelle, suosittelen ehdottomasti menemään sen toiseen, rauhalliseen päähän – sinne nudistien joukkoon. Tunnelma oli niin leppoisa että aloin itsekin vakavasti harkitsemaan rajatonta rusketusta. Kukaan ei silti katso pahalla vaikka viihtyisitkin itse mielummin paikat peitettynä. Suihkut, vessat ja ravintolat löytyvät rannan päistä, joten kannattaa pakata eväitä mukaan. Rannalla kuitenkin liikuskelee myös juomien kaupustelioita, jolta voi ostaa eurolla vaikkapa jääkylmän kokiksen.

Dyynit ja niillä kulkevat pitkospuut ovat myös näkemisen arvoiset, sinne voi yhtä hyvin mennä leppoisalle kävelylle rantapäivän lomassa tai vartavasten vaikka hikilenkille – huikeat maisemat!


PARQUE DE LA PALOMA

28/02/2017

Lupasin laittaa vielä yhden vinkin aurinkorannikolle suuntaaville. Parque De La Paloma eli Paloma-puisto eli lintupuisto sijaitsee Benlamadenassa hyvien kulkuyhteyksen päässä. Keskellä kaupunkia sijaitseva puisto on kaikesta huolimatta rauhallinen, ihana vihreä keidas. Puistoon on vapaa pääsy ja sieltä löytyy muutamia kahviloita, mutta omia eväitä voi syödä hyvin myös nurmikolla tai picnicpenkeillä.

Puiston viehätys on on juurikin kasvillisuus, hienot maisemat sekä eläimet. Keskellä puistoa on iso lampi, jossa uiskelntelee muunmuassa joutsenia, ankkoja ja kilpikonnnia. Ympäriinsä tallustelee vapaana erilaisia lintuja, etenkin kanoja, kukkoja ja riikinkukkoja. Joskus ihmiset käyvät hylkäämässä lemmikkejään puistoon, joten pusikosta saattaa kömpiä vastaan marsuja, hamstereita ja kaneja. Myös lammessa uiskentevat kilpikonnat ovat ihmisten sinne viemiä. Puistossa voi nähdä myös aitauksessa emuja, vuohia sekä aaseja.

Ylhäällä keskellä puistoa on iso leikkipuisto jossa lapset viihtyisivät tuntikaupalla. Oma suosikkini on kaktuspuisto, eli eli Jardin de Cactus, jossa on koko Euroopan laajin valikoima kaktuksia. Yli kahdessatuhannessa kaktuskasvissa riittää ihmeteltävää.

Puistoon sisällä pääsee viidestä eri sisäänkäynnistä joihin kaikkiin pääsee toki autolla, mutta myös junalla, busseilla tai rannasta kävellen. Suosittelen käymään!


AURINKOTERAPIAA

23/02/2017

Myönnän, saatoin vähän villiintyä noista aurinkoisista päivistä kun toppatakissa tuli jopa vähän lämmin. Ensin ihan salaa sanoin sitä mielessäni, lopulta ääneen. Kevät! Kevät, virallisesti täällä.

Mutta kuinkas sitten kävikään. No lunta tuli. Ja kylmää ja tuulta ja ääh. Aivan kuten talvella kuuluukin. Koska nyt on vielä talvi. Helmikuu hei. Ainakin vielä pari päivää.

Pieneksi lohdutukseksi kaivelin muistikortilta julkaisemattomia kuvia joululoman Espanjan-reissultamme. Muistin samalla, että minunhan piti vielä jakaa sinne päin suuntaaville yksi kiva vinkki. Joten näiden lämpöisten kuvien lisäksi tulossa vielä lisää aurinkoenergiaa vähän myöhemmin!


MÄ MEEN MALAGAAN, TAI MIHIN VAAN

10/01/2017

Processed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 presetProcessed with VSCO with f2 preset

Sainpas eilen illalla purettua osan reissukuvista. Kerroinkin että käytiin Malagassa huikeassa Gibralfaron linnassa, mutta pyörittiin myös vähän kaupungin keskustassa. Olen itse käynyt muistaakseni Malagan keskustassa aiemmin vain kerran, joten paljon oli uutta ihmeteltävää. Ihan keskustassa, mielettömän katedraalin kulmilla, olikin paljon ihmisvilinää, mutta heti lähdettäessä sivukaduille kovin rauhallista. Kävelimme myös kanaalin varrella olevaan nykytaiteen museoon, eli Centro de Arte Contemoráneo de Málagaan. Entiseen kauppahalliin rakennetussa näyttelytilassa oli muunmuassa Mark Rydenin surrealistinen näyttely. 

Myös shoppailumahdollisuudet ovat Malagassa hyvät ja sieltä löytyykin paljon niin pieniä putiikkeja kun isoja ketjuliikkeitäkin sekä ostoskeskuksia. Keskusta on myös aivan rannan tuntumassa, mutta tällä kertaa emme siellä käyneet. Täytyy ehdottomasti käydä päiväretkellä tuolla uudestaankin!

Meillä oli muuten vielä vuosi sitten, tai oikeastaan vielä viime kesänä, Elvikselle rattaat aina mukana reissuissa. Etenkin jos jotain tällaisia koko päivän kestäviä reissuja tehtiin, niin ne olivat kätevät. Hän kun nukkuu vielä yleensä päikkäritkin. Nyt ei tosiaan rattaita ollut ja askelmittariin kertyi kilometrejä yli 13. Eli aika hienosti jaksoi 5-vuotiaskin mukana käppäillä!

Seuraa blogiani Blogilistalla, Bloglovinissa ja Facebookissa.
Löydät minut myös Instagramista, Twitteristä ja Pinterestistä.